Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Kansainvälinen sotahistorian tutkimusryhmä vuodesta 1999 alkaen...
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sotatoimialueen tarkan esittelyn tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumaympäristö aiempaa paremmin...
Joukko-osastot
Suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Messerschmitt Me 262
Yleistä
Messerschmitt Me 262 oli maailman ensimmäinen operatiivisessa käytössä ollut suihkuhävittäjä, joka osallistui sotatoimiin toisen maailman sodan aikana. Me 262 oli paljon aikaansa edellä ja se oli monessa suhteessa ylivoimainen vihollisen hävittäjiin verrattuna. Jos tämän lentokoneen valmistus ei olisi viivästynyt vuosilla, olisi se ehkä saattanut pelastaa Luftwaffen ja palauttaa saksalaisille ilmaherruuden.
Messerschmitt Me 262A Schwalbe. Kuva: National museum of USAF Ohio, USAF photo
Kehitystyö
Syksyllä 1940 Saksan sodanjohto antoi syksyllä 1940 määräyksen, joka salli ainoastaan sellaiset tutkimus- ja kehityshankkeet, joiden tulokset olisivat operatiivisessa käytössä vuoden sisällä. Tämän ajattelemattoman käskyn seuraus oli se, että suihkuhävittäjien kehitystyö pysähtyi lähes kokonaan. On väitetty, että tällä käskyllä saatiin aikaan noin puolentoista n viivästys Me 262:n sarjatuotannon osalta. Messerschmitt AG:n tehtailla kehitystyötä kuitenkin jatkettiin sodanjohdolta salassa Ernst Udet tuella. Konemallin ensilento suoritettiin jo 18.7.1942.
Professori Willy Messerschmitt oli vahvasti suihkuhävittäjän kehittämisen puolella ja toukokuussa 1943 oltiin jo niin pitkällä, sarjatuotanto olisi voitu aloittaa. Sarjatuotannolle vaadittiin kuitenkin vielä Reichskanzler Adolf Hitlerin suostumus. Hän asenne suihkuhävittäjään oli kuitenkin kielteinen, hän halusi koneesta välttämättä huippunopean rynnäkköpommittajan.
Kun kone varustettiin pommeilla, laski koneen nopeus ja se menetti suuren osan loistavasta liikehtimiskyvystään eikä soveltunut enää ilmataisteluun. Niinpä voimavarat jouduttiin jälleen kerran hajottamaan tehtäessä hävittäjä (Schwalbe) ja epäonnistunut ajatus rynnäkkökoneesta (Sturmvogel). Me 262 ”Schwalbe” versiota kuitenkin jatkettiin salassa Hitleriltä ja tästä syystä hänen päätöksen vaikutuksesta kehityksen hidastumiseen on vaikea sanoa, paljonko se todellisuudessa asiaan vaikutti.
Yhtenä suurena syynä Me 262 sarjatuotannon aloittamisessa Junkers Jumo 004 suihkumoottorin ongelmat ja sen hidas kehitystyö. Kehitystä hidasti strategisten raaka-aineiden puute. Tällaisia raaka-aineita olivat nikkeli, koboltti, kromi ja titaani. Tästä johtuen jouduttiin kehittämään Junkers Jumo 004b versio, jossa käytettiin vähemmän strategisia raaka-aineita. Kun näitä raaka-aineita jouduttiin korvaamaan painavalla ja korkeita lämpötiloja huonosti kestävällä teräksellä, jouduttiin lopulta moottorin rakenteen uudelleen suunnitteluun.
Jumo 004b suihkumoottorit kestivät keskimäärin vain noin 20 lentotuntia ja ne vaativat paljon huoltoa. Tähän vaikutti merkittävästi korkealaatuisten strategisten raaka-aineiden puute, mikä lyhensi erityisesti kuumuudenkestoa vaativien osien käyttöaikaa. Monien vaiheiden jälkeen Jumo 004b suihkumoottori saatiin sarjatuotantoon vuoden 1944 alkupuolella. Lue lisää: Junkers Jumo 109-004
Myös liittoutuneiden ilmapommituksilla oli oma vaikutuksensa Me 262 käyttöönottoon. Ensimmäinen sadan koneen erä oli 24.4.1944 valmiina Leipheimin viimeistelytehtaassa, kun USAF ilmapommitus tuhosi ne.
Kaikkien viivästyksien takia, operatiivinen malli valmistui vasta 7.6.1944. Hitler antoi kuitenkin vasta lokakuussa 1944 luvan Me 262 Schwalbe suihkuhävittäjien sarjatuotannolle.
