Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Olemme tutkineet Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Tarkoituksena on koota kyseisen alueen koko
sotahistoria, tälle verkkosivustolle.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään sotatoimialueen, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Messerschmitt Bf 109 F-4"
Yleistä
Saksan ilmavoimat (Luftwaffe) sai ensimmäiset uudet Messerschmitt Bf 109 F-4 hävittäjät käyttöönsä kesällä 1941. Messerschmitt Bf 109 F-sarjan koneissa oli täysin uuden mallinen nokkaosa, verrattuna aiempaan E-sarjaan. F-sarjan koneiden uusi VDM 9-11207A -potkuri oli hieman leveämpi ja noin 10 cm aiempaa lyhyempi (3 m). Spinneri oli uusittu, jonka myötä koneen kokonaispituus kasvoi noin 22 cm. Rungon vasempaan kylkeen, oli nyt sijoitettu pyöreä huoltoluukku, emäkompassin tarkastusta varten. Myös ohjaamo oli suunniteltu hyvin pitkälti uuden malliseksi. Suuri muutos oli myös se, että siipiaseistuksesta oli nyt luovuttu, tilalle oli otettu moottoritykki.
F-4 mallissa käytettiin pääasiassa Daimler-Benz DB 601 E -moottoria, joka käytti 87 oktaanista lentokonepolttoainetta. Joissakin koneissa käytettiin, myös tehokkaampaa DB 601 N -moottoria (korkeusmoottori), joka käytti 96/100 oktaanista lentokonepolttoainetta. DB 601 E -moottorin huono puoli oli, että sillä oli taipumus ylikuumentua. Saksalaisen lentobensiinin oktaaniluku oli pääasiassa 87 oktaanista, johtuen lähinnä siitä, ettei saksalaiset käyttäneet bensiinissä lyijyä (tetraetyylilyijy – TEL). Saksalaiset käyttivät lyijyn sijasta bentsolia, mikä oli melkein puhdasta bentseeniä. Lyijyn käyttö olisi nostanut oktaanilukua, paljon halvemmalla.
Koneessa oli lisäksi ripustimet, jotka mahdollistivat 300 litran pudotettavan lisäpolttoainetankin käyttämisen. Ripustimiin voitiin myös kiinnittää joko 250 kg:n lentopommi tai vaihtoehtoisesti neljä 50 kg:n pommia. Jos kone varustettiin lentopommein, oli sen nimike Bf 109 F-4/B.
GM-1
Bf 109 F-4 -mallissa voitiin käyttää GM-1 -tehonlisäysjärjestelmää, joka antoi DB 601 E -moottorille lisätehoa 250–280 hevosvoimaa. Nopeudessa lisäystä oli 100 km/h. GM-1 -järjestelmä oli erityisen kätevä, kun taakse päässyt vihollisen hävittäjä piti karistaa kannoilta.
Bf 109 vai Me 109
Kirjallisuudessa näkee käytettävän Messerschmitt Bf 109 hävittäjistä, kahta erilaista lyhennettä, Bf 109 ja Me 109. Koneiden päävalmistaja Bayerische Flugzeugwerke (Bf), vaihtoi nimeään syyskuussa 1938 Messerschmitt AG:ksi (Me). Joten valmistaja käytti tästä lähtien valmistamiensa koneiden merkintänä Me 109. Luftwaffe ja RLM jatkoivat kuitenkin Bf -lyhenteen käyttöä, sodan loppuun asti.
• Bf 109 F/R8, Rb 50/30 tai Rb 75/50 ja FuG16 -radio
• Bf 109 F/U1, MG17:sta tilalle MG131
Alatyyppien merkinnöissä R-kirjain tulee sanasta Rüstsatz = lisävarustesarja ja U-kirjain sanasta Umrüstsatz = muunnossarja.
Kamerat
Rb 50/30 ja Rb 75/30 -kamerat asennettiin paikoilleen koneen ohjaamon kautta. Pienemmät kamerat (12.5/7x9) asennettiin paikoilleen rungon vasemmalla sivulla olevan runkoluukun kautta.
Tekniset tiedot
Messerschmitt Bf 109 F-4
- tyyppi
hävittäjä
- moottori
DB 601 E
- lentoonlähtöteho
1 350 hv
- teho (tst-teho)
1 180 hv
- nopeus (max)
495 km/h (pinnassa)
- nopeus (max)
624 km/h (6,7 km kork.)
