Saksalaisella Mauser-asetehtaalla (Mauser Werke AG Oberndorf am Neckar) työskennelleet Feederlen veljekset Fidel, Friedrich ja Josef Feederle aloittivat pistoolin suunnittelun vuonna 1893. Paul Mauser viimeisteli suunnittelutyön vuonna 1895 ja hän patentoi uuden aseen 11.12.1895. Pistoolista vuonna 1916 valmistettu versio, kaliiperissa 9x19Pb (9mm Parabellum), sai nimekseen Mauser M1916. Suomessa ase tunnetaan parhaiten nimellä "Ukko-Mauser".
Vuonna 1916 Mauser C96 pistoolista valmistettiin 9x19 Pb kaliiperin konstruktio, ensimmäistä maailmansotaa käyvän Saksan keisarillisen armeijan tilauksesta. Uusi versio sai nimekseen Mauser M1916. Se poikkesi aiemmasta mallista, vain suuremman kaliiperin ja kahvalevyihin kaiverrettujen suurikokoisten, punaiseksi maalattujen 9-numeroiden osalta. Punaisella yhdeksiköllä pyrittiin estämään väärinkäsitykset, aseen kaliiperin suhteen (9 = 9x19 Pb).
Englantia puhuvissa maissa aseesta käytetään usein nimitystä ”Red 9”, mutta tätä nimitystä tulisi välttää, sillä joissakin alkuperäisissä m/1916-pistooleissa numero yhdeksän on väriltään musta ja joidenkin aseiden kahvalevystä se puuttuu kokonaan.
| Mauser m/1916 | |||
| - tyyppi | sotilaspistooli | ||
| - toimintatapa | itselataava kertatuli | ||
| - kaliiperi | 9x19 Pb | ||
| - piipun pituus | 140 mm | ||
| - piipun rihlat | 6 oikeakätistä | ||
| - aseen pituus | 298 mm (645 mm koteloperän kanssa) | ||
| - paino | 1,14 kg / 1,59 kg | ||
| - tähtäinlaite | avotähtäimet | ||
| - ammustyypit | FMJ | ||
| - luodin lähtönopeus | 290–390 m/s | ||
| - tulinopeus | n. 20–30 lk./min | ||
| - tehokas kantama | n. 50 m | ||
| - maksimi kantama | n. 150 m | ||
| - patruunasyöttö | makasiini 10 patr. | ||
| - valmistus vuodet | 1937–1945, 1950,-85 | ||
| - valmistus määrä | n. 136 000 kpl | ||
| - valmistaja | Waffenfabrik Mauser | ||
| - hinta | - | ||
Aseessa on 140 mm pitkä piippu (kaliiperi 9x19 Pb) joka on käytännössä yhtä ja samaa osaa ns. lukkokehyksen kanssa. Laukaisukoneisto voi poikkeuksellisesti vetää ulos luistirungon alta, painamalla ensin lukitusvipu yläasentoon. Tämä helpottaa merkittävästi aseen puhdistamista ja mahdollisen vikatilanteen poistamista, varsinkin kenttäolosuhteissa.
Rakenteellisesti erikoista on, että runkoon integroitu 10 patruunan siteellä ladattava laatikkomakasiini on sijoitettu liipaisinkaaren etupuolelle (normaalisti pistoolin lipas on kahvan sisällä). Aseessa on pähkinäpuusta valmistetut kahvalevyt, joihin on ajettu 24 vaakasuuntaista uraa. Kahva muistuttaa luudanvartta, mistä aseen englanninkielinen lempinimi ”Broomhandle” tulee. M1916-mallin aseiden kahvalevyihin poltettiin suuret 9-numerot, osoittamaan aseen kaliiperia 9x19 Pb. Numerot lisäksi maalattiin yleensä punaisiksi. Aseessa on kiinteä etutähtäin (jyvä), sekä säädettävä takatähtäin, joka on säädettävissä matkoille 50–500 metriä, 50 metrin portain.
Erikoista aseessa on myös sen vakiovarusteena oleva 360 mm pitkä, 440 grammaa painava puinen kotelo, joka toimii tarvittaessa myös ns. jatkoperänä. Puinen kotelo voitiin kiinnittää nahkakotelon avulla vyöhön, tai asetta voitiin kantaan olalla olkahihnan avulla. Käytettäessä koteloa jatkoperänä, muuttuu ase pistoolikarabiiniksi ja aseen osumatarkkuus paranee merkittävästikin, tietenkin ampujasta riippuen. Kun kotelo on kiinnitetty aseeseen on aseen kokonaismitta 640 mm ja paino noin 1,6 kg.
