Kuusamo-Kiestinki sotatoimialueen kuvaus


Studie Nord - Kampfraum

Korpisota 1941–1944 historiateoksessa esitellään sota-ajan tapahtuimia sotatoimialueella, joka käsittää Kuusamon kunnan alueen, sekä käytännössä koko itärajan takaisen ns. Pohjois-Vienan alueen. Alue rajoittuu pohjoisessa napapiiriin, etelässä miltei Röhön tasalle ja idässä Vienan mereen. Napapiirin raja kulkee noin 70 km Kiestingistä pohjoiseen.

Talven pituus tällä alueella on noin 178–182 vuorokautta, jolloin lämpötila on yleensä alle 0 celsius astetta. Kevään pituus on noin 49–52 vuorokautta, jolloin lämpötila on pääsääntöisesti 0–10 celsius astetta. Kesän pituus on noin 77–86 vuorokautta, jolloin lämpötila on yleensä enemmän kuin 10 celsius astetta.

Maasto Kuusamosta, Suomen rajalta Pääjärven ja Tuoppajärven väliselle järvikannakselle saakka oli korpimetsää, pieniä metsäkankaita, suota ja rämettä. Kunnollisia maanteitä ei juuri ollut. Vain pieniä kärrypolkuja, joita myöten autoliikenne oli hidasta ja vaivalloista, paikoin jopa mahdotonta. Kunnollinen maantie alkoi itään päin mentäessä vasta Kiestingistä. Sieltä johti noin 60 km pitkä maantie Louheen. Kiestingistä oli myös rautatieyhteys Louhen asemalle, joka oli yhdistetty sotatoiminen kannalta erittäin merkittäväksi luonnehdittavaan Muurmannin rataan, josta Neuvostoliitossa käytettiin nimitystä Kirovin rata. 1 452 kilometriä pitkä Muurmannin rata kulki Barentsinmeren rannalta Murmanskista aina Leningradiin asti.

Vienan Karjalan väestön suhtautuminen miehittäjiin

Suomalaiset mielellään elättelivät ajatusta ns. heimoveljien vapauttamisesta, kommunismin ikeestä. Suomalaiset odottivat Vienan Karjalaisten ottavan heidät vapauttajina vastaan. Itä-Karjalassa asuva suomalainen väestö, ei ollut Itä-Karjalan Suomeen liittämisen kannalla, vaan he jopa taistelivat suomalaisia miehittäjiä vastaan. Niin teki myös valtaosa Vienan ja Aunuksen karjalaisesta väestöstä. Vastarintaa miehittäjiä kohtaan vielä lisäsivät miehitysvirastot, jakamalla Itä-Karjalan väestöä kansallisiin ja epäkansallisiin väestöryhmiin. Kansallisilla väestönryhmillä tarkoitettiin suomensukuisia ja epäkansallisilla venäläisiä.78

Suurin osa Vienan Karjalan miesväestöstä taisteli Puna-armeijan riveissä, osa otti jopa osaa partisaani toimintaan suomalaisia vastaan. Partisaanitoiminta oli koko sodanajan vilkasta, Kuusamo–Kiestinki suunnalla.68


10.12.2020 (8.1.2020 15:54)