Walther P38

Yleistä

Fritz Walther ja Fritz Barthelmes kehittivät vuonna 1938 itselataavan pistoolin kaliiperissa 9x19 Pb, Saksan armeijalle korvaamaan Parabellum P08 palveluspistoolin. Walther suunnitteli kaksi pistoolia, mallit Militärpistole (MP) ja Heeres-pistole (HP). Osa teknisistä ratkaisuista on peräisin Walther PP - ja PPK pistooleista. Malli HP hyväksyttiin Saksan sotavoimien palvelusaseeksi hieman muutettuna ja nyt nimikkeellä Walther P38. Pistoolista tehtiin myös lyhyt versio, jonka piipun pituus on 68 mm Gestapon käyttöön.

Walther P38
Walther P38 (Spreewerk, Spandau). Kuva: Waffenlager.net

Kehitystyö

Vuonna 1929 Waffenfabrik Walther aloitti uuden 9x19 Pb kaliiperisen sotilaspistoolin kehittämisen. Kehitystyö oli tehtävä salassa, sillä Versaillesin rauhansopimus kielsi saksalaisilta 9mm pistoolit. Walther yritti muuttaa Walther PP pistoolin 9x19 Pb kaliiperiin, mutta rakenne todettiin liian heikoksi.

Heeres-Waffenamt pyysi vuonna 1935 Waltheria kehittämään uuden sotilaspistoolin kaliiperissa 9x19 Pb. Tarkoituksena oli korvata vanha Parabellum P08 pistooli. Tarkoituksena oli, että uusi asemalli olisi halpa ja nopea valmistaa, lisäksi sen valmistuksessa ei tulisi tarvita erikoiskoneita ja työkaluja. Walther esitteli vielä samana vuonna ensimmäisen mallin, Militarisches-Pistole (Mod. MP). Vuonna 1936 Walther esitteli parannetun mallin, Armee-Pistole. Mallin suunnittelusta vastasivat Georg, Eric ja Fritz Walther, sekä Fritz Barthlemens. Tässä mallissa iskuvasara oli sijoitettu pistooli rakenteen sisään. Waffenamtin vaatimuksissa kuitenkin oli, että vasara tuli olla erikseen manuaalisesti viritettävissä (single action).

Kenttätestejä varten Walther valmisti 200 Armee-Pistole asetta, erilaisilla piipun pituuksilla ja osan jopa varustettuna puisella koteloperällä, kuten esim. Mauser C96. Myös Waffenamtin vaatimus ulkoisesta vasarasta oli nyt toteutettu. Saksan armeija hyväksyi uuden asemallin Heeres-Pistole (HP) loppuvuodesta 1938 ja aseen nimeksi tuli ennen sarjatuotannon aloittamista lopulta Pistole P38. P38-pistoolin rakenteellisille ratkaisuille haettiin Waltherin toimesta ainakin kaksi eri patenttia, Patentschrift Nr. 706 038 ja Nr. 721 702.

Walther tarjosi asetta myyntiin myös ulkomaille. Ruotsin armeija tilasikin tuhansia P38-pistooleja, mutta vain 1 500 asetta ehdittiin toimittaa, ennen sodan alkamista 1.9.1939.

Tekniset tiedot

Walther P38
 
- tyyppi sotilaspistooli
- toimintatapa itselataava kertatuli
- kaliiperi 9x19 Pb
- piipun pituus 125 mm
- piipun rihlat 6 oikeakätistä
- aseen pituus 216 mm
- paino 800 g
- tähtäinlaite avotähtäimet
- ammustyypit FMJ
- luodin lähtönopeus 373 m/s
- tulinopeus n. 24 lk./min
- tehokas kantama n. 50 m
- maksimi kantama n. 150 m
- patruunasyöttö lipas 8 patr.
- valmistus vuodet 1942–1945
- valmistus määrä 1 190 080 kpl
- valmistaja Carl Walther, Mauser-Werke, Spreewerk
- hinta 35 RM - 38 RM
 

Rakenne

Aseessa on 125 mm pitkä 9x19 Pb kaliiperinen piippu, jonka sisäpinnalle on ajettu kuusi oikeakätistä rihlapalkkia. Aseen metalliosat on valmistettu koneistamalla ja pintakäsittelynä on sinistys.

Pistoolin kahvalevyt valmistettiin alkusarjan aseisiin (Armee-pistole) pähkinäpuusta, mutta pian siirryttiin käyttämään joko ruskeaa tai vaihtoehtoisesti mustaa bakeliittia. Kahvalevyjen karhennusta on olemassa kahta mallia, yksinkertainen vaakauritus ja nykyaikaisemman näköinen eräänlainen pistekarhennus.

Varmistin on sijoitettu luistin takaosaan, vasemmalle sivulle niin, että oikeakätisen ampujan peukalo siihen helposti yltää, ilman vasemman käden apua. Aseessa on kahdeksan patruunan yksirivinen metallista valmistettu tankolipas.

Aseen mukana toimitettiin varalipas, puhdistuspuikko ja käyttöohje. Aseen viimeistelyn laatu oli sodan alkuvaiheessa selkeästi parempaa, kuin kiireessä valmistetuissa loppusodan aseissa.

Toiminta

Walther P38 on kaksitoiminen (DA/SA) sotilaspistooli. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos patruunapesässä on patruuna, eikä ase ole vireessä, voi aseella kuitenkin ampua, sillä ase virittyy liipaisimesta vetämällä.

Kun liipaisimesta vedetään, vapautuu jousikuormitteinen iskuripiikki ja iskee patruunapesässä olevan patruunan nalliin, mistä seuraa nallin syttyminen. Nalli sytyttää patruunan hylsyn sisällä olevan ruutilatauksen ja ruutikaasujen paine työntää luodin irti hylsystä piippuun ja edelleen ballistiselle lentoradalle. Ruutikaasujen paine työntää taaksepäin aseen luisti-lukko yhdistelmää, mutta myös siihen sulkukappaleella kytkettyä piippua noin 7 mm matkan. Nyt patruunapesän alla oleva nasta työntää sulkukappaletta ja kääntää sen ns. ala-asentoon, jolloin luistin ja piipun välinen yhteys katkeaa. Nyt luