Saksalaisilta jääneet teräskypärät Kuusamossa

Yleistä

Saksalaisilta joukoilta jäi Kuusamoon vuosien 1941–1944 välisenä aikana lukuisa määrä teräskypäriä, joista osa oli ehjiä ja osa jo valmiiksi rikki (läpiammuttu, tai muutoin vioittunut). Näitä kypäriä on löytynyt Kuusamosta vuosikymmenten aikana kaikkiaan useita kymmeniä ja niitä tuntuu löytyvän yhä edelleen. Mikään suuri harvinaisuus, Kuusamosta löytynyt saksalainen teräskypärä siis ei ole, mutta mielenkiintoinen pala historiaa kuitenkin.

Tässä artikkelissa vastataan muutamiin tutkimusryhmälle, saksalaisia teräskypäriä löytäneiltä henkilöiltä tulleisiin kysymyksiin ja yritetään samalla hieman valottaa kypärien "hukkaamisen" taustoja.

Kysymys: Miksi kypäriä jätettiin maastoon?

Miksi sotilaan teräskypärä on jäänyt maastoon lojumaan, voi syitä olla todella useita. Kypärä on tietenkin voinut kiireessä jopa unohtuakin ja ehkäpä hieman yllättäen tämä on ehkä samalla kaikkein yleisin syy kypärän jäämiselle maastoon. Vaikka kuitatuista varusesineistä tuli pitää hyvää huolta, tavaraa silti katosi, näin tapahtuu yhä edelleen, nykypäivän armeijoissakin. Yksi todennäköinen syy kypärän hylkäämiseen, voisi myös olla sen vioittuminen, mutta tuntuisi loogisemmalta, käydä vaihtamassa vioittunut kypärä lähimmällä varusvarastolla, kuin jättää kypärä maastoon. Kuusamossa oli XVIII vuoristoarmeijakunnan (XVIII Geb.AK) varusvarasto, missä sotilaat pystyivät varusteitaan vaihtamaan.

Yksi syy kypärä jäämiselle maastoon on, että kypärän omistaja on haavoittunut tai jopa kaatunut. Mikäli kaatunut taistelija voitiin tuoda haudan lepoon, eli ruumis ei jäänyt esimerkiksi "ei kenenkään maalle", tuotiin yleensä myös kypärä mukana. Haudalla kypärä asetettiin usein hautakummun päälle (Waffen-SS), tai kuten toisiaan valokuvista on nähty kaatuneiden Wehrmachtin sotilaiden haudoilla, kypärä on asetettu ristin päälle. Soldatenfriedhof Kuusamossa, ei valokuvien mukaan kuitenkaan ollut kypäriä hautojen päällä. Joko niitä ei alun perinkään asetettu haudan päälle, tai sitten joku keräsi ne myöhemmin pois.

Kysymys: Mitä kypärän löytöpaikasta voi päätellä ?

On tietenkin mahdollista, että kypärä löytyy juuri sieltä, minne se sota-aikana on hylätty. Tämä on kuitenkin harvinaisempaa, kuin muut mahdolliset vaihtoehdot. Sillä on täysin mahdollista, että kypärä on kulkeutunut löytöpaikalleen vasta sodan jälkeen. Sodan jälkeen 1950–60 -luvuilla mm. Sänkikankaalla ja Petäjäkankaalla oli runsaasti erilaista saksalaisten jälkeensä jättämää tavaraa, mm. joitakin kypäriä. Löytyneitä tavaroita paikalliset ottivat itselleen ja nuoret pojat käyttivät niitä leikeissään. Näin löydetyt esineet kulkeutuivat usein poikien mukana, paikasta toiseen.

Yleensä kypäriä on kuitenkin löytynyt saksalaisten suurten leirialueiden lähistöltä, kuten Sänkikankaalta, Petäjäkankaalta, Sakuniemestä ja Kaihlaniemestä.

Kysymys: Voiko kypärän omistajan joukko-osaston selvittää?

Ellei kypärän sisäpinnalle maalatusta nimestä saa selvää, on kypärän omistajaa miltei mahdotonta jäljittää. Vaikka nimi selviäisikin, on joukko-osaston selvittäminen erittäin vaikeaa, sillä täydellisiä nimilistoja näistä joukoista ei ole enää jäljellä. Jos nimi selviää ja kypärän omistaja on kaatunut, tai haavoittunut, selviää asia helpommin. Tämäkään ei kuitenkaan takaa mitään, sillä myös nimilistat kaatuneista ja haavoittuneista ovat puutteelliset.

