Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Kansainvälinen sotahistorian tutkimusryhmä vuodesta 1999 alkaen...
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sotatoimialueen tarkan esittelyn tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumaympäristö aiempaa paremmin...
Joukko-osastot
Suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Focke-Wulf Fw 190 A-2 ja A-3 "Würger"
Yleistä
Saksalainen lentokonesuunnittelija Kurt Tank suunnitteli Focke-Wulf Fw 190 -hävittäjän, joka oli yksipaikkainen, yksimoottorinen ja metallirakenteinen lentokone. Koneen ensilento suoritettiin 1. kesäkuuta 1939. Fw 190:stä kehitettiin sodan aikana lukuisia versioita, jotka erosivat toisistaan muun muassa aseistuksen, moottorivarustuksen ja käyttötarkoituksen osalta.
Focke-Wulf Fw 190 A-2 -versio oli varustettu BMW 801 C-2 -moottorilla. Sitä seuranneessa A-3-versiossa käytettiin tehokkaampaa BMW 801 D-2 -moottoria, jonka teho oli noin 1 677 hevosvoimaa. Moottorivarustuksen erosta huolimatta A-2- ja A-3-versioiden aseistus oli samanlainen.
Yksi näistä versioista oli Focke-Wulf Fw 190 F-8, joka suunniteltiin hävittäjäpommittajaksi erityisesti maataistelutehtäviin. Saksalaisessa sotilasilmailussa tällaisista hävittäjäpommittajista käytettiin nimitystä Jagdbomber eli Jabo. Fw 190 F-8 otettiin käyttöön maaliskuussa 1944, ja sen tarkoituksena oli osaltaan korvata vanhentuneita Junkers Ju 87 Stuka -syöksypommittajia. Fw 190 F-8 soveltui erityisesti matalalla suoritettaviin ilmarynnäköinteihin ja maamaalien tuhoamiseen.
Focke-Wulf Fw 190 A-2.
Kuva: U.S. Air Force CC BY-SA 3.0
Aseistus
Focke-Wulf Fw 190 -hävittäjän aseistukseen kuului kaksi 20 mm MG 151/20 -konetykkiä, joiden tulinopeus oli noin 720 laukausta minuutissa. Tykeistä kumpikin oli sijoitettu siipiin. Lisäksi moottorin yläpuolelle oli asennettu kaksi 13 mm MG 131 -konekivääriä, joiden tulinopeus oli noin 930 laukausta minuutissa. Aseistus mahdollisti sekä ilma- että maamaalien tehokkaan tulittamisen. Lue lisää: MG 151/20 / 13mm MG 131
Pommikuormaa varten koneen rungon alapintaan oli asennettu ETC 501 -pommiripustin ja siipiin neljä ETC 50 -pommiripustinta. ETC 50 -ripustimiin voitiin kiinnittää esimerkiksi 50 kilogramman SC 50- tai SD 50 -lentopommeja. Rungon ETC 501 -ripustimessa voitiin kuljettaa suurempaa, 250 kilogramman SC 250- tai SD 250 -lentopommia taikka vaihtoehtoisesti 300 litran lisäpolttoainesäiliötä. Raskaan pommikuorman kuljettaminen heikensi koneen lentosuoritusarvoja. Esimerkiksi SC 500 -pommin käyttö Fw 190 A-3 -versiossa saattoi pienentää huippunopeutta arviolta 30–50 km/h.
Moottori
Focke-Wulf Fw 190 A-3 oli varustettu 14-sylinterisellä, ilmajäähdytteisellä BMW 801 D-2 -tähtimoottorilla, jonka valmisti Bayerische Motoren Werke (BMW). Moottorin suurimmaksi tehoksi ilmoitetaan lähteestä ja käyttöolosuhteista riippuen noin 1 700–1 700 hevosvoimaa; joissakin teknisissä kuvauksissa esitetään tätä suurempia arvoja. Koneen huippunopeus oli parhaimmillaan noin 650 km/h. Tehokas moottori ja aerodynaaminen rakenne mahdollistivat hyvän syöksysuorituskyvyn, mikä antoi lentäjälle mahdollisuuden hyödyntää nopeutta myös syöksystä poistuttaessa ja nousuun siirryttäessä.