- nousunopeus
16,9 m/min
- toimintakorkeus
11 600 m
- toimintasäde
- km
- siipiväli
9,92 m
- kokonaispituus
8,94 m
- korkeus
- m
- paino (tyhjä)
2 020 kg
- paino (lastattu)
2 890 kg
- siipikuormitus
177 kg/m2
- aseistus
2 x MG 17
1 x MG 151
- pommikuorma
-
- radio
-
Vertailu Bf 109 F-4 vastaan Fw 190 A
Bf 109 F-4 omasi erittäin hyvän nousunopeuden, se oli jopa Fw 190 A:ta nopeampi nousussa. Tosin maksimi nopeus oli hieman Fw 190 pienempi. Bf 109 F-4:ssä oli DB 601E moottori, joka antoi maksimissaan 1350 hevosvoiman tehon. Fw 190 A kesti paremmin osumia ja saattoi kaartaa tiukemmin. Myös ohjaimet olivat kevyemmät käsitellä ja aseistus oli parempi. Fw 190 A:n valmistus maksoi tosin kaksi kertaa niin paljon kuin Bf 109 F-4:n. Aerodynaamisesti Bf 109 F-4 oli selvästi parempi, mutta toisaalta Fw 109 A soveltui runkonsa puolesta paremmin massatuotantoon.
Tuotanto
Messerschmitt Bf 109 hävittäjiä valmistettiin vuosien 1936–1945 välisenä aikana kaikkiaan 33 984 kpl. Bf 109 hävittäjän valmistuskustannukset olivat noin 70 000 RM, josta moottori oli kallein yksittäinen osakokonaisuus, 47 000 RM. Vuonna 1944 Bf 109 F-4 maksoi 56 000 RM ja valmistukseen kului noin 7 000 miestyötuntia. Vastaavasti Focke-Wulf Fw 190 A-8 maksoi 56 600 RM.
Bf 109 F-4 -sarjan valmistus
Tyyppi
Tehdas
Paikka
Kpl
WNr.
Pvm
Bf 109 F-4
Wiener Neustadt Flugzeugwerke
Wiener Neustadt
250
7001 – 7250
05.1941-08.1941
Bf 109 F-4/Z
Wiener Neustadt Flugzeugwerke
Wiener Neustadt
410
7251 – 7660
09.1941-12.1941
Bf 109 F-4
Erla Maschinenwerke
Leipzig
36
8267 – 8302
06.1941-06.1941
Bf 109 F-4
Erla Maschinenwerke
Leipzig
67
8333 – 8399
06.1941-07.1941
Bf 109 F-4/Z
Erla Maschinenwerke
Leipzig
55
8400 – 8806
07.1941-12.1941
Bf 109 F-4 Trop
Erla Maschinenwerke
Leipzig
325
8400 – 8806
08.1941-12.1941
Bf 109 F-4/R2
Erla Maschinenwerke
Leipzig
5
8400 – 8806
11.1941-11.1941
Bf 109 F-4/R3
Erla Maschinenwerke
Leipzig
5
8400 – 8806
11.1941-11.1941
Bf 109 F-4 Trop
Erla Maschinenwerke
Leipzig
251
10001 – 10285
01.1941-05.1942
Bf 109 F-4/R3
Erla Maschinenwerke
Leipzig
29
10001 – 10285
01.1941-04.1942
Bf 109 F-4/R4
Erla Maschinenwerke
Leipzig
1
10001 – 10285
01.1941-01.1941
Bf 109 F-4/R8
Erla Maschinenwerke
Leipzig
1
10001 – 10285
01.1941-01.1941
Bf 109 F-4/Z
Wiener Neustadt Flugzeugwerke
Wiener Neustadt
134
13001 – 13390
12.1941-04.1942
Bf 109 F-4/R1
Wiener Neustadt Flugzeugwerke
Wiener Neustadt
240
13001 – 13390
12.1941-04.1942
Kuusamo–Kiestinki suunnalla
Messserschmitt Bf 109 F-4 hävittäjiä nähtiin Kuusamo-Kiestinki suunnalla, lähinnä Jagdgeschwader 5:n (JG 5) laivueissa. II -ja III/JG 5 toimivat ajoittain myös Pontsalenjoen lentotukikohdassa.
Lähdeluettelo
- The Luftwaffe 1939-1945, I/SG 5, url: https://ww2.dk, 3.9.2019
- Die Deutsche Luftrüstung 1933-1945, Heinz J. Nowarra
- Die Deutsche Luftrüstung 1933-1945 Band 2, Heinz .J. Nowarra
- Messerschmitt Bf 109 ja Saksan sotatalous, Hannu Valtonen