Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Olemme tutkineet Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Tarkoituksena on koota kyseisen alueen koko
sotahistoria, tälle verkkosivustolle.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään sotatoimialueen, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
2cm Flak 38
Yleistä
Kevyen ilmatorjuntatykin 2cm Flak 38 kehitystyö, aloitettiin Waffenfabrik Mauser AG asekonsernin toimesta vuonna 1936. Suunnittelun pohjana toimi ehkäpä jo hieman vanhentunut 2cm Flak 30, jonka tulinopeus ei riittänyt nopeiden lentävien kohteiden torjumiseen. Kehitystyö jatkui insinöörien Linder ja Froebe johdolla vuoteen 1938 asti. Tykki otettiin tuotantoon vuonna 1939.
Uusi tykki oli tulinopeudeltaan selkeästi parempi, myös tykin paino oli hieman pienempi. Valmistuskustannuksetkin olivat vähentyneen raaka-aineiden käytön myötä pienemmät. Tykkiin oli suunniteltu uusi yksivetoakselinen vetovaunu (Sonderhänger 52, eli Sd.Ah 52).
2cm Flak 38 on parannettu versio edeltäjästään Flak 30:stä. Parannetussa versiossa on suurempi tulinopeus (miltei kaksinkertainen) ja se sopi paremmin nopeiden, matalalla lentävien ilmamaalien torjuntaan. Tykkiä käytettiin menestyksellä myös oman jalkaväen tukiaseena, vihollisen jalkaväkeä ja heikosti panssaroituja ajoneuvoja vastaan.
2cm Flak 38:n tuli siis olla parannettu versio vanhasta 2cm Flak 30:stä. Pian kuitenkin havaittiin, että molemmissa aseissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Uuden aseen suuri tulinopeus, uuden tähtäinlaitteen kanssa oli kieltämättä etu nopeita maaleja vastaan. Toisaalta 2cm Flak 30 oli vakaampi, tähtäinlaite käyttäjälleen yksinkertaisempi ja vanhemman mallin hitaampi tulinopeus antoi aikaa korjata tulta, ennen kuin lipas oli jo tyhjentynyt.
Tykki asennettiin tavallisesti kolmijalkaiselle Y-jalustalle, mutta tykkiä siirrettäessä se asennettiin yksiakseliselle trailerille. Myös trailerin päältä pystyttiin ampumaan. Tykki voitiin asentaa myös kiinteästi kuorma-auton lavalle, puolitelavaunuun tai rautatievaunuun.
Toiminta
2cm Flak 38 kevyen ilmatorjuntatykin toimintaperiaate perustuu lyhyeen piippurekyyliin kuten sen edeltäjänkin. Muuten tykki onkin teknisesti täysin erilainen. 2cm Flak 38 teknisessä toteutuksessa, on piirteitä Mauser AG:n valmistamassa MG 151 -lentokonetykistä.
Kevyen ilmatorjuntatykin 2cm Flak 38 kehitystyö, aloitettiin Waffenfabrik Mauser AG asekonsernin toimesta vuonna 1936. Suunnittelun pohjana toimi ehkäpä jo hieman vanhentunut 2cm Flak 30, jonka tulinopeus ei riittänyt nopeiden lentävien kohteiden torjumiseen. Kehitystyö jatkui insinöörien Linder ja Froebe johdolla vuoteen 1938 asti. Tykki otettiin tuotantoon vuonna 1939.
Uusi tykki oli tulinopeudeltaan selkeästi parempi, myös tykin paino oli hieman pienempi. Valmistuskustannuksetkin olivat tätä myötä pienemmät. Tykkiin oli suunniteltu uusi yksivetoakselinen vetovaunu (Sonderhänger 52, eli Sd.Ah 52).
