Bachem Ba 349 Natter

Yleistä

Bachem Ba 349 Natter oli Dr. Erich Bachemin suunnittelema rakettimoottoria käyttävä torjuntahävittäjä. Bachem suunnitteli tämän erikoisen hävittäjän vuosien 1944-1945 aikana. Ba 349 hävittäjä nousi radio-ohjattuna miltei pystysuoraan vihollisen pommikoneiden lentokorkeuteen ja lentäjän oli tarkoitus ampua pommikoneita koneen nokkaan asennetuilla raketeilla. Lentosuorituksen jälkeen hävittäjä palasi takasin maahan laskuvarjojen varassa. Ba 349 ei kuitenkaan ehtinyt Luftwaffen palveluskäyttöön.

Kehitystyö

Vuonna 1944 länsiliittoutuneiden ilmaiskut Saksan suuriin kaupunkeihin kiihtyivät merkittävästi. Luftwaffe tarvitsi kipeästi toimintakykyisiä torjuntahävittäjiä, pommikonemuodostelmien hajottamiseksi ja sitä varten oli käynnistetty Jägernotprogramm.

Dr. Erich Bachem käytti suunnittelutyötään (BP-20 ”Natter”) pohjana aiempaa työtään Fieseler lentokonetehtaalla. Bachemin ajatus uudesta koneesta oli erittäin radikaali. Tarkoituksena oli käyttää Walter HWK 109-509 -suihkumoottoria, jonka avulla kone saavuttaisi vaaditun 1 000 km/h nopeuden. Suihkumoottoria varten koneessa oli 640 kg polttoainetta (520 kg T-Stoff ja 120 kg C-Stoff).

Kone oli tarkoitus laukaista maasta ilmaan pystysuorassa asennossa ja tätä varten koneeseen asennettiin neljä Schmidding SG 34 -suihkumoottoria, jotka käyttivät kiinteää polttoainetta. Schmidding werken valmistamat moottori antoivat noin 20 kN työntövoiman, 10 sekunnin ajaksi, jonka aikana kone saavuttaisi taistelukorkeuden, vihollisen pommikoneiden yläpuolella. Moottorit sijoitettiin koneen takaosaan, kaksi molemmin puolin runkoa.

Tarkoituksena oli, että kun Ba 349 oli laukaistu ilmaan laukaisualustaltaan, ohjaisi autopilotti koneen lähelle vihollisen pommikoneita ja lentäjä ottaisi koneen hallintaan vain rakettien laukaisun ajaksi. Alun perin aseistukseksi kaavailtiin 19 R4M rakettia, mutta myöhemmin määrä nostettiin 28:aan rakettiin. Vaihtoehtona oli aseistaa kone 73mm Henschel Hs 297 Föhn raketeilla. Rakettien laukaisuun oli vain yksi mahdollisuus, jonka jälkeen lentäjä ohjaisi koneen syöksyyn ja laukaisisi laskuvarjot noin 3 000 metrin korkeudessa. Tämän jälkeen kone leijailisi kahdessa osassa maahan laskuvarjojen varassa. Lentäjän oli tarkoitus laskeutua omalla henkilökohtaisella laskuvarjollaan.

Ba 349 Natter hävittäjän tuulitunnelitesti suoritettiin syyskuussa 1944. Tuolloin käytettiin puusta valmistettua 40% todellisesta koosta olevaa mallia. Testi suoritettiin Deutsche Versuchsanstall für Luftfahrt (DVL) toimesta, aerodynaamisen instituutin toimesta Berlin-Adlershofissa. Myöhemmät tuulitunnelitestit suoritettiin Luftfahrtforschungsanstalt Herman Görin (FLA) toimesta, Völkenrode-Braunschweigissä. Siellä suoritetuissa testeissä todettiin, että Ba 349 Natter omaa hyväksyttävät lento-ominaisuudet vielä 1 100 km/h nopeudessa.

Reichsführer SS Heinrich Himmler kiinnostui Bachemin projektia ja antoi sille tukensa syyskuussa 1944. Waffen-SS teki tämän vuoksi tilauksen Bachemin suunnittelemasta koneesta ja niitä oli tarkoitus rakentaa Waldseen tehtaalla. Saksan ilmailuministeriö (RLM) suunnitteli, että BA 349 Natter valmistus päästäisiin aloittamaan joulukuussa 1944. Joulukuussa 1944 projekti annettiin SS-Obergruppenführer Hans Kammlerin valvontaan.

Ongelmaksi Ba 429 Natter tuotannossa tuli, että sen valmistukseen oli osoitettavissa vain taitamatonta työväkeä, myös tehtaan koneiden ja käytettävissä olevien materiaalien osalta oli paljonkin toivomisen varaa.

Ensimmäinen kokeellinen prototyyppi valmistui 4.10.1944. Miehitetyt koelennot aloitettiin 3.11.1944, jolloin kaikki neljä koelentoa suoritti Erich Klöckner. Testejä jatkettiin tiiviiseen tahtiin tämän jälkeenkin, jolloin käytettiin kaikkiaan 16 prototyyppiä. 25.2.1945 suoritettiin miehittämätön (lentäjän tilalla nukke) testilento laukaisualustalta prototyypillä M22, joka käytännössä oli jo operatiivinen versio. Nukke laskeutui turvallisesti laskuvarjollaan, mutta itse lentokone tuhoutui laskeutumisen yhteydessä.

Seuraava testilento (prototyyppi M23) oli miehitetty, testilentäjänä oli Lothar Sieber. Nopeasti laukaisun jälkeen Ba 349 muutti lentorataansa, saavuttaen vain noin 1500 metrin korkeuden. Kone tippui maahan 32 sekunnin lennon jälkeen.

Koneen autopilotti toimintoon tehtiin vielä parannuksia ja SS tilasi 150 Ba 349 Natter torjuntahävittäjää, Luftwaffen tilatessa 50 kpl. Yhtään operatiiviseen käyttöön tarkoitettua konetta ei kuitenkaan ehditty valmistaa, ennen sodan loppumista. Tähän vaikutti myös se, että Bachem werke jouduttiin huhtikuussa siirtämään Bad Wörishofeniin, koska ranskalainen panssariosasto oli saapumassa Waldseen alueelle.

Ba 349 Natter koneille ehdittiin rakentaa operatiivista käyttöä silmällä pitäen laukaisualusta, operaatio Krokus yhteydessä. Laukaisupaikka sijaitsi pienessä metsikössä Hasenholzissa, Stuttgartin eteläpuolella, lähellä Müncheniin johtavaa autobahnia.

Tekniset tiedot

Lähdeluettelo

• - Wikipedia, url: http://en.wikipedia.org, 24.5.2012
• - Bachem Ba 349 Netter, Waffen-Arsenal, band 118

24.5.2012 (24.7.2025 22:29)