NSU Kettenkrad HK 101

Yleistä

Saksalainen Neckarsulmer Fahrzeugwerke AG sai vuonna 1940 Saksan maavoimien ase- ja varustehallinnolta (Heereswaffenamt) toimeksiannon kehittää kevyt puolitela-ajoneuvo, jonka tarkoituksena oli parantaa jalkaväkiryhmien liikkuvuutta vaikeakulkuisessa maastossa sekä tukea tiedustelu- ja muita yhteystehtäviä. Ajoneuvoa suunniteltiin lisäksi käytettäväksi kevyiden panssarintorjuntatykkien ja muun materiaalin vetämiseen. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ajoneuvo oli tarkoitettu erityisesti maahanlaskujoukkojen (Fallschirmjäger) käyttöön, mutta sen käyttökelpoisuus havaittiin nopeasti myös muissa joukoissa. Ajoneuvon mitat ja rakenne mahdollistivat lisäksi sen kuljettamisen Junkers Ju 52 -kuljetuskoneella.

Uuden ajoneuvon suunnitteluun osallistui keskeisesti Heinrich Kniepkamp, joka oli mukana myös myöhemmin kehitetyissä saksalaisissa panssarivaunuhankkeissa, kuten Tiger -ja Panther panssarivaunujen suunnittelussa. Suunnittelutyön tuloksena syntyi Sd.Kfz.2, joka tunnetaan yleisesti nimellä NSU Kettenkrad HK 101. Ajoneuvossa yhdistyivät moottoripyörän ja telavetoisen ajoneuvon ominaisuudet: etuosassa oli ohjattava moottoripyörämäinen etupyörä, kun taas varsinainen vetovoima tuotettiin telojen avulla. Tämä rakenne mahdollisti hyvän etenemiskyvyn vaikeakulkuisessa maastossa ja teki Kettenkradista käyttökelpoisen erityisesti kuljetus-, yhteys- ja vetotehtävissä.

Kettenkradiin voitiin kytkeä Sonderanhänger 1 (Sd.Anh.1) perävaunu, jonka hyötykuorma oli noin 350 kilogrammaa. Perävaunu laajensi ajoneuvon kuljetuskapasiteettia ja mahdollisti muun muassa ammusten, polttoaineen, tarvikkeiden ja muun materiaalin kuljettamisen. Kettenkradin yhdistelmä pieniä mittoja, suhteellisen kevyttä rakennetta ja hyvää maastoliikkuvuutta teki siitä käyttökelpoisen ajoneuvon erityisesti sellaisissa tehtävissä, joissa suurempien ajoneuvojen käyttö oli vaikeaa.

Rintamalla

NSU Kettenkrad oli erittäin maastokelpoinen ajoneuvo ja saavutti pian suosiota joukkojen keskuudessa. Ensimmäiset NSU Kettenkrad -ajoneuvot toimitetiin itärintamalle, vuoristojääkäreiden (Gebirgsjäger) käyttöön. Saksan ilmavoimat (Luftwaffe) käytti tätä ajoneuvoa mm. Messerschmitt Me 262 suihkuhävittäjän siirtelyyn lentokentillä, samoin kuin Arado Ar 234 -suihkupommittajankin siirtelyyn. Lue lisää: Me 262 ja Ar 234

Tuotanto

NSU Kettenkradin tuotanto käynnistyi vuonna 1940, ja vuosina 1940–1944 Neckarsulmer Fahrzeugwerke AG valmisti yhteensä 8 345 ajoneuvoa. Varsinainen sotavuosien tuotanto päättyi vuonna 1944. Kettenkradin valmistusta jatkettiin kuitenkin sodan jälkeen, jolloin valmistui vielä noin 550 ajoneuvoa.

Yhden Kettenkradin valmistuskustannukset olivat noin 6 810 valtakunnanmarkkaa (RM). Tuotanto keskitettiin aluksi Neckarsulmer Fahrzeugwerke AG:n tehtaalle, mutta vuonna 1943 valmistus aloitettiin myös Stoewer-Werken tehtaalla Stettinissä. Stoewerin osuus kokonaisvalmistuksesta oli noin kymmenen prosenttia. Tuotannon hajauttamisella pyrittiin osaltaan lisäämään valmistuskapasiteettia ja vastaamaan kasvaneeseen sotilasajoneuvojen tarpeeseen.

Tekniset tiedot

7.Gebirgs-Division

7.Gebirgs-Division käytössä Kiestingin suunnalla oli muutamia Sd.Kfz.2 NSU Kettenkrad puolitelamoottoripyöriä. Myös Salla-Alakurtti suunnalla toimineella XXXVI armeijakunnalla (XXXVI Armee Korps) oli käytössään NSU Kettenkrad ajoneuvoja ja Earl F. Ziemken The German Northern Theater of Operations kirjassa olevan valokuvan mukaan, niillä vedettiin panssarintorjuntatykkejä.

ϟϟ-Division Nord

Kiestingin suunnalla taistelleella SS-Gebirgs-Division Nordilla näyttää olleen käytössään ainakin joitakin Sd.Kfz. 2 NSU Kettenkrad -puolitelamoottoripyöriä. Tästä on kuitenkin käytettävissä lähinnä välillistä näyttöä. Sotilaskodeissa (Soldatenheim) myynnissä olleissa rintamakorteissa esiintyy valokuva NSU Kettenkradista, ja kortin kääntöpuolelle painetun tekstin mukaan kuva liittyi SS-Gebirgs-Division Nordin toimintaan Karjalassa: „Kampf der SS-Gebirgs-Division Nord in Karelien. Foto Kriegsberichter Niquille.“

Valokuvan ottanut sotakirjeenvaihtaja Niquille toimi Kiestingin suunnalla, ja hänen ottamiaan valokuvia alueen sotatoimista tunnetaan useita. Kuvan yhteydessä on kuitenkin syytä tehdä lähdekriittinen huomio. Kuvassa esiintyvä Kettenkrad ei näytä kuuluneen SS-joukoille, vaan se on rekisteröity maavoimien (Heer) ajoneuvoksi. Ajoneuvon rekisterikilven tunnuksena ovat kirjaimet „WH“ (Wehrmacht Heer), ja Kettenkradin päällä olevat sotilaat vaikuttavat olevan maavoimien, eivät SS-Gebirgs-Division Nordin, henkilöstöä.

Pelkästään kyseisen valokuvan perusteella ei siten voida varmuudella todeta Kettenkradin kuuluneen SS-Gebirgs-Division Nordille. On kuitenkin mahdollista, että Heerille kuuluneita ajoneuvoja luovutettiin tilapäisesti tai lainattiin divisioonan käyttöön. Valokuva osoittaa joka tapauksessa Kettenkradien toimineen Kiestingin suunnalla, mutta ajoneuvon tarkkaa joukko-osastollista käyttöyhteyttä ei sen perusteella voida yksiselitteisesti määrittää.

Lähdeluettelo

• - Kleines Kettenkraftrad, Waffen-Arsenal band 88, Friedhelm Abel, 1984
• - Kleines Kettenkraftrad (Sd.Kfz.2), url: http://www.kfzwehrmacht.de, 3.4.2021
• - NSU Kettenkrad HK 101 Sd.Kfz.2, url: https://www.motos-of-war.ru, 3.4.2021

9.8.2011 (7.10.2026 21:01)