BMW 801 D-2 tehoa voitiin tietyissä käyttöolosuhteissa kasvattaa lyhytaikaisesti lisätehojärjestelmän avulla. Vesi-metanoliruiskutukseen perustuvan järjestelmän käyttö ja sen saatavuus vaihtelivat moottoriversion ja koneen varustelun mukaan, joten sitä ei tule pitää kaikkien Fw 190 A-3 -koneiden vakiovarusteena. Fw 190 vahva metallirakenne ja ilmajäähdytteinen tähtimoottori paransivat sen toimintakykyä taistelutilanteissa: moottori saattoi kestää vaurioita paremmin kuin nestejäähdytteinen moottori, jonka jäähdytysjärjestelmän vaurioituminen saattoi johtaa nopeasti moottorivaurioon.
Tuotanto
Focke-Wulf Fw 190 -hävittäjiä ja hävittäjäpommittajia valmistettiin toisen maailmansodan aikana useilla eri tehtailla yhteensä noin 20 000 kappaletta. Näistä arviolta 16 000 oli hävittäjiä ja noin 4 000 oli F-8-versiota. Fw 190 F-8 -koneita valmistettiin vuosina 1944–1945, muun muassa Aradon tehtaalla Warnemündessä.
Fw 190 koneita valmistivat seuraavat lentokonetehtaat:
• Focke-Wulf Flugzeugbau G.m.b.H., Bremen
• Focke-Wulf Werke, Marienburg
• Focke-Wulf Werke, Tutow/Mecklenburg
• AGO-Flugzeugwerke, Oschersleben
• Fieseler, Kassel-Waldau
• Arado, Warnemünde (A-2, A-3 ja F-8 mallit)
Flugzeugbau G.m.b.H. Bremenissä oli pääasiallinen valmistaja, kunnes liittoutuneet pommittivat tehtaan. Tämän jälkeen tuotanto siirtyi suurimmalle alihankkijalle AGO-Flugzeugwerkelle Oscherslebeniin. Focke-Wulf Werke Marienburgissa oli toinen merkittävä valmistaja, kunnes tehdas pommitettiin 9.10.1943.
Focke-Wulf Flugzeugbaun logo
Vuosittaisissa tuotantoluvuissa on eritelty hävittäjien ja rynnäkkökoneiden tuotantoluvut.
Tuotanto vuosittain
• 1941 - 226 kpl
• 1942 - 1850 + 68 kpl
• 1943 - 2171 + 1183 kpl
• 1944 - 7488 + 4279 kpl
• 1945 - 1630 + 1104 kpl
Fw 190 A-2 ja A-3 malleja valmistettiin lokakuusta 1941 alkaen, aina elokuuhun 1942 asti. Näiden mallien kokonaistuotanto käsitti 909 lentokonetta. Näitä malleja valmistetti Focke-Wulf, AGO ja Arado.
Focke-Wulf Fw 190 -hävittäjän valmistaminen oli Messerschmitt Bf 109 -hävittäjään verrattuna selvästi työläämpää ja kalliimpaa. Fw 190 tuotanto vaati enemmän miestyötunteja, ja koneen rakenteissa käytettiin runsaasti alumiinia. Alkuperäisten tuotantotietojen mukaan yhden koneen valmistukseen tarvittiin aluksi noin 1 256 kilogrammaa alumiinia. Materiaalien säästötoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen määrä saatiin pienennettyä noin 850 kilogrammaan. Valmistusta vaikeutti lisäksi useiden rakenteellisten osien monimutkainen valmistusprosessi, sillä koneessa käytettiin runsaasti vaativasti työstettäviä taottuja osia.
