Kenttäradan liikennöinti ja liikennöintikalusto


Liikennöinti radalla

Kenttäradalla liikennöitiin diesel- ja höyryvetureilla, joita oli eri lähteistä riippuen 37–58 kappaletta. Vaunuja oli yhteensä 1 507 kappaletta, joista 20 oli HF-henkilövaunuja (vastasi suomalaista III-luokkaa), 600 tavaravaunuja ja 500 soravaunuja.9 Keskimääräinen kenttäradan kuljetuskapasiteetti laskettiin olevan noin 400 tonnia vuorokaudessa.29 Tosin laskennallinen luku oli paljon todellisuutta suurempi. Käytännössä kenttäradalla kuljetettiin tavaraa keskimäärin 129 tonnia vuorokaudessa. Syyksi tähän mainitaan vetureiden heikko vetokyky.152


Rehujuna
KML 3 -dieselveturin vetämä rehujuna matkalla kohti Kuusamoa joulukuussa 1943. Bundesarchiv BA-MA

Kenttäradan liikennöintikalusto (veturit ja vaunut)

Kenttäradalla käytettiin KML 3 (Krieg-Motor-Lokomotiv) tyyppisiä sotilasliikenteen dieselvetureita, joita Saksassa valmisti neljä tehdasta; Deutz, Gmeinder, Jung ja Windhoff. Vuoden 1942 loppuun mennessä niitä oli valmistettu yhteensä 217 kpl. Näiden kaikkien valmistajien vetureita käytettiin myös Hyrynsalmi–Kuusamo kenttäradalla. Veturi painoi 16,5 tonnia ja sen moottorin antama teho oli 130 hv. Se pystyi vetämään 140 tonnin junaa enintään kahdeksan kilometrin tuntinopeudella. Vetureilla saavutettava suurin nopeus oli 20 km/h. Kuusamon kenttäradalla suurin sallittu nopeus oli 18 km/h, radan "sorastuksen" valmistuttua 18.8.1944 alkaen.9

Höyryvetureita oli muutamaa eri tyyppiä: KDL 11/Cn2, Dh2 ja ilmeisesti myös HF 110C. Nämä veturit olivat hieman tehokkaampia kuin dieselveturit. Ne saavuttivat 30 km/h nopeuden ja niiden teho oli 140 hv.9

Höyryveturi HF-110C

HF-110C höyryvetureita valmistettiin Henchel und Sohn GmbH ja Jung GmbH toimesta. 29,5 tonnia painava veturin huippunopeus oli 30 km/h ja teho 110 hv. Polttoaine vaunuun mahtui 3 000 kg polttoainetta. Veturi on 10,1 m pitkä, 2,8 m korkea ja 1,8 m leveä.

HF110C

Dieselveturi KML-3

KML-3 (Krieg-Motor-Lokomotiv 3) tyyppisiä sotilasliikenteen dieselvetureita valmisti Saksassa Deutz, Gmeinder, Jung ja Windhoff. Näiden kaikkien valmistajien vetureita käytettiin myös Hyrynsalmi-Kuusamo kenttäradalla. 16,5 tonnia painava veturi (130 hv) pystyi vetämään 140 tonnin vaunuletkaa, enintään kahdeksan kilometrin tuntinopeudella. Vetureilla saavutettava suurin nopeus oli 20 km/h.8

KML-3

Kevyt tavaravaunu HF-2

Kaksiakselinen kevyt tavaravaunu HF-2 kykeni kuljettamaan 3 000 kg:n kuorman, tavaratilan tilavuuden ollessa 2,1 m³. Vaunun pituus oli 2,05 m, leveys 1,12 m ja maksimi kokonaispaino kuormattuna 4 500 kg.11

HF2

Tavaravaunu

Tavaravaunun pituus oli 3,44 m ja maksimi kokonaispaino kuormattuna 5 000 kg. Kuormatilan tilavuus oli 4,75 m³.11

Tavaravaunu

Tavaravaunu 2

Tavaravaunu malli no: 2, oli 7,5 m pitkä ja sen kuljetuskapasiteetti oli 4 950 kg, maksimi kokonaispainon ollessa noin 9 000 kg.11

Tavaravaunu n:o 2

Puutavaravaunu

Neliakselisen puutavaravaunun mittoja tai sen kuljetuskapasiteetista ei ole tietoja.

Puutavaravaunu

Matkustajavaunu

Kenttäradalla käytettiin myös HF-matkustajavaunuja. Niitä oli käytössä kaikkiaan 20 kappaletta. Ne vastasivat suomalaisen VR:n III-luokkaa. Vaunun pituus oli 11,2 m.11

HF-matkustajavaunu

Lähdeluettelo

  • - 8. Die Organisation Todt, Bauen für Staat und Wehrmacht 1938 – 1945, Franz W. Seidler, 1987
  • - 9. Elintilan junailijat - Rautateitä ja hallintoa jatkosodan vuosina, Matti Haro
  • - 11. Heeres Feldbahnen - Heeresfeldbahnstrecken in Finnland 1942-1944, Alfred B. Gottwaldt, 1986
  • - 29. Kenttäradan monet kasvot, Saksalaisten kenttärata 1942-1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon, Jaakko Heikkinen, 1998
  • - 152. Kansa Taisteli 5/1985, Saksalaisten lennokas kenttärata, Aaro Salmela

1.5.2002 15:11 (9.4.2022 20:39)