Heinkel He 162

Yleistä

Saksan ilmailuministeriö (Reighs Luftsfahrt Ministerium RLM) asetti tuotantovaatimukset uuden suihkuhävittäjän valmistamisesta 10.9.1944. Tarkoituksena oli valmistaa suihkuhävittäjä nopealla aikataululla, kuluttamatta miltei lopussa olevia strategisia raaka-aineita. Uuden suihkuhävittäjän tuli siis olla halpa ja helppo valmistaa. Sen tuli olla tuotantovalmiina 1.1.1945. Projekti sai nimekseen Salamander, jota on joissakin lähteissä virheellisesti käytetty myös lentokoneen nimenä.

Heinkel AG sai pian tilauksen 1 000 suihkuhävittäjän valmistamisesta. Koneiden tuli olla valmiina helmikuussa 1945. Volksjäger konseptin takana olisi alun perin ollut diplomi-insinööri Hauptdienstleiter Karlo Otto Saur ja Generaloberst Alfred Keller. Uuden lentokoneen nimitys Volksjäger ”kansan hävittäjä” tuli puolestaan marsalkka Hermann Göringin ajatelmasta, jonka mukaan hävittäjälentäjinä toimisivat pelkän liitokonekoulutuksen saaneet Hitler-jugendin nuoret lentäjäpojat. Ajatusta kannatti Generaloberst Keller, joka johti Nationalsozialistisches Fliegerkorps – NSFK) järjestöä. HSFK tarjosikin useita lentokursseja nuorille Hitler Jugend liitokonelentäjille. Tätä ajatusta kuitenkin vastustivat Generalleutnant Adolf Galland, Willy Messerschmitt (Messerschmitt AG) ja Kurt Tank (Focke-Wulf Flugzeugbau AG). He pitivät tärkeämpänä panostaa kaikki voimavarat jo käynnissä olevaan Me 262 suihkuhävittäjä ohjelmaan. Ilmeisesti Luftwaffen komentajan Hermann Göringin sana painoi asiassa eniten ja Volksjäger projektille näytettiin vihreää valoa.

Kehitystyö

Oberst Siegfried Knemeyer sai tehtäväkseen määritellä uuden suihkuhävittäjämallin vaatimukset. Hän vastasi tuolloin Saksan ilmailuministeriön (Reichsluftfahrministerium – RLM) teknisestä osastosta ja oli ottanut osaa mm. Me 262 suihkuhävittäjäohjelmaan. Koska Me 262 ei ollut kovinkaan hyvä matalilla lentokorkeuksilla, päätti hän asettaa uuden suihkuhävittäjän vastaamaan tähän ongelmaan, asettaen sen vaatimuksen juurikin vastaamaan matalatoimintaa (low-altitude fighter).

Uuden hävittäjämallin vaatimuksia olivat: nopea yksipaikkainen, yksi moottorinen suihkuhävittäjä, joka kykenee nopeaan lentoonlähtöön, lyhyeltä kiitotieltä. Lyhyen kiitotien (600 m) vaatimus tuli siitä, että liittoutuneiden ilmavoimat runnoivat jatkuvasti Saksan suuria lentotukikohtia. Uudessa koneessa ei tullut käyttää Junkers Jumo 004 moottoria, koska sitä ei voitu valmistaa tarpeellista määrää edes Me 262 hävittäjille. Tästä johtuen BMW 003 moottoria suositeltiin. Lentonopeuden merenpinnan tasolla tuli olla vähintään 750 km/h. Tuotantoprosessin tuli olla halpa ja yksinkertainen, eikä se saanut häiritä Me 262 ja Ar 234 tuotantoa. Hävittäjän rakenteiden pääasiallinen materiaali tuli olla puu.

