Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Kansainvälinen sotahistorian tutkimusryhmä vuodesta 1999 alkaen...
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sotatoimialueen tarkan esittelyn tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumaympäristö aiempaa paremmin...
Joukko-osastot
Suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
9x19mm Parabellum
Yleistä
Kaliiperin 9x19mm Parabellum suunnitteli vuosien 1901–1902 aikana saksalainen asesuunnittelija Georg Luger. 9x19mm patruuna oli tarkoitettu DWM (Deutsche Waffen- und Munitionsfabrik) valmistamalle Parabellum P.08 (Luger) puoliautomaattipistoolille. Näitä pistooleja oli valmistettu jo vuodesta 1898 lähtien 7,65mm kaliiperisena. Uuden tehokkaamman patruunan oli tarkoitus parantaa aseen suosioita.
Tällä erittäin suositulla patruunalla (9x19 Pb) on monta nimeä ja tämä tuottaa toisinaan väärinkäsityksiä. 9x19mm Parabellum patruunan muita nimiä ovat: 9mm, 9x19, 9x19 Pb, 9mm Parabellum, 9mm Para, 9mm Luger, 9mm NATO ja 9x19 NATO. 9x19mm patruuna on ehkäpä maailman suosituin ja laajimmin yhä käytössä oleva sotilaskäsiasepatruuna. Patruunaa on valmistettu yli 70 eri maassa.
Vuonna 1903 Georg Luger lähetti kolme prototyyppiasetta (9x19 Pb) testattavaksi Yhdysvaltojen armeijalle. Nämä Springfield Arsenalille toimitetut aseet ovat tiettävästi ensimmäiset 9x19 Pb patruunalle valmistetut aseet. Huhtikuussa 1904 Luger lähetti 50 pistoolia (9x19 Pb) lisää ja niiden mukana 25 000 patruunaa Yhdysvalloissa jatkuviin testeihin. Saksan armeija aloitti 9mm Parabellum patruunan testit maaliskuussa 1904.
9x19 Pb kaliiperi oli saksalaisten käytössä ensimmäisessä maailmansodassa, pistooleissa ja konepistooleissa. Italialaiset puolestaan ottivat 9x19 Pb patruunan käyttöön Glisenti pistoolissaan. Patruunan ottivat pian käyttöön myös Bulgaria ja Hollanti. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen 9x19 Pb patruunalla varustettuja aseita otettiin käyttöön mm. Belgiassa, Puolassa, Ruotsissa, Sveitsissä, Suomessa ja Tšekkoslovakiassa.
Tekniset tiedot
9x19 Pb
- kokonaispituus
29,69 mm
- max. paine
235 Mpa (34 084 psi)
- tehokas kantama
n. 50-100 m
- maksimi kantama
- m
- lähtönopeus
263-460 m/s
- lähtöenergia
481-678 J
Luoti
- tyyppi
FMJ,JHP, SP
- halkaisija
Ø 9,03 mm (.335)
- paino
7,45 - 9,5 g
Hylsy
urakanta
- pituus
19,15 mm
- kaulan halkaisija
Ø 9,65 mm
- pohjan halkaisija
Ø 9,93 mm
- kannan halkaisija
Ø 9,96 mm
- tilavuus
0,862 cm3
- nalli
Small pistol
Suomessa
Suomessa 9x19 Pb patruunoita valmisti kaksi patruunatehdasta, Sako ja VPT. Tehtaiden tuotannon tarkoitus oli turvata Suomen armeijan patruunatarve. 9x19mm patruunoita käytettiin lähinnä Suomi-konepistooleissa, sekä Lahti- ja Parabellum-pistooleissa. Konepistooleihin oli tarkoitettu kovemman latauksen omaavia patruunoita (9.00 kp psa rh = A 0541) ja pistooleihin pienemmän latauksen omaavia patruunoita (9.00 pist.p = A 0540).
Sako
Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja oy:n (Sako) patruunatehdas aloitti 9x19 Pb patruunoiden tuotannon Riihimäellä vuonna 1932. Näissä kaupalliseen käyttöön tarkoitetuissa patruunoissa käytettiin saksalaisia messinkihylsyjä.
Sako aloitti vuonna 1938 patruunatuotannon Suomen armeijan käyttöön. Näissä patruunoissa käytettiin Sakon itsensä
valmistamia hylsyjä. Kun valtion ruutitehdas (VRT) aloitti nallien valmistuksen, kasasi Sako 9x19 Pb patruunat
kokonaan suomalaisista komponenteista.
Vuonna 1938 Sako valmisti viisi miljoonaa konepistoolin patruunaa, lähinnä Suomi-konepistooleja varten. Seuraavana
vuonna tuotanto oli jo 10 miljoonaa kappaletta. Vuonna 1940 tuotanto nousi 22 miljoonaan patruunaan, luotien vaippamateriaalin (kupari ja sinkki) puutteesta huolimatta.
Talvisodan alussa 30.11.1939 Suomen armeijalla oli 21 900 000 9x19 Pb patruunaa. Sodan aikana käytettiin noin
11 900 000 patruunaa. Sodan loputtua 13.3.1940 oli armeijalla vielä 20 800 000 patruunaa, joten sodan aikainen tuotanto vastasi aika hyvin kulutusta.
Sako valmisti vuosina 1941–1944 Suomen kenttäarmeijan käyttöön noin 250 miljoonaa 9x19 Pb patruunaa. Tämä määrä käsitti noin 70 % kokonaistarpeesta.
Valtion Patruunatehdas
Valtion patruunatehdas (VPT) valmisti vuosina 1941–1944 Lapualla ja Vaajakoskella 9x19 Pb patruunoita. Tuotanto aloitettiin vuonna 1941 ja vuoden loppuun mennessä oli valmistettu noin kuusi miljoonaa patruunaa.
Patruunoita Saksasta
Suomen armeijan 9x19 Pb patruunakulutus oli aivan eri luokkaa jatkosodan aikana, kuin talvisodan aikana.
Suuremman patruunakulutuksen vuoksi päätettiin ostaa suurehko erä patruunoita Saksasta. Suomi osti noin
18 miljoonaa 9x19 Pb patruunaa.