1.Erkkolanniemi

Koillissanomissa oli 28.1.2021 artikkeli, jossa Ari Palosaari kysyi, kuka unohti kypärän? Tämä ruostunut saksalainen kypärä, oli löydetty Kuusamon Erkkolanniemestä, Porokunnaan lähistöltä. Ari Palosaaren äiti, oli löytänyt kypärän talviaikaan, joskus 1970-luvulla. Palosaari yrittää nyt selvittää kypärän omistajan nimen, joukko-osaston nimen ja joukko-osaston liikkeet. Kypärän omistajan nimi on artikkelin mukaan aika epäselvä.

Kypärä on saksalainen teräskypärä, Stahlhelm M35. Kypärämallia käyttivät niin Wehrmachtin kuin Waffen-SS:n sotilaat, mutta myös Suomen armeijalla oli käytössää näitä kypäriä. Kypärän pinta on ruostunut, eikä sen värityksestä, tai sivulle maalatusta logosta (dekaali) ole jäljellä mitään. Kypärän sisäpuolella on merkintä 3352, joka tarkoittaa valmistuserää. Valokuvassa näkyy, että kypärän lakiosa on rikki. On kuitenkin aika vaikea sanoa, mikä kypärän on rikkonut.

Todennäköisesti kypärä on jäänyt joltakin saksalaiselta sotilaalta, joka oli majoitettuna Kaihlaniemessä, Waldlager Kuusamossa, vuosien 1942–1944 välisenä aikana. Kaihlaniemi sijaitsee Erkkolanniemen länsipuolella, vain noin kolmen kilometrin päässä. Waldlageriin majoitettiin 1942–1944 jopa pataljoonan suuruisia saksalaisia osastoja ja he harjoittelivat metsäsodankäyntiä ja hiihtämistä lähiympäristössä, myös Haukiniemi–Erkkolanniemi alueella. Saksalaisilla oli myös ilmatorjunta-asemat Erkkolanniemen pohjoispuolella sijaitsevassa Haukiniemessä, noin 1,5 km päässä kypärän löytöpaikasta, joten kypärä voisi olla myös heiltä jäänyt. Toinen vaihtoehto olisi, että kypärä on jäänyt venäläisten ilmahyökkäyksen kohteeksi jääneestä saksalaisesta huoltokolonnasta, syyskuussa 1944.

Mikäli epäselvä merkintä ”Uffz” on oikea tulkinta, voidaan varmuudella sanoa, ettei kypärä ei ole jäänyt saksalaiselta SS-sotilaalta (6.SS-Gebirgs-Division Nord), syksyn 1944 vetäytymisen aikana. Sotilasarvon lyhennemerkintä ”Uffz = korpraali”, viittaa Saksan maavoimiin (Wehrmacht), tai ilmavoimien (Luftwaffe) alaisiin ilmatorjuntajoukkoihin, ei Waffen-SS joukkoihin.

2.Haukiniemi

Haukiniemestä, saksalaisten viivytysasemien tuntumasta, on löytynyt saksalainen M35-teräskypärä. Kypärä löytyi vuonna 2019 paikallisen talon navetan taakaa, kaadetun puun kannon päälle asetettuna. Kypärän löytöpaikka on hieman, saksalaisten viivytysasemien (I/SS-GJR 11) itäpuolella. On todennäköistä, että jossain vaiheessa rikkoutunut saksalainen kypärä on nostettu kannon päälle, jonkun paikallisen kuusamolaisen toimesta. Se onko kypärä viivytysasemissa syksyllä 1944 olleen saksalaisen ss-sotilaan on vaikea sanoa, sillä kypärämallia käytti myös Wehrmacht, eikä kypärä maastoon jäämisen ajankohtakaan ole tiedossa.

3.Kaihlaniemi

Kaihlaniemestä on Waldlager Kuusamon alueelta löytynyt vuosikymmenten aikana useita saksalaisia kypäriä, useiden eri henkilöiden toimesta. Kypärät ovat olleet pääsääntöisesti aika huonokuntoisia.

4.Tarttumakangas 10.9.2019

Tomi Heiskanen löysi 10.9.2019 Lämsänkyläntien varresta, Tarttumakankaalta saksalaisen teräskypärän. Kypärä oli poteron pojalla, sammalenpeitossa ja osittain poteron reunalta valuneen maan peittämä. Kypärä oli täysien eheä, myös leukaremmi ja nahkasisusta oli paikoillaan. Kypärän pinta valitettavasti oli ruostunut, mutta maalia oli vielä jonkin verran jäljellä, sivulle maalatusta dekaalista ei kuitenkaan ollut mitään jäljellä.