Heinkel tehtaan päätestilentäjä Flugkäpitän Gotthold Peter suoritti Heinkel He 162 V1 prototyypillä (WNr. 200001) ensilennon Heidfeldissä 6.12.1944. Testilento kesti 20 minuuttia ja päättyi rikkoutuneeseen laskutelineeseen, muuten testilento oli menestys. Koneessa käytettiin BMW 109-300 suihkumoottoreita, joten se ei häirinnyt Jumo 004 suihkumoottoreita käyttänyttä Me 262 tuotantoa. Lue lisää: BMW 109-300 suihkumoottorit

Koneen nimeksi annettiin Heinkel He 162 Volksjäger. He 162 havaittiin pian huomattavan nopeaksi, mutta hankalaksi käsitellä. Konetta kykeni lentämään vain kokeneet taistelulentäjät, joten Göringin suunnitelma nuorten lentäjäpoikien käyttämisestä kariutui.

Koelentäjänä toiminut Gotthold Peter sai surmansa toisella koelennolla 10.12.1944 Schwechatissa, kun kone riistäytyi käsistä, siiven osan irrotessa koneesta. Peter oli lentänyt 735 km/h nopeudella sadan metrin korkeudessa. Heinkelin insinöörit tutkivat tapauksen ja tulivat siihen tulokseen, että siiven osan irtoaminen johtui huonolaatuisesta liimasta ja siiven muotoilun huonosta aerodynamiikasta. Onnettomuuden jälkeen Ernst Heinkel tarjosi 80 000 RM palkkiota kenelle tahansa lentäjälle, joka suostuisi suorittamaan testilentoja He 162 koneella. Heinkel AG:n tekninen johtaja diplomi-insinööri Carl Francke suostuikin tehtävään. Hän suoritti seuraavan testilennon 22.12.1944 He 162 V2 koneella. Seuraavalla prototyypillä He 162 V3 suoritti testilentoja Paul Bader, ilman mainittavia ongelmia. Helmikuun lopulla 1945 suoritetiin testilentoja He 162 M3, jolloin saavutettiin nopeus 880 km/h.

Versiot

Heinkel He 162 suihkuhävittäjästä ehdittiin laatia suunnitelmant kaikkiaan kymmenestä, hieman erilaisesta versiosta.

• - A-0 malli käsitti 10 ensimmäistä prototyyppiä
• - A-1 oli aseistettu 2 x 30 mm MK 108 tykeillä, 100 ammusta
• - A-2 oli aseistettu 2 x 20 mm MG 151/20 tykeillä, 240 ammusta
• - A-3 suunnitelma, jossa olisi ollut kaksois-30 mm MK 108 tykit
• - A-8 suunnitelma, jossa olisi ollut tehokas Jumo 004-D4 moottori
• - B-1 suunnitelma vuodelle 1946, suurempi ja tehokkaampi
• - C suunnitelma B-sarjan runko, 011A moottori ja Schräge Musik aseet
• - D suunnitelma suuremmilla, eteenpäin taivutetuilla siivillä
• - E BMW 003R moottori, yksi prototyyppi valmistui
• - S kaksipaikkainen harjoitusliitokone

Tuotanto

Heinkel AG käynnisti suihkuhävittäjän valmistamiseksi rakennusohjelman nimeltä Spatz (varpunen). Heinkel Flugzeugwerke AG käytti tähän Heinkel He 177 ja Heinkel He 219 ohjelmien lakkauttamisesta vapautuneita voimavaroja.

He 162 valmistettiin suurimmaksi osaksi puuosista, koska Saksa kärsi vuonna 1945 akuutista raaka-ainepulasta. Puusta valmistetut osat eivät vetäneet vertoja alumiiniosille ja koneen rakenteiden kestokyky olikin eräs ongelmista. Koneen rungon valmistaminen vei 750 miestyötuntia ja moottorin kasaaminen noin 300 tuntia.

Heinkel He 162 suihkuhävittäjiä valmistettiin tammikuusta 1945 alkaen kolmella eri tehtaalla; Salzburgissa, Hinterbrühlin maanalaisessa tehtaassa (Heinkel-Süd), Rostock-Marienehe (Heinkel-Nord) ja Nordhausenin suuressa maanalle sijoitetussa tehtaassa (Mittelwerke).

