Focke-Wulf Fw 190 F-8

Yleistä

Saksalainen lentokonesuunnittelija Kurt Tank, suunnitteli alumiinirunkoisen, yksipaikkaisen Focke-Wulf Fw 190 hävittäjän, jonka ensilento nähtiin 1.6.1939. Koneesta valmistettiin lukuisa määrä pienillä eroavaisuuksilla varustettua variaatiota. Yksi näistä oli Focke-Wulf Fw 190 F-8 hävittäjäpommittaja, joka oli nimensä mukaisesti tarkoitettu ilmarynnäköintiä varten. Focke-Wulf Fw 190 F-8 hävittäjäpommittaja ”Jabo”, otettiin käyttöön maaliskuussa 1944 ja se oli tarkoitettu korvaamaan vanhentuneet Junkers Ju 87 Stuka syöksypommittajat. Kaikkiaan Fw 190 -lentokoneita valmistettiin usean eri valmistajan toimesta noin 20 000 kpl, joista arviolta noin 4000 kpl, oli F-8 -mallia. F-8 -mallia valmistettiin vuosina 1944-1945 Aradon tehtaalla Warnemündessä.

Fw 190 F-8
Focke-Wulf Fw 190 F-8 Immolassa kesällä 1944. Kuva: SA-Kuva.

Koneen aseistukseen kuului kaksi 20 mm MG 151/20 lentokonetykkiä (tulinopeus 720 lk./min), jotka oli sijoitettu koneen siipiin. Lisäksi moottorin päälle oli asennettu kasi 13 mm MG131 konekivääriä (tulinopeus 930 lk./min). Pommikuorman kuljettamista varten rungon alapintaan oli asennettu ETC 501 pommiripustin ja neljä ETC 50 pommiripustinta siipiin. ETC 50 pommiripustimeen pystyi asentamaan esimerkiksi SC50 / SD50 lentopommin ja ETC 501 -ripustimeen puolestaan suuremman SC250 / SD250 -lentopommin tai vaihtoehtoisesti 300 litran lisäpolttoainesäiliön.

Focke-Wulf Fw 190 koneiden 14-sylinteriset BMW 801 TU -tähtimoottorit valmisti Bayerische Motorenwerke (BMW). Moottori tuotti 1 700 hevosvoimantehon ja antoi koneelle maksimissa 653 km/h tuntinopeuden, sekä takasi yhdessä koneen muotoilun kanssa hyvän syöksynopeuden, jota pystyi edelleen käyttämään hyödyksi nousun aikana. Moottorista sai lisäksi hetkellisesti irti vielä lisätehoja, vesi-metanoliruiskutuksen avulla, jolloin moottorin antama teho nousi noin 200 hv.

Focke-Wulf Fw 190 on lujarakenteinen ja kesti jokin verran osumia jopa moottoriin. Fw 190 F-8 mallin panssarointia lisättiin, koska maataistelutehtävissä tuli usein osumia vihollisen ilmatorjuntatulesta. Koneeseen on asennettu parannettu FuG16 ZS radio, jonka avulla lentäjä sai paremman yhteyden maajoukkoihin.

Fw 190 F-8 Immola
Focke-Wulf Fw 190 F-8 Immolassa kesällä 1944. Kuva: SA-Kuva.

Fw 190 F-8 alaversiot

  • • F-8/R-1, kuten F-8, mutta myöhemmin siivissä ETC 71 pommiripustimet
  • • F-8/R-2, kuten F-8, mutta siivissä 2 x MK 108 konetykkiä
  • • F-8/R-3, kuten F-8, mutta siivissä 2 x MK 103 konetykkiä
  • • F-8/U-1, pitkän matkan toiminta, 300 litran lisäpolttoainesäiliö
  • • F-8/U-2, torpedopommittaja
  • • F-8/U-13, yömaataistelukone
  • • F-8/R-14, torpedopommittaja
  • • F-8/R-15, torpedopommittaja, Bombentorpedo BT 1400
  • • F-8/R-16, torpedopommittaja, Bombentorpedo BT 700

Tuotanto

Focke-Wulf Fw 190 koneita valmistettiin sodan aikana useissa eri lentokonetehtaissa, ympäri Saksaa. Fw 190 koneita valmistivat seuraavat lentokonetehtaat:

  • • Focke-Wulf Werke, Marienburg
  • • Forcke-Wulf Werke, Tutow/Mecklenburg
  • • AGO-Werke, Oschersleben
  • • Fieseler, Kassel-Waldau
  • • Arado, Warnemünde (F-8 malli)

Vuosittaisissa tuotantoluvuissa on eritelty hävittäjien ja rynnäkkökoneiden tuotantoluvut.