Tykkiä valmistettiin Waffenfabrik Mauser-Werke A.G. (Oberndorf am der Neckar) toimesta vuosina 1939–1945. Muita valmistajia olivat Gustloff Waffenfabrik (Suhl)/ Berlin-Suhler-Werke (bsw) ja ilmeisesti myös Mauserin Berlin-Borsigwalden tehdas. Tykin putkia valmisti alihankintana Rheinmetall-Borsig AG (hhg) ja optisia tähtäimiä (Z.F.3x8) Optische Anstalt Oigee, Berlin-Schöneberg (dzl). Tykin kokonaistuotanto oli noin 8 000 kpl ja sen valmistaminen maksoi noin 6 500 RM/kpl.
Suomessa
Suomalaiset ostivat Saksasta ennen jatkosodan alkamista ja sen aikana noin 100 kpl 2cm Flak 38 ilmatorjuntatykkiä. Suurin erä saapui 1943–1944, jolloin otettiin vastaan 55 tykin erä (näistä 40 oli kenttälavettista ja 15 laivalavettista). Viimeinen toimitus saapui Suomeen niinkin myöhään kuin elokuussa 1944. s/s Creta Thorden niminen kauppalaiva toi 19.8.1944 Suomeen 25 kpl 2cm Flak 38 ilmatorjuntatykkiä ja 25.8.1944 s/s Capella niminen laiva 15 tykkiä.
Suomen armeijassa tämä ilmatorjuntatykki kulki nimellä 20 ItK/38 BSW. Kirjaimet ”BSW” tulevat saksalaiset tehtaan Berlin-Suhler-Werke mukaan. Jossakin aseissa nimike BSW on korvattu sanalla Gustloff (Gustloff-Werke), eli tykin valmistajan mukaan niissäkin. Vielä vuonna 1960 Suomen puolustusvoimilla oli 142 kpl 2cm Flak 30 ja 38 tykkejä (50 kpl ItK/30 ja 92 kpl ItK/38).
AOK Norwegen
Pohjois-Suomeen kesällä 1941 saapuneella saksalaisella AOK Norwegenin (myöh. AOK Lappland) ilmatorjuntajoukoilla oli käytössään useita kymmeniä, keveitä ilmatorjuntatorjuntatykkejä (2cm Flak 30 ja 38). Nämä kevyet ilmatorjuntatykit oli tarkoitettu lähinnä kohteiden lähitorjuntaan. Niitä käytettiin myös satunnaisesti jalkaväen tukiaseena, vihollisen elävää voimaa, sekä panssaroimattomia kohteita vastaan.
Suomeen saapuneista divisioonista, ainoastaan SS-Division Nordilla oli oma ilmatorjuntapataljoona. Muille divisioonille armeijakunnat jakoivat ilmatorjuntapattereita tarpeen mukaan. Suurin Suomen alueella toiminut saksalainen ilmatorjuntaosasto, oli Ilmatorjuntaprikaati 13 (XIII Flak.Brigade). Sen pääasiallinen tehtävä oli suojata Petsamo-Kolosjoki alueen tärkeä nikkelikaivos. 27.8.1944 ilmatorjuntaprikaatilla oli raskaiden ja keskiraskaiden ilmatorjuntatykkien lisäksi kaikkiaan 144 kpl 2cm Flak 38 ilmatorjuntatykkiä. Näistä 116 kpl oli Kolosjoen nikkelikaivoksen suojana.
SS-Division Nord
Saksalainen SS-Division Nord taisteli vuosina 1941–1944 Kiestingin suunnalla. Divisioonan ilmatorjuntaosaston kevyt patteristo oli aseistettu 2cm Flak 30 ja 38 ilmatorjuntatykein (12 kpl). Keveitä ilmatorjuntatykkejä käytettiin Kiestingin suunnalla lähinnä tärkeiden siltojen, ammusvarikkojen ja mm. Kiestingin jäälentokentän suojana.
Lähdeluettelo
- Air Defences of World War II, url: http://ww2.guide.com/flak.shtml, 15.5.2005
- Feldgrau.com, Research on the German Armed Forces 1918–1945, url: http://feldgrau.com, 30.11.2005
- Merkblatt für die Munition der 2cm Waffen, H.Dv.481/2, 20.4.1943