Kypärä on mallia M40 ja ET62–leiman perusteella Eisen- und Huttenwerke AG, Thalessa valmistama. Kypärän koko oli 62 ja sisuksen koko 55. Erikoista oli, että kypärän sisältä, kuvun ja sisuksen välistä löytyi taiteltuna Illustrierter Beobachter aikakausilehti, tammikuulta 1942.

Kypärän omistajan nimi oli ajansaatossa hävinnyt, tai sitten sitä ei ollut koskaan kypärän sisäpintaan maalattukaan. Sisuksen nahkaosassa oli kuitenkin nimikirjaimet ”WWR”, jonka perusteella kypärän omistajaa, ei ole pystytty yksilöimään.

Ottaen huomioon kypärän löytöpaikan, on todennäköistä, että kypärä oli siihen paikkaan omistajaltaan, syystä tai toisesta jäänyt. On mahdollista, että kypärän omistaja on kuulunut 6.SS-vuoristodivisioona Nord, jälkijoukoksi jätettyyn joukkueeseen. Miksi kypärä on sitten poteron pohjalle jäänyt, ei ole tiedossa. Voi olla, että hän on kaatunut tai haavoittunut, tai kypärä on muuten vain kiireessä jäänyt.

Toisaalta, on täysin mahdollista, että kypärä on kuulut jollekin alueella taisteluharjoituksessa olleelle Wehrmachtin sotilaallekin. Waldlager Kuusamoon majoitetut saksalaiset joukot, harjoittelivat metsätaistelua myös Niittylä–Tarttumakangas alueella, vuosien 1942–1944 aikana.

5.Sänkikangas

Sänkikankaalta löydettiin useita saksalaisia teräskypäriä sodan jälkeen. Osa kypäristä oli läpiammuttuja, mahdollisesti Kuusamoa miehittäneiden puna-armeijan sotilaiden jäljiltä.

6.Junttila

Junttilasta, läheltä saksalaisten ilmatorjunta-asemia löytyi 1960-luvun alussa, verrattain hyväkuntoinen saksalainen M35-mallin teräskypärä. Kypärässä ei enää ollut dekaalia näkyvillä, sillä kypärä oli ollut vuosia mukana poikasten leikeissä. Tämä kypärä voi olla alueella toimineiden joukkojen perusteella, joko Luftwaffen ilmatorjuntajoukkojen tai vaihtoehtoisesti Wehrmachtin huoltojoukkojen sotilaan kypärä.

7.Petäjälampi ja Petäjäkangas

Petäjäkankaalta löytyi 1950-luvulla useita saksalaisia teräskypäriä, joista osa oli läpiammuttuja. Lisäksi 1990-luvulla oli Petäjälammesta löytynyt SS-Division Nordin sotilaan kypärä.

8.Mäkelä

Mäkelästä oli 1980-luvulla löytynyt useampikin, norjalaisen vapaaehtoisen SS-hiihtopataljoonan sotilaiden kypäriä. Kypäröiden kunnosta ei ole tietoa. Norjalaisen SS-hiihtopataljoonan komppania, majoittui syyskuussa 1944 Mäkelässä. Kypärät ovat todennäköisesti jääneet tuolloin matkasta.

9. Ahvenlampi

Ahvenlammen rannasta löytyi 2000-luvulla huonokuntoinen M40-kypärä, joka oli laelta halki.

10. Sakuniemi

Sakuniemestä löytyi 2000-luvulla yksi saksalainen M40-kypärä, joka oli läpiammuttu ja muutenkin huonokuntoinen.

Huom!

Mikäli tiedätte teräskypäriä löytyneen muualtakin Kuusamosta, pyydämme ilmoittamaan asiasta. Myös mahdolliset valokuvat omistajan nimestä ja kypärän leimoista kiinnostavat.

Liite:

Lähdeluettelo

• - Haastattelu Aarre Kinnunen
• - Haastattelu Paavo Heiskanen
• - Koillissanomat 28.1.2021
• - Puhelinkeskustelu Ari Palosaari, 28.1.2021
• - Korpisota.fi FB-ryhmä
• - Sähköposti, Risto Pikkupeura, 28.1.2021
• - Sähköposti ja valokuva, Pasi Määttä, 2023
• - Valokuvat Mikko Halvari, Tomi Heiskanen

30.7.2004 (17.8.2023 19:31)