M1916 versiossa on ns. uusi varmistin malli, joka mahdollistaa pistoolin turvallisen kantamisen, myös hana (iskuvasara) laskettuna. Iskuvasaraan on lyöty NS-leima (Neue Sicherung), joka tarkoittaa juurikin uuden mallista varmistinta. Varmistin nupissa ei ole reikää, kuten Mauser C96 -mallissa.
Mauser m/1916 pistooli on ns. lyhytrekyyliperiaatteella toimiva massasulkulukkoinen puoliautomaattipistooli.Heti laukaisutapahtuman jälkeen piippu ja lukko liukuvat taaksepäin noin 6 mm matkan, jolloin lukuun avautuu. Tämän jälkeen lukko jatkaa vielä liikettään taaksepäin ja ulosvetäjä heittää hylsyn ulos patruunapesästä. Kun palautinjousen vastustus kasvaa suuremmaksi kuin taaksepäin työntävä rekyylivoima, palaa lukko palautinjousen voimasta takaisin eteenpäin ja työntää makasiinin patruunasillalla lepäävän seuraavan patruunan patruunapesään. Nyt ase on jälleen ladattu ja ampumavalmis.
Aseen laatikkomakasiini (lipas) täytetään käyttämällä kymmen patruunan patruunakampaa (patruunaside) seuraavasti. Aseen hana (iskuvasara) vedetään taka-asentoon. Nyt lukko vedetään taakse ja patruunoilla täytetty kampa yksinkertaisesti painetaan yläkautta lippaan sisään. Painettaessa patruunakampa sisään, on huomioitava, että patruunaside painetaan sitä varten ajettuihin uriin.
Ukko-Mauserissa toimii 9x19Pb –pyöreäpäinen patruuna, sillä ns. katkokärkinen kartionmuotoinen patruuna aiheuttaa syöttöhäiriöitä.
Mauser m/1916 pistooleja valmistettiin Mauserin tehtaalla (Waffenfabrik Mauser Oberndorf am Neckar) vuodesta 1916 alkaen, Saksan keisarillisen armeijan tilauksesta. Tilauksen tarkoituksena oli kompensoida Parabellum P.08 pistoolien hidasta ja samalla riittämätöntä tuotantoa.
Saksan keisarillisen armeijan tekemä tilaus käsitti kaikkiaan 150 000 pistoolia ja näistä ehdittiin valmistaa vuosien 1916–1918 aikana noin 136 000 kpl, ennen ensimmäisen maailmansodan päättymistä 11.11.1918. Mauser M1916 version valmistaminen jouduttiin lopettamaan ensimmäisen maalimansodan jälkeen solmitun Versaillesin rauhansopimuksen rajoittaessa sotilaspistoolien valmistusta. Mauser M1916 pistoolien sarjanumerointi aloitettiin ykkösestä, käsittäen sarjanumerot 1–135127. Sarjanumero 135127 on suurin tiedossa oleva sarjanumero.
Versaillesin rauhansopimuksen mukaan saksalaisilta kiellettiin 9mm kaliiperiset sotilaspistoolit. Tämän vuoksi 1920-luvulla Saksan silloisen armeijan (Reichswehr) ja poliisin käytössä olleet Mauser M1916 pistoolien piiput korvattiin lyhyemmillä 7,63 mm kaliiperisilla piipuilla. Tässä yhteydessä piti vaihtaa myös takatähtäimen asetintanko, koska M1916 -mallin 9mm Parabellum patruunan luodin lähtönopeus oli 7,63 patruunaa vaatimattomampi, eikä takatähtäimen lentorata asteikko vastannut uutta kaliiperia. Todennäköisesti myös pistoolin kahvalevyt vaihdettiin, sillä M1916 pistoolien kahvalevyissä oli punainen ”9”, osoittamassa pistoolin kaliiperia, 9mm Para.
Suomessa Ukko-Mauser pistooleita käytettiin vapaussodasta lähtien. Saksalaiset aseistivat suomalaisia kansallismielisiä vuosina 1917–1918. Tarkoituksena oli auttaa suomalaisten ponnisteluja Venäjästä irtautumisessa. Saksalainen sukellusvene UC-57 toimitti 1 000 kappaletta Mauser C96 (7,63 mm) ja Mauser M1916 (9 mm)pistooleja. Myös saksalainen rahtilaiva S/S Equity toimitti vuosina 1917–1918 aseita Suomeen, mukana oli myös Mauser-pistooleita.
Sisällissodan aikana saapui Helsinkiin Saksan Itämeren divisioona kenraalimajuri G.A.J. Rüdiger von der Golzin johdolla. Sanotaan, että useat suomalaisissa kodeissa majoittuneet saksalaisupseerit jättivät Mauser C96 / M1916 –pistoolinsa kiitokseksi ja muistolahjaksi majoituksesta.
