Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Olemme tutkineet Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Tarkoituksena on koota kyseisen alueen koko
sotahistoria, tälle verkkosivustolle.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään sotatoimialueen, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Heeresfeldbahn
Syksy 1944
Saksalaiset lopettivat liikennöinnin Kenttäradalla (Heeresfeldbahn) 14.9.1944, kun Hyrynsalmen asema veturipajoineen ja varastoineen räjäytettiin aamuyöllä saksalaisten toimesta. Hävitystyöt aloitettiin myös Kuusamossa 15.9.1944, kun Kenttäradan liikennöinnistä ja rakentamisesta vastaavat joukot hävittivät, perusteellisesti Kenttäradan liikennepaikkojen rakennukset ja varastot, ratapihojen vaihteet, sillat, siltarummut ja puhelinlinjat. Myös liikennöintikalusto tuhottiin perusteellisesti, käsittäen veturit, vaunut ja moottoriresiinat. Kenttäradan hävittäminen Kuusamossa oli saatettu kokonaisuudessaan päätökseen 23.9.1944 mennessä, myös Vanttajajoen Kenttäratasilta oli räjäytetty. Tarkoituksena oli, ettei mitään käyttökelpoista jäisi Kiestingin suunnalta vetäytyvien saksalaisten joukkojen perässä seuraaville puna-armeijan joukoille (205. divisioona). Hävitystyöhön saksalaisilla oli riittävästi aikaa ja he onnistuivat vajaan kahden viikon kuluessa tuhoamaan perusteellisesti kaiken mitä ei voitu mukaan ottaa.
Kiskot kerätään pois
Kenttäradan purkaminen ja ratakaluston evakuointi, aloitettiin 24.1.1945 everstiluutnantti Arvi Tuhkasen johdolla. Toimintakäskyssä korostettiin tehtävän kiireellisyyttä. Taustalla oli välirauhansopimuksen 15. artikla, jonka mukaan Suomi sitoutui luovuttamaan kaiken saksalaisen sotilasomaisuuden Neuvostoliitolle. Toimintakäskyn mukaan tuli ratakiskot, sekä kohtalaisella kunnostuksella käyttöön saatavat veturit ja vaunut toimittaa Ristijärven rautatieasemalle.
Suomalaiseen purkuosastoon kuului everstiluutnantti Auno Kuirin alaisuudessa II/JR 3, Pion.J/JR 3, 150 miestä JR 4:stä, 4.AutoK/Kev.Pr, auto-osasto, traktoriosasto, Pohjolan Liikenne oy, sekä 100 hevosta ajomiehineen. Auto-osastojen käytössä oli kaikkiaan noin 80–90 kuorma-autoa ja 24 traktoria. Työosasto jaettiin kolmeen ryhmään, joista yksi vastasi Kuusamossa, Käsmä–Vanttaja rataosuuden purkamisesta.
Evakuoitava Kenttäradan kalusto tuli lastata Ristijärvellä neuvostoliittolaisiin tavaravaunuihin, osoitteella; Donbass Orlovskaja Gruzopluts, eli Donetsin alueen kivihiilikaivoksille. Kaluston poiskuljetus toteutettiin tammi-marraskuussa 1945. Osa Ristijärvelle rahdatuista romuvetureista toimitettiin myös Neuvostoliitolle vuokrattuun Porkkalan tukikohtaan, Kirkkonummella.
Radan purkaminen talvella, surkeissa olosuhteissa oli vaikeaa ja paikoin jopa mahdotonta. Evakuoinnissa ratakiskojen osalta jopa luovuttiin ja neuvostoliittolaisille annettiin vastineena Etelä-Suomessa purettuja kiskoja. Kenttäradan kiskot tulivat nyt Rautatiehallituksen omistuksen piiriin ja purkaminen kiskojen osalta aloitettiin marraskuussa 1946 uudelleen. Tätä omaisuutta purkujoukot eivät paljon kunnioittaneet, sillä kiskoja kannettiin metsään, jotkut jopa syyllistyivät väärinkäytöksiin myymällä Rautatiehallinnon omaisuutta omaan lukuunsa. Pukutyöt lopetettiin 21.11.1947.
Lähdeluettelo
- 9. Elintilan junailijat - Rautateitä ja hallintoa jatkosodan vuosina, Matti Haro