Heeresfeldbahn

Matkustaja-asema - Kuusamo B

Kuusamon matkustaja-asema (Betriebsbahnhof), sijaitsi Kenttäradan kilometrillä 170.6, Sänkikankaan ja Kenttälampien välisellä alueella. Matkustaja-aseman tuli olla eräänlainen risteysasema, josta liikennettä ohjattaisiin niin Kuusamon, kuin Kiestingin suuntaankin.⁵⁰⁰

Kenttäradan kiskotus valmistui Sänkikankaan matkustaja-asemalle 3.12.1943 ja ensimmäinen juna pystyi ajamaan Isokummusta Kuusamoon 5.1.1944. Kenttärata vihittiin käyttöön 13.1.1944, jolloin juhlatilaisuuteen osallistui myös Saksan Lapin armeijan komentaja Generaloberst Eduard Dietl.^{26, 152}

Kuusamon matkustaja-aseman ratapihan viimeistely valmistui pian tämän jälkeen, 3.2.1944. Virallisesti henkilöliikenne aloitettiin kuitenkin vasta alkukesästä, 17.5.1944, jolloin lomalaisjunat alkoivat kuljettaa suomalaisia ja saksalaisia sotilaita.¹¹ Tavallisesti radalla kulki vuorokauden aikana yksi lomalaisia kuljettanut juna.¹⁵²

Kuusamon matkustaja-aseman (Kuusamo B) 268 metriä pitkällä liikennepaikalla oli kymmenen vaihdetta. Liikennepaikalla työskenteli kesäkuussa 1944 kaikkiaan 100 asemamiestä.¹¹ Matkustaja-aseman ratapihalla oli pääraiteen lisäksi neljä sivuraidetta ja sen läheisyyteen oli rakennettu asemarakennus, kolme veturihallia, veturikorjaamo, sirpalesuojia, ammusvarasto, vartiosto sekä varasto- ja majoitus korsuja. Ratapihan yhteydessä oli lisäksi kaksi suomalaisen Polar oy:n parakkia sekä puutavaravarasto. Polar oy:n parakit sijaitsivat ratapihan länsipäässä, molemmin puolin ratapihaa. Puutavaravarasto puolestaan sijaitsi Kenttälammen rannalla, asemarakennuksen ja Polar oy:n parakin välissä.⁵⁰⁰

Sänkikankaan asema-alueita (Kuusamo B ja G) ja itse Sänkikankaan huoltokeskusta suojasi saksalainen kevyt ilmatorjuntajaos. Ilmatorjuntajaoksella oli käytössään kolme 2 cm Flak 38 ilmatorjuntatykkiä. Ilmatorjunnalla riittikin töitä, vihollisen ilmavoimien pommittaessa syksyllä 1944 usein kenttärataa ja sillä liikennöiviä junia.⁵⁰⁰

Saksalaisilla oli tarkoitus rakentaa matkustaja-asemalta pistoraide Kuusamon kirkonkylän kautta Vänrikinniemessä sijaitsevaan huoltokeskukseen (AVL Kuusamo).⁵⁰⁶ Työt jäivät kuitenkin sodan loppuessa pahasti kesken ja vain osa pistoraiteesta valmistui. Kartalla näkyvä, henkilöasemalta pohjoiseen suuntautuva raide, on kyseessä olevan pistoraiteen pätkä.¹¹

Matkustaja-asemaa oli rakentamassa keväällä 1944 seuraavat joukot:

• • 1. komppania (1./Rakentajapioneeripataljoona 62)
• • Työpajakomppania 20 (Kdo.Feldb.Werkst.Kp.20)
• • OT Kuusamo
• • 191. sotavankityöpataljoona
• • Sotavankityöpataljoonan 2. komppania (2./Verst.Kgf.Arb.Batl.191)
• • Polar Oy (Bau.Pi.Batl.62)
• • 5. viestijoukkue/Viestirykmentti 550 (Kdo.II.Zug 5./Armee Nachr.Rgt.550)

Di Kriegerin johtaman OT Kuusamon neuvostoliittolaiset sotavangit ja puolalaiset työvelvolliset olivat Kuusamo B -liikennepaikan varsinainen rakennustyövoima.¹¹

Polar oy

Polar oy oli suomalaisen metsäteollisuuden omistama yhtiö, joka vastasi alueen liikenne- ja asemarakennusten, sekä majoitusparakkien rakentamisesta. Polar oy:n toimitusjohtaja oli Aksel Kalervo.⁹

Polar oy:n työnjohtajana Kuusamossa toimi Onni Olli ja työkohteiden johtajina toimivat rakennusmestarit Nykvist ja Nyman. Polar oy:n toimisto sijaitsi Vänrikinniemen huoltovarikon (AVL Kuusamo) alueella.⁵⁰⁶

Polar oy otti osaa suurten työkohteiden rakentamiseen. Asemarakennukset ja varsinkin veturitallit olivat tällaisia suuria työkohteita. Näihin rakennuksiin valettiin kivijalat ja lattia betonista, joiden valmistamiseen palkattiin muurareita. Kirvesmiesporukat rakensivat seinä- ja kattorakenteet.

