Kenttärata - Heeresfeldbahn

Pistoraide Kuusamoon

Saksalaisten suunnittelema ja rakennuttama kenttärata Hyrynsalmelta Kuusamoon (Heeresfeldbahn), valmistui Kuusamon Sänkikankaalle asti, vuoden 1944 alkupuolella. Samalla kun ratatöitä jatkettiin kohti Kiestinkiä, aloitettiin pistoraiteen rakentaminen Kuusamon kirkonkylän suuntaan. Pistoraide suunniteltiin ensin maastoon ja sen reitti liputettiin. Työt ehdittiin aloittaa kesällä 1944, muutaman työryhmän toimesta. Työryhmät rakensivat mm. kenttäratasillat Vääräjoen ja Ruunapuron yli, noin 600 metriä pistoraiteen ratapenkkaa Sänkikankaalla, noin 120 metriä ratapenkkaa Lopotissa (Nilojoen molemmin puolin), sekä noin 170 metriä pitkä loivennusleikkaus mäen läpi Torangissa ratapenkkoineen, joka liittyi noin 200 metriä pitkään, tasamaalle rakennettuun ratapenkkaan, sekä radan pohjustustöitä Sänkikankaan suunnalla Juntinsuolla. Suunnitellun pistoraiteen pituus oli noin 9,3 km, mutta työt jäivät pahoin kesken.

Osa pistoraiteen linjauksesta ja rakennetusta ratapenkasta on jäänyt 1970-luvulla tehdyn, valtatie 5:n oikaisun alle. Ratalinjaus on monin paikoin noudattanut, nykyisen valtatie 5:n linjausta, välillä Sänkikangas–Suoperä.

Pistoraide suunniteltiin lähinnä saksalaisten huoltokuljetusten parantamiseksi. Kuusamon Vänrikinniemellä sijaitsi suuri huoltokeskus, AVL Kuusamo (Armee-Vermittlung Kuusamo), josta kuljetettiin kuorma-autoilla elintarvikkeita Kiestingin suunnalle. Rautatieyhteys olisi helpottanut merkittävästi näitä kuljetuksia, huoltokeskuksesta edelleen Kiestingin suunnan joukoille.

AVL Kuusamo

AVL Kuusamo oli alkuun vain SS-Division Nordin huoltopiste, mutta Kiestingin rintamavastuun siirtyessä heinäkuussa 1942 kokonaan saksalaisille, XVII (Geb.) AK:lle (XVIII vuoristoarmeijakunnalle), tuli Vänrikinniemen huoltokeskuksesta, armeijakunnan elintarvikehuoltokeskus AVL Kuusamo. Tämä tarkoitti käytännössä, että divisioonan huoltopisteestä tuli nyt suurempi armeijakunnan huoltokeskus.

AVL Kuusamo oli elintarvikehuoltoyksikkö, joka valmisti, jakoi ja varastoi elintarvikkeita. Se vastasi myös hevosten ja muulien rehun hankinnasta ja varastoinnista. Kuusamon kautta matkaavat joukko-osastot ja huoltokolonnat, saivat täydennyksensä AVL Kuusamon varastoilta. Kuusamon varastoja täydennettiin oman tuotannon lisäksi, jatkuvien huoltokuljetusten avulla Oulusta ja Joutsijärveltä. Lue lisää: AVL Kuusamo

Kartan kohteet

1. Vääräjoen silta

Saksalaiset pioneerit ja puolalaiset OT-työvelvolliset rakensivat kesällä 1944 kenttärata sillan Vääräjoen yli.Keskeneräiseksi jäänyt silta, poltettiin saksalaisten toimesta syksyllä 1944.

2. Juntinsuo

Juntinsuon itäpäässä on valmistauduttu rakentamaan ratapenkka suon yli. Pehmeään suohon on ehditty juntata muutamia paaluja. Oikeastaan mitään muuta tällä kohtaa ei olekaan havaittavissa.

3. Toranginaho

Toranginahossa sotavangit kaivoivat kesällä 1944 mäen harjalle ns. loivennusleikkauksen, jonka avulla radan profiilia on voitu loiventaa. Leikkaukseen on lapioitu samalla ratapenkkaa noin 170 metrin matkalle.

4. Toranginaho

Toranginahossa, mäen pohjoispuolelle sotavangit lapioivat ratapenkkaa noin 160 metrin matkalle, kesällä 1944. Ratapenkan sora kuljetettiin paikalle kuorma-autoilla.

5. Lopotti

Lopotin alueelle, sotavangit rakensivat kesällä 1944, noin 120 metrin matkalle ratapenkkaa. Pehmeälle maalle asetettiin ensin risumattoja ja vasta sitten kuorma-autoilla paikanpäälle tuotu hiekka lapioitiin ja muotoiltiin ratapenkaksi. Lopottiin valmistettuun ratapenkkaan on rakennettu yksi ojarumpu.

Nilojoen yli oli suunniteltu kenttäradan silta. Ratapenkkaa on ehditty lapioida vastarannalle, Nilojoen pohjoispuolellekin, noin 20 metrin matkalle.

6. Lopotti

Saksalaiset suunnittelivat Nilojoen yli kenttäradan silta. Siltatöitä ei ehditty aloittaa, mutta ratapenkkaa on ehditty lapioida vastarannalle, Nilojoen pohjoispuolelle, noin 20–30 metrin matkalle.

7. Ruunapuro

Saksalaiset pioneerit ja puolalaiset OT-työvelvolliset rakensivat kesällä 1944 siltarummun Ruunalammesta Kuusamojärveen laskevan Ruunapuron yli. Siltarumpu tuhottiin saksalaisten toimesta syksyllä 1944.

Muisteloita

Aikalaiskertomuksissa on joskus mainittu, että neuvostoliittolaiset sotavangit olisivat olleet lapioimassa ratapenkkaa Torankijärven rannalla, entisen Kuusamo hotellin rakennuksen takana. Tämä tieto ei kuitenkaan pidä täysin paikkansa. Neuvostoliittolaiset sotavangit kyllä rakensivat ratapenkkaa, mutta tämä tapahtui hieman lännempänä, Toranginahon suunnalla, lähellä nykyistä Juurtelan sähkön rakennusta. Tälle alueelle ehdittiin rakentaa noin 200 metriä ratapenkkaa. Myös rinneleikkaus Toranginahoon ehdittiin tehdä.

Lähdeluettelo

• - KTB AOK 20/pioneeritoiminta, 1.7.–31.12.1944, mikrofilmi F8, rulla 2631
• - Kenttäradan monet kasvot, Jaakko Heikkinen, 1998
• - Saksalaisten lennokas Kenttärata, Aaro Salmela
• - Kuusamon kenttärata, Matti Haro, Resiina-lehti 4/1990
• - Haastattelut Aarre Kinnunen, 1985–2001
• - Haastattelut Paavo Heiskanen, 1985–2020
• - Haastattelu, Tauno Kallunki, 27.12.2003
• - Maaston inventointi 2001–2008, Tapio ja Tomi Heiskanen
• - Kenttäradan kartta 1944, Bundesarchiv-Militärarchiv, Freiburg

20.10.2003 (29.3.2022 11:39)