Kolmannen valtakunnan varusteluministeri Alber Speer kertoi muistelmateoksessaan, että Me 262 hävittäjäprojekti oli hänen mielestään lukuisten ihmeasehankkeiden joukossa yksi lupaavimmista. Voimavarojen keskittäminen hävittäjäversion kehittämiseen yhdessä Wasserfall-ilmatorjuntaohjuksen kanssa, olisi tehnyt länsiliittoutuneiden massiiviset ilmapommitukset Saksan sotateollisuutta vastaan äärimmäisen vaikeiksi, liittoutuneiden ilmaherruuden muuttuessa kyseenalaiseksi. Lue lisää: Wasserfall
Messerschmitt Me 262A Schwalbe. Kuva: National museum of USAF Ohio, USAF photo
Tuotanto
Me 262 tuotantomäärä oli 1 403 kpl. Se oli liian vähän ja liian myöhään, että sillä olisi ollut vaikutusta ilmasodankäynnin kulkuun. Varsinkin kun valmistuneista koneista vain noin 300 oli mukana ilmataisteluissa. Koneita tuhoutui tehtailla heti valmistumisen jälkeen, niitä siirrettäessä lentokentille, sekä vielä lentokentilläkin, vihollisen ilmarynnäköissä.
Me 262 rungon valmistaminen maksoi 87 400 RM. Jumo 004b suihkumoottori puolestaan noin 10 000 RM. Lue lisää: Junkers Jumo 109-004 suihkumoottorit
Messerschmitt Me 262. Kuva: BA-MA, CC BY-SA 3.0
Me 262 suihkuhävittäjiä valmistettiin Itävallassa Gusenisssa, B8 Bergkristall-Esche II -tunnelissa. Suurilla kokoonpanolinjoilla valmistui koneita 450 yksikön kuukausivauhdilla.
Me 262 suihkuhävittäjää valmistettiin myös Walpersberg vuoren kaivoskompleksiin rakennetussa tehtaassa. Valmiit koneet siirrettiin kukkulan taisaiseksi tasatulle laelle, jonne oli rakennettu kiitotie. Valmiit koneet sitten lennettiin pois. Tässä tehtaassa ehdittiin kuitenkin valmistaa vain noin 20-30 konetta, ennen kuin liittoutuneiden joukot valtasivat alueen.
Tekniset tiedot
Messerschmitt Me 262
- tyyppi
suihkuhävittäjä
- miehistö
1 (lentäjä)
- moottori
2 x Jumo 004b
- työntövoima
2 x 8,8 kN
- nopeus (max)
870 km/h
- nousunopeus
- m/min
- lakikorkeus
11 450 m
- toimintamatka
1 500 km
- polttoainetankki
- ltr.
- siipiväli
16,8 m
- kokonaispituus
7,46 m
- korkeus
2,81 m
- siipipinta-ala
52,0 m2
- paino (tyhjä)
5 067 kg
- paino (lastattu)
9 000 kg (max)
- aseistus
2 x 30 mm MK 108
-
24 x R4M rakettia
-
2 x 250 kg (Sturmvogel)
-
-
Messerschmitt Me 262A-1 (WNr. 1117111) Yhdysvalloissa sodan jälkeen. Kuva: U.S. Air Force
Luftwaffe
Kesäkuussa 1944 perustettiin Erprobungskommando 262, joka oli tarkoitus varustaa Me 262 suihkuhävittäjillä. Sen tarkoituksena oli kokeilla suihkukoneille sopivia taistelutaktiikoita.
Luftwaffe sai käyttöönsä ensimmäiset Me 262 suihkuhävittäjät heinäkuussa 1944. Ensimmäinen ilmavoitto konetyypillä saatiin 2.6.71944, Münchenin lähellä. Syyskuussa 1944 perustetiin Kommando Nowotny, komentajanaan Major Walter Nowotny. Osasto oli ensimmäinen pelkästään suihkukoneilla varustettu yksikkö.
Me 262 koneita aseistettiin myös R4M-raketeilla, joilla pystyttiin ampumaan vihollisen pommikoneita noin kilometrin päästä. Tällöin Me 262 oli käytännössä pommikoneiden puolustusaseiden tehokaan kantaman ulkopuolella.
Walter Schuck kehitti ns. vuoristoratataktiikan. Siinä Me 262 syöksyi suurella nopeudella ylhäältä käsin vihollisen saattohävittäjien ohi ja sen jälkeen hyökkäys pommikonelauttoja vastaan hitaammalla nopeudella alhaalta käsin.
Me 262 osoitti voimansa ilmataistelussa. Vihollinen menetti ilmataisteluissa Me 262 suihkukoneita vastaan noin 300 – 350 lentokonetta. Me 262 tappiot ilmataistelussa puolestaan olivat noin sata konetta.