Aseita oli mukana myös talvisodassa. Talvisodan jälkeen, kesällä 1940 aseita oli jäljellä kaikkiaan 614 kpl. Näistä aseista 343 kpl oli 9 mm (Ukko-Mauser) ja 271 kpl (Mauser C-96) 7,63 mm kaliiperissa. Kun armeija sai uudet Parabellum M/23 -palveluspistoolit, luovutettiin Ukko-Mauserit suojeluskunnan käyttöön.
Muutamien aseiden kuluneiden alkuperäispiippujen tilalle asennettu varikoilla Oy Tikkakoski Ab valmistamia 9 mm -piippuja. Näissä piipuissa on Tikkakosken leima; ympyrä jonka sisällä kolmio, jonka sisällä puolestaan T-kirjan.
Jatkosodan jälkeen suojeluskuntajärjestö lakkautettiin valvontakomission vaatimuksesta ja Ukko-Mauserit palasivat puolustusvoimien omistukseen. Puolustusvoimien omistuksessa oleviin aseisiin on lyöty SA-leima, aseen oikealle sivulle, tekstin ”WAFFENFABRIK MAUSER A NECKAR” alapuolelle. Puolustusvoimat myivät viimeiset Ukko-Mauserinsa 1960-luvulla.
Suomeen tuotujen Mauser-pistoolien sarjanumerot eivät olleet mikään yksittäinen toisiaan seuraava sarja, vaan aika paljon hajanumeroita. Suomeen tiedetään tuodun ainakin sarjojen 121xx, 105xxx, 107xxx, 110xxx, 112xxx, 114xxx, 115xxx ja 116xxx Mauser M1916 pistooleita. Näiden sarjanumeroiden aseet on tiettävästi valmistettu vuosien 1916-1917 aikana. Lisäksi Suomeen on keräilijöiden toimesta ostettu pääasiassa Saksasta, ainakin joitakin kymmeniä pistooleita.
Toisaalta Suomesta on myös myyty Mauser-pistooleja ulkomaille. Puolustusvoimat myi Mauser M1916 pistooleita vuosina 1965–1971, lähinnä kokoelma- ja muistoesineiksi. Aseita myytiin etupäässä Puolustusvoimien henkilökunnalle, mutta myös ulkomaille ja tämän lisäksi yksityishenkilöt ovat myyneet joitakin Ukko-Mausereitaan ulkomaille.
Eräiden arvioiden mukaan, Suomeen olisi tuotu vuosien 1917–1940 aikana, kaikkiaan noin pari tuhatta Mauser C96 / M1916 pistoolia.
Saksalaiset siirtyivät vuoden 1915 aikana käyttämään 9x19 Pb -patruunoissa, kovalyijysydämisen (lyijyn ja antimonin seos) luodin sijasta pehmeällä lyijysydämellä varustettuja luoteja (paino 8,25 g). Näiden luotien pohjaan painettiin yleensä valmistajan tunnus (esim. Ge = Gustav Genschow, 276G = DWM). Vuosina 1916–1918 käytettiin patruunoiden ruutina yleensä Rottweilin hienojyväistä vihertävää nitroselluloosaruutia (no 2708). Ruutipanoksen suuruus oli tyypillisesti 0,36 g.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa 9x19 Pb patruunoita valmisti ainakin seuraavat patruunatehtaat;
Ainakin saksalainen patruunavalmistaja Rheinische Metallwaren- u. Maschinenfabrik Abteilung Sömmerda valmisti 9 mm patruunoita ja toimitti niitä 10-patruunan siteeseen kiinnitettynä, 20-patruunan pahvirasiassa. Rasian päällä oli teksti ”20 Ganzmantelpatronen zur Mauser-Selbstlade-Pistole”. Kussakin rasiassa oli siis kaksi valmista makasiinitäyttöä. Tämä poikkesi aiemmin Parabellum P.08 pistooleille tarkoitetuista patruunarasioista. Rasian kannessa on teksti ”16 scharfe Parabellum-Patroen zur Pistole M.08 kal 9m/m”, joihin pakattiin 16 patruunaa, eli kahden lippaan annos ja tietenkin ilman patruunasidettä.
Suomessa Rheinisch Metallwaren und Maschinenfabrik (Sömmerda) valmistamia 9x19 Pb -patruunoita kaupattiin S.k.Y:n toimesta suojeluskuntien jäsenille ainakin 1920-luvulla.
10.2.2011 (31.10.2022 11:53)