Kenttärata - Heeresfeldbahn

Kenttäradan tuhoaminen syksyllä 1944

Saksalaiset lopettivat liikennöinnin Kenttäradalla (Heeresfeldbahn) 14.9.1944, kun Hyrynsalmen asema veturipajoineen ja varastoineen räjäytettiin aamuyöllä saksalaisten toimesta. Hävitystyöt aloitettiin myös Kuusamossa 15.9.1944, kun Kenttäradan liikennöinnistä ja rakentamisesta vastaavat joukot hävittivät, perusteellisesti Kenttäradan liikennepaikkojen rakennukset ja varastot, ratapihojen vaihteet, sillat, siltarummut, puhelinlinjat sekä myös liikennöintikaluston, käsittäen veturit, vaunut ja moottoriresiinat. Kenttäradan hävittäminen Kuusamossa oli saatettu kokonaisuudessaan päätökseen 23.9.1944 mennessä, myös Vanttajajoen Kenttäratasilta oli räjäytetty. Tarkoituksena oli, ettei mitään käyttökelpoista jäisi Kiestingin suunnalta vetäytyvien saksalaisten joukkojen perässä seuraaville puna-armeijan joukoille (205. divisioona). Hävitystyöhön saksalaisilla oli riittävästi aikaa ja he onnistuivat vajaan kahden viikon kuluessa tuhoamaan perusteellisesti kaiken, mitä ei voitu mukaan ottaa.


Vanttajajoen silta 1945
Kuvassa etualalla Lämsänkylän tien räjäytetty maantiesilta ja taustalla Kenttäradan räjäytetty Vanttajajoen silta kesällä 1945. Kuva: Aukusti Tuhka / Museovirasto

Kuusamo F 1945
Rehuaseman jäännökset kesällä 1945. Kuva: Aukusti Tuhka / Museovirasto

Sänkikangas
Taustalla tavara-aseman (Kuusamo G) ja OT-Kuusamo huoltokeskuksen jäännöksiä kesällä 1945. Kuva: Aukusti Tuhka / Museovirasto

Suomalaiset keräävät kiskot pois

Kenttäradan purkaminen ja ratakaluston evakuointi, aloitettiin 24.1.1945 everstiluutnantti Arvi Tuhkasen johdolla. Toimintakäskyssä korostettiin tehtävän kiireellisyyttä. Taustalla oli välirauhansopimuksen 15. artikla, jonka mukaan Suomi sitoutui luovuttamaan kaiken saksalaisen sotilasomaisuuden Neuvostoliitolle. Toimintakäskyn mukaan tuli ratakiskot, sekä kohtalaisella kunnostuksella käyttöön saatavat veturit ja vaunut toimittaa Ristijärven rautatieasemalle.

Suomalaiseen purkuosastoon kuului everstiluutnantti Auno Kuirin alaisuudessa II/JR 3, Pion.J/JR 3, 150 miestä JR 4:stä, 4.AutoK/Kev.Pr, auto-osasto, traktoriosasto, Pohjolan Liikenne oy, sekä 100 hevosta ajomiehineen. Auto-osastojen käytössä oli kaikkiaan noin 80–90 kuorma-autoa ja 24 traktoria. Työosasto jaettiin kolmeen ryhmään, joista yksi vastasi Kuusamossa, Käsmä–Vanttaja rataosuuden purkamisesta.

Evakuoitava Kenttäradan kalusto tuli lastata Ristijärvellä neuvostoliittolaisiin tavaravaunuihin, osoitteella; Donbass Orlovskaja Gruzopluts, eli Donetsin alueen kivihiilikaivoksille. Kaluston poiskuljetus toteutettiin tammi-marraskuussa 1945. Osa Ristijärvelle rahdatuista romuvetureista toimitettiin myös Neuvostoliitolle vuokrattuun Porkkalan tukikohtaan, Kirkkonummella.

Radan purkaminen talvella, surkeissa olosuhteissa oli vaikeaa ja paikoin jopa mahdotonta. Evakuoinnissa ratakiskojen osalta jopa luovuttiin ja neuvostoliittolaisille annettiin vastineena Etelä-Suomessa purettuja kiskoja. Kenttäradan kiskot tulivat nyt Rautatiehallituksen omistuksen piiriin ja purkaminen kiskojen osalta aloitettiin marraskuussa 1946 uudelleen. Tätä omaisuutta purkujoukot eivät paljon kunnioittaneet, sillä kiskoja kannettiin metsään, jotkut jopa syyllistyivät väärinkäytöksiin myymällä Rautatiehallinnon omaisuutta omaan lukuunsa. Pukutyöt lopetettiin 21.11.1947.


Tuhottu silta 1945
vanttajajoen sillan jäännökset kesällä 1945. Kuva: Aukusti Tuhka / Museovirasto

Tuhottu silta 2004
vanttajajoen sillan jäännökset 15.9.2004. Kuva: © TH 2004

Lähdeluettelo

  • - 9. Elintilan junailijat - Rautateitä ja hallintoa jatkosodan vuosina, Matti Haro
  • - 204. Museotie Kuusamossa, Pertti Hyvärinen
  • - 500. Haastattelut, Aarre Kinnunen, 1985–2001

1.5.2002 15:11 (5.4.2022 10:49)