Focke-Wulf Fw 190 A -sarjan koneissa käytettiin BMW 801 -tähtimoottoria, jonka teho vaihteli moottoriversion ja käyttöolosuhteiden mukaan. Varhaisissa versioissa moottorin nimellisteho oli noin 1 600 hevosvoimaa, mutta suorituskykyyn vaikuttivat myös moottorin toimintavarmuus ja koneen kokonaispaino. Vaikka Fw 190 oli monissa ominaisuuksissa kilpailukykyinen, Messerschmitt Bf 109 F-4 saattoi saavuttaa sitä paremman nousunopeuden tietyissä lento-olosuhteissa. BMW 801 -moottorin toimintavarmuus aiheutti ongelmia myös koneen käyttöönoton alkuvaiheessa. Vuoden 1941 lopulta on tietoja, joiden mukaan moottorin epäluotettavuus herätti lentäjissä huolta erityisesti merialueiden yllä lennettäessä.
Fw 190 A etuna Bf 109:ään nähden pidettiin sen vahvaa rakennetta, tehokasta aseistusta ja hyviä syöksylento-ominaisuuksia. Koneen rakenne kesti taistelutilanteissa usein huomattavia vaurioita, ja sen ohjattavuus mahdollisti tehokkaan toiminnan myös kaartotaistelussa tietyissä nopeus- ja korkeusolosuhteissa. Erityisesti syöksylennossa Fw 190 vahva rakenne ja aerodynaamiset ominaisuudet antoivat sille etua. Joissakin kuvauksissa Fw 190 syöksynopeudeksi ilmoitetaan jopa 900 km/h, mutta näin suuria nopeuksia koskevat tiedot on suhteutettava koneen versioon, syöksykulmaan, lentokorkeuteen ja rakenteellisiin kuormitusrajoihin. Bf 109 syöksylento-ominaisuuksia rajoittivat puolestaan muun muassa ohjattavuus, rakenteeseen kohdistuva kuormitus ja nopeuden kasvaessa voimistuvat ohjausvoimat.
Fw 190:n vahva laskuteline ja kestävä rakenne saattoivat parantaa sen selviytymistä kovissa laskuissa ja mahalaskuissa. Bf 109 kapeampi laskutelineväli teki koneesta puolestaan vaativamman käsitellä maassa, minkä vuoksi laskutelinevaurioita ja siipien vaurioitumista saattoi esiintyä epäonnistuneiden laskujen yhteydessä. Koneiden ominaisuuksien vertailussa on kuitenkin huomioitava, että molempien hävittäjien suorituskyky ja käsiteltävyys vaihtelivat huomattavasti malliversion, kuormituksen ja lento-olosuhteiden mukaan.
Tekniset tiedot
Focke-Wulf Fw 190 A-3
- tyyppi
hävittäjä
- moottori
BMW 801 D-2
- teho
1 677 hv
- nopeus (max)
650 km/h
- nousunopeus
1 100 m/min
- toimintakorkeus
11 410 m
- toimintamatka
850 km
- siipiväli
10,51 m
- kokonaispituus
8,85 m
- korkeus
3,95 m
- paino (tyhjä)
3 200 kg
- paino (lastattu)
4 426 kg
- aseistus
4 x MG 151/20E
2 x MG 31
- pommikuorma
-
- radio
FuG 16 (VHF)
Kuusamo–Kiestinki suunnalla
Focke-Wulf Fw 190 A-2- ja A-3 -hävittäjiä esiintyi Kuusamon ja Kiestingin suunnalla verrattain harvoin. Kyseisiä konetyyppejä oli käytössä Jagdgeschwader 5:llä (JG 5), jonka lentueita alistettiin ajoittain Alakurtin ja Pontsalenjoen lentotukikohtiin. Esimerkiksi heinäkuussa 1943 Pontsalenjoella toimi 14.(Jabo)/JG 5, jonka kalustoon kuului yhteensä 14 Fw 190 A-2 -hävittäjää.
Helmikuun 7. päivänä 1944 Pontsalenjoella toimi puolestaan 4./SG 5, joka oli käytännössä uudelleennimetty 14.(Jabo)/JG 5. Tuolloin sen kalustona oli yksi Fw 190 A-2 ja yksitoista Fw 190 A-3 -hävittäjää.
Lähdeluettelo
- The Luftwaffe 1939-1945, I/SG 5, url: https://ww2.dk, 3.9.2019