Pistoraide Sänkikankaalta Kuusamoon

Saksalaisten suunnitelmiin kuului noin kymmenen kilometriä pitkän pistoraiteen rakentaminen Sänkikankaalta Kuusamoon, tarkemmin sanottuna Vänrikinniemessä sijaitsevaan saksalaisten huoltokeskukseen (AVL Kuusamo). Pistoraidetta ehdittiin rakentaa Sänkikankaalta kohti Kuusamoa noin 760 metrin matkalta, Vääräjoen tuntumaan asti. Myös Vääräjoen ylittävän kenttäratasillan työt ehdittiin aloittaa. Lisäksi Toranginahossa sotavangit ehtivät kaivaa rinneleikkausta noin 150 metrin matkalta ja rakentaa ratapenkkaa noin 250 metrin matkalta. Myös Lopotissa sotavangit lapioivat ratapenkkaa noin 110 metrin matkalle, sekä Nilojoen vastapuolelle, noin 30 metrin matkalle. Lisäksi Vänrikinniemen huoltokeskuksen suunnalla ratalinja leimattiin maastoon ja Ruunapuron ylittävän sillan työt aloitettiin. Kaikki nämä työt keskeytyivät syksyllä 1944, kuten kenttäradan rakentaminen kohti Kiestinkiäkin.^{500, 502}

Kuusamo B:n asemarakennus

Kenttäradan asemarakennukset pyrittiin rakentamaan ennalta määrätyn standardin mukaisesti. Myös Kuusamon matkustaja-asema (Kuusamo B) kilometrillä 170,6 km, oli rakennettu tämän kaavan mukaan. Kuusamon matkustaja-asema tosin oli ilmeisesti käytännön syistä rakennettu pelikuvaksi alla olevasta kenttärata-aseman rakennuspiirroksesta. Piirroksen mukaisesti asemarakennuksessa oli pieni eteinen, erillinen toimisto, sekä henkilökunnan majoitustila.

Veturitallit

Kenttäradan veturitallit pyrittiin rakentamaan ennalta määrätyn standardin mukaisesti. Myös Kuusamon henkilöaseman yhteyteen rakennetut kolme veturitallia rakennettiin tätä mallia mukaillen. Kuusamo B:n, kilometrillä 170,6 sijainneet veturitallit rakennettiin kiskotuksen valmistuessa toukokuussa 1944. Veturitallin standardi koko oli 20,92 m x 4,50 m, harjakorkeus 5,15 metriä ja kokonaispinta-ala 94 m².¹¹

Kuusamoon rakennetut veturitallit eivät kuitenkaan olleet täsmälleen tämän standardin mukaisia, sillä kahden tallin pituus oli 24 metriä ja leveys noin 7 metriä. Kolmas veturitalli poikkesi edellisistä, sillä sen pituus oli 24 metriä, mutta leveys 7,4 metriä. Siihen oli myös rakennettu jonkinlainen rasvamonttu (5,8 m x 1,05 m). Veturitallin mittatulokset perustuvat vuonna 2002 tehtyihin mittauksiin, jäljellä olevien kivijalkojen perusteella.

Standardin mukainen veturitalli koostui kahdesta huoneesta. Suuremman huoneen, veturitallin (4,5 m x 15,4 m) lattialla oli kiskotus, jotta veturi voitiin ajaa talliin sisään. Tallin päädyssä oli kaksi ulospäin avautuvaa ovea. Tallin takaosassa oli liukuovin erotettu työpaja (4,5 m x 5,42 m). Työpajaan oli oma sisään käynti veturitallin oikealla seinustalla.¹¹

Kuusamon henkilöasemalla oli myös yksi veturikorjaamo. Korjaamorakennus oli 20 metriä pitkä ja 9 metriä leveä. Sen keskelle oli rakennettu rasvamonttu, jonka koko on 2,7 m x 10,9 m. Veturikorjaamo oli läpiajettava, sillä sen molemmissa päissä oli suuret ovet ja sen läpi johti kiskot.

Lähdeluettelo

• - 9. Elintilan junailijat - Rautateitä ja hallintoa jatkosodan vuosina, Matti Haro
• - 11. Heeres Feldbahnen - Heeresfeldbahnstrecken in Finnland 1942-1944, Alfred B. Gottwaldt, 1986
• - 26. Kenttäradan monet kasvot, Saksalaisten kenttärata 1942-1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon, Jaakko Heikkinen, 1998
• - 152. Kansa Taisteli 5/1985, Saksalaisten lennokas kenttärata, Aaro Salmela
• - 500. Haastattelut, Aarre Kinnunen, 1985–2001
• - 502. Haastattelut, Paavo Heiskanen, 2001–2004
• - 506. Tauno Vanttaja, 3.2.2003, 2.6.2004
• - Maaston inventointi 2001–2021, Tapio Heiskanen

1.5.2002 15:11 (9.4.2022 19:49)