Saksalainen lentokonesuunnittelija Kurt Tank, suunnitteli alumiinirunkoisen, yksipaikkaisen ja yksimoottorisen Focke-Wulf Fw 190 hävittäjän, jonka ensilento nähtiin 1.6.1939. Koneesta valmistettiin lukuisa määrä pienillä eroavaisuuksilla varustettua variaatiota.
Yksi näistä oli Focke-Wulf Fw 190 F-8 hävittäjäpommittaja, joka oli nimensä mukaisesti tarkoitettu ilmarynnäköintiä varten. Focke-Wulf Fw 190 F-8 hävittäjäpommittaja ”Jabo”, otettiin käyttöön maaliskuussa 1944 ja se oli tarkoitettu korvaamaan vanhentuneet Junkers Ju 87 Stuka syöksypommittajat.
Kaikkiaan Fw 190 lentokoneita valmistettiin usean eri valmistajan toimesta noin 20 000 kpl, joista arviolta noin 4000 kpl, oli F-8 -mallia. Kyseistä mallia valmistettiin vuosina 1944–1945, Aradon tehtaalla Warnemündessä.
Fw 190 A-2 mallissa oli BMW 801 C-2 moottori, kun päivitetyssä A-3 mallissa oli tehokkaampi BMW 801 D-2 moottori, joka tuotti 1 677 hv tehon. A-2 ja A-3 malleissa oli sama aseistus.
Koneen aseistukseen kuului kaksi 20 mm MG151/20 lentokonetykkiä (tulinopeus 720 lk./min), jotka oli sijoitettu koneen siipiin. Lisäksi moottorin päälle oli asennettu kaksi 13 mm MG131 konekivääriä (tulinopeus 930 lk./min).
Mahdollisen pommikuorman kuljettamista varten rungon alapintaan oli asennettu ETC 501 pommiripustin ja neljä ETC 50 pommiripustinta siipiin. ETC 50 pommiripustimeen pystyi asentamaan esimerkiksi SC50 / SD50 -lentopommin ja ETC 501 ripustimeen puolestaan suuremman SC250 / SD250 -lentopommin tai vaihtoehtoisesti 300 litran lisäpolttoainesäiliön. Mikäli Fw 190 A-3 -malliin kiinnitettiin SC500 lentopommi, seurasi tästä noin 30–50 km/h nopeuden menetys.
Focke-Wulf Fw 190 A-3 koneiden 14-sylinteriset BMW 801 D2 tähtimoottorit, valmisti Bayerische Motorenwerke (BMW). Moottori tuotti 2 100 hevosvoiman tehon ja antoi koneelle maksimissa 653 km/h tuntinopeuden, sekä takasi yhdessä koneen muotoilun kanssa hyvän syöksynopeuden, jota pystyi edelleen käyttämään hyödyksi nousun aikana. Moottorista sai lisäksi hetkellisesti irti vielä lisätehoja, vesi-metanoliruiskutuksen avulla, jolloin moottorin antama teho nousi noin 200 hv. Focke-Wulf Fw 190 oli lujarakenteinen lentokone ja kesti jonkin verran osumia jopa moottoriin.
Focke-Wulf Fw 190 koneita valmistettiin sodan aikana useissa eri lentokonetehtaissa, ympäri Saksaa. Fw 190 koneita valmistivat seuraavat lentokonetehtaat:
Vuosittaisissa tuotantoluvuissa on eritelty hävittäjien ja rynnäkkökoneiden tuotantoluvut.
Fw 190 A-2 ja A-3 malleja valmistettiin lokakuusta 1941 alkaen, aina elokuuhun 1942 asti. Näiden mallien kokonaistuotanto käsitti 909 lentokonetta. Näitä malleja valmistetti Focke-Wulf, AGO ja Arado.
Focke-Wulf Fw 190 hävittäjän valmistaminen verrattuna Messerschmitt Bf 109 hävittäjään oli selkeästi kalliimpaa. Miestyötunteja meni enemmän ja lisäksi sen valmistukseen tarvittiin suhteellisen paljon alumiinia, 1 256 kg ja säännöstelytoimenpiteidenkin jälkeen sitä kului vielä 850 kg. Lisäksi valmistusteknisesti hankalia taottavia osia oli paljon.
Focke-Wulf Fw 190 koneessa käytettiin BMW 801 moottoreita, jotka tuottivat 1 360 hevosvoiman tehon, mutta Bf 109 F-4 jätti sen taakseen nousunopeudessa. Fw 190:n moottori BMW 801 oli vielä 10.12.1941 niin epäluotettava, että lentäjät välttivät meren yllä lentämistä. Toisaalta Fw 190 A kesti selvästi paremmin osumia, sillä pystyi kaartamaan tiukemmin ja aseistus oli parempi. Syöksynopeudessa Fw 190 oli täysin ylivoimainen, saavuttaen 80 asteen syöksykulmalla nopeuden 900 km/h. Bf 109:llä saattoi syöksyä 45 asteen kulmassa ja tuolloin suurin sallittu nopeus oli 650 km/h. Paremman kestävyytensä ansiosta Fw 190:lle ei tullut yleensä isompia vaurioita mahalaskussakaan. Bf 109:lla oli pahana tapana ”nitkauttaa” mahalaskussa siipensä.
| Focke-Wulf Fw 190 A-3 | ||
| - tyyppi | hävittäjä | |
| - moottori | BMW 801 D-2 | |
| - teho | 1 677 hv | |
| - nopeus (max) | 650 km/h | |
| - nousunopeus | 1 100 m/min | |
| - toimintakorkeus | 11 410 m | |
| - toimintamatka | 850 km | |
| - siipiväli | 10,51 m | |
| - kokonaispituus | 8,85 m | |
| - korkeus | 3,95 m | |
| - paino (tyhjä) | 3 200 kg | |
| - paino (lastattu) | 4 426 kg | |
| - aseistus | 4 x MG 151/20E | |
| 2 x MG 31 | ||
| - pommikuorma | - | |
| - radio | FuG 16 (VHF) | |
Forcke-Wulf Fw 190 A2- ja A-3 hävittäjiä nähtiin Kuusamo-Kiestinki suunnalla verrattain harvoin. Näitä koneita oli Jagdgeschwader 5 (JG 5) käytössä. JG 5:n lentueita alistettiin satunnaisesti Alakurtin ja Pontsalenjoen lentotukikohtiin. Esimerkiksi Pontsalenjoella toimi heinäkuussa 1943 14.(Jabo)/JG 5, johon kuului kaikkiaan 14 kpl Fw 190 A-2 hävittäjää. 7.2.1944 Pontsalenjoella toimi 4./SG 5, joka oli käytännössä uudelleennimetty 14.(Jabo)/JG 5. Sen kalustona oli tuolloin yksi Fw 190 A-2 ja 11 kpl Fw 190 A-3.
12.5.2004 (25.12.2021 09:14)