Koneen puuosat valmistettiin Erfurt, Orla ja Stuttgart-Esslingen tehtailla. Moottorit valmistettiin Spandau ja Zühlsdorfin tehtailla. Aseet valmistettiin Deutsche Waffan und Munitionsfabrik Posnanin tehtaalla.

Tarkoituksena oli valmistaa tuhat lentokonetta kuukaudessa. Tuotantomäärä oli tarkoitus myöhemmin nostaa 2 000 koneeseen kuukaudessa. Tuotanto edistyi kuitenkin toivottua hitaammin, minkä vuoksi Hitler käski 27.3.1945 siirtää Volksjäger-projekti SS:n käsiin.

Nordhausenin tehdas ehti luovuttaa joukoille 116 – 120 konetta ennen sotatoimien loppumista 8.5.1945. Kaikkiaan valmiiksi ehdittiin saada noin 200 konetta, lisäksi noin 600 oli vielä rakenteilla. Lue lisää: Mittelwerk Nordhausen

Luftwaffe

Saksan ilmavoimat (Luftwaffe) perusti tammikuussa 1945 lento-osaston joka oli varustettu He 162 suihkuhävittäjillä. Uuden yksikön nimi oli Erprobungskommando 162 (testiosasto 162). Perustettu osasto toimi Rechlin tukikohdassa ja se sai 46 He 162 suihkuhävittäjää. Komentajana toimi erittäin kokenut taistelulentäjä Heinz Bär, jolla oli tilillään yli 200 ilmavoittoa. Näistä 16 hän oli saavuttanut uudella Messerschmitt Me 262 suihkuhävittäjällä.

Helmikuussa 1945 He 162 hävittäjiä toimitettiin I/JG 1:lle, joka oli samalla ensimmäinen operatiivisessa toiminnassa ollut yksikkö, joka sai koneet käyttöönsä. Yksikkö siirrettiin Parchimin tukikohtaan, jossa toimi jo ennestään Me 262 suihkuhävittäjillä varustettu yksikkö, Jagdgeschwader 7 (JG 7).

Yhdysvaltojen ilmavoimat (US Air Force) pommitti 7.4.1945 134 B-17 pommikoneen voimin Parchimin tukikohtaa aiheuttaen suurta vahinkoa. 9.4.1945 I/JG 1 siirrettiin Ludwigslustin lentokentälle. Noin viikkoa myöhemmin yksikkö siirtyi Leckin lentokentälle, lähelle Tanskan rajaa. 8.4.1945 myös II/JG 1:stä alettiin aseistaa He 162 koneilla.

He 162 koneet pääsivät mukaan ilmataisteluihin huhtikuun puolessa välissä. 19.4. sotavangiksi jäänyt brittilentäjä ilmoitti, että hänet oli ampunut alas tunnistamaton saksalainen suihkuhävittäjä, joka täsmäsi He 162 koneeseen. Myös He 162 oli ammuttu alas Hawker Tempest koneen toimesta. I/JG 1 alkoi saada tililleen ilmavoittoja uudella koneella, mutta kärsi myös tappioita. Se menetti 13 konetta (näistä vain kaksi ammuttiin alas) ja 10 lentäjää. Lisäksi oli menetetty 10 konetta erilaisissa tulipaloon johtaneissa vikatilanteissa.

Tekniset tiedot

Lähdeluettelo

• - Wikipedia, url: http://en.wikipedia.org, 24.5.2012
• - Airvectors – The Heinkel He-162 Volksjaeger, url: http://www.airvectors.net. 28.5.2012
• - He 162 Volksjäger, Robert Forsyth, 2016
• - He 162, Plane Encyclopedia, url: http://plane-encyclopedia.com, 1.12.2019

24.5.2012 (12.7.2025 09:29)