Heeresfeldbahn - Kenttärata Hyrynsalmi–Kuusamo


Kenttärata

Saksan asevoimat rakensivat vuosina 1942–1944 kapearaiteisen kenttäradan (Heeresfeldbahn) Hyrynsalmelta Kuusamoon. Ratahankkeen strategisena ja logistisena tavoitteena oli parantaa Kiestingin suunnalla toimineiden joukkojen huoltoedellytyksiä sekä tehostaa henkilöstön, materiaalin ja muiden sotilaallisten kuljetusten siirtämistä alueelle. Alkuperäisiin suunnitelmiin sisältyi radan jatkaminen Kuusamosta edelleen Kiestinkiin, mutta suunnitelmaa ei sotavuosien aikana ehditty toteuttaa kokonaisuudessaan. Hankkeen keskeneräiseksi jäämiseen vaikuttivat osaltaan sodan muuttunut suursodan tilanne sekä käytettävissä olleen työvoiman ja rakennusajan rajallisuus, sekä hankalat maasto-olosyhteet.

Kenttäradan rakentaminen liittyi laajemmin Kiestingin suunnan logistisiin ongelmiin. Alueen huoltoa vaikeuttivat erityisesti tieverkon rajallinen liikennöitävyys, vuodenaikojen aiheuttamat vaihtelut kuljetusolosuhteissa sekä maantiekuljetuksiin käytettävissä olleen kaluston rajallinen kapasiteetti. Rautatiekuljetusten avulla pyrittiin vähentämään riippuvuutta maantiekuljetuksista ja luomaan logistisesti tehokkaampi yhteys Hyrynsalmen suunnasta kohti Kuusamoa ja edelleen Kiestinkiin.

Korpisota.fi-sivustolla kenttärataa tarkastellaan ennen kaikkea sotahistoriallisena ja logistisena kokonaisuutena. Esittelyssä käsitellään radan rakentamisen eri vaiheita, liikennöinnissä käytettyä kalustoa sekä radan varrelle muodostuneita liikennepaikkoja. Erityinen painoarvo on Kuusamon alueelle rakennettujen liikennepaikkojen dokumentoinnilla ja niiden sijoittumisella osaksi alueen sota-ajan liikenne- ja huoltoverkostoa. Lisäksi tarkastellaan syksyn 1944 sotatapahtumia ja niiden vaikutuksia kenttäradan infrastruktuuriin. Saksalaisten joukkojen vetäytymisen yhteydessä radan liikkuvaa kalustoa sekä liikennepaikkojen rakenteita järjestelmällisesti tuhottiin, minkä seurauksena kenttäradan toiminnallinen kokonaisuus menetti käyttökelpoisuutensa.

Kenttärataa koskevissa artikkeleissa keskeisen tutkimuksellisen kohteen muodostavat erityisesti Kuusamon alueelle rakennetut liikennepaikat. Niitä tarkastellaan osana kenttäradan kokonaisrakennetta sekä laajempaa sotavuosien logistista järjestelmää. Tavoitteena on paitsi dokumentoida liikennepaikkojen sijaintia, rakennetta ja käyttötarkoitusta myös tarkastella niiden merkitystä alueen sotilaallisen liikenteen ja huollon kannalta.