  • • 1941, 226 kpl
  • • 1942, 1850 + 68 kpl
  • • 1943, 2171 + 1183 kpl
  • • 1944, 7488 + 4279 kpl
  • • 1945, 1630 + 1104 kpl
Fw 190 F-8 Immolassa kesällä 1944
Focke-Wulf Fw 190 F-8 Immolassa kesällä 1944. Kuva: SA-Kuva.

Tekniset tiedot

Focke-Wulf Fw 190 F-8
 
- tyyppi hävittäjäpommittaja
- moottori BMW 801 TU, 1700 hv
- nopeus (max) 653 km/h
- nousunopeus 716 m/min
- toimintakorkeus 10 300 m
- toimintamatka 900 km
- siipiväli 10,49 m
- kokonaispituus 8,84 m
- korkeus 3,96 m
- paino (tyhjä) 3 200 kg
- paino (lastattu) 4 900 kg
- aseistus 2 x 20mm MG 151/20E
- ammukset 500 ammusta
- aseistus 2 x 13mm MG 131
- ammukset 800 ammusta
- pommikuorma 250 kg + 4 x 50 kg
- radio FuG 16
 

Rypälepommit

Kasetti- eli rypälepommi on lentokoneesta pudotettava lentopommi eli kuorma-ammus. Rypälepommin kotelon sisällä on useita ns. tytärpommeja. Rypälepommin kotelo avautuu ilmassa maalin yläpuolella, levittäen tytärpommit laajalle alueelle. Rypälepommin sisälle sijoitetut tytärpommit voivat olla esimerkiksi sirpalepommeja, ontelopanoksia tai palopommeja.

Rypälepommi on erittäin tehokas linnoittautumatonta jalkaväkeä, panssaroimattomia ajoneuvoja ja esimerkiksi tykistön asemia vastaan. Tyypillisiä maaleja olivatkin tykistön asemien lisäksi, ajoneuvokolonnat, lentotukikohdat, sekä erilaiset komento- ja huoltokeskukset.

AB 250-2

Saksan Luftwaffe aloitti vuonna 1943 käyttämään rypälepommeja.

Fw 190 F-8
Saksalainen rypälepommi AB 250-2 - 40 x SD 4 HL. Kuva: Bundesarchiv.

Kuusamo-Kiestinki suunnalla

Forcke-Wulf Fw 190 F-8 hävittäjäpommittajia toimi Kiestingin suunnalla, Pontsalenjoen lentotukikohdasta 1.7.1944 alkaen, kun I/SG 5 siirtyi sinne. Fw 190 F-8 koneet kuuluivat Nautsissa 18.10.1943 Stuka-laivueesta (I/St.G.5) perustettuun Rynnäkkölentorykmentti 5:n, ensimmäiseen laivueeseen (I/SG 5). Majuri Fritz Schröterin komentama laivue siirrettiin elokuussa 1944 Pontsalenjoelta Smitteniin. I/SG.5 vahvuus heinäkuussa 1944 oli kuusi Focke-Wulf Fw 190 A-3 hävittäjää ja 30 Focke-Wulf Fw 190 F-8 hävittäjäpommittajaa. Laivue ei kuitenkaan ollut kokonaisuudessaan Pontsalenjoella heinäkuussa 1944, vaan sen 1.lentue (1./SG.5) oli Immolassa 20.6.1944-27.7.1944 ja 2.lentue (2./SG 5) Porissa, heinäkuun puoleen väliin asti.

Lähdeluettelo

  • - The Luftwaffe 1939-1945, I/SG 5, url: https://ww2.dk, 3.9.2019
  • - Schlachtgeschwader 5, url: http://www.lexikon-der-wehrmacht.de, 3.9.2019
  • - Schlachtgeschwader 5, url: http://www.cieldegloire.com, 3.9.2019
  • - Fw 190 F, url: https://www.ww2-weapons.com, 3.9.2019
  • - Die Deutsche Luftrüstung 1933-1945, Heinz J. Nowarra
  • - Focke-Wulf Fw 190, url: https://en.wikipedia.org, 3.9.2019
  • - Die Deutsche Luftrüstung 1933-1945 Band 2, Heinz .J. Nowarra

12.12.2003 (4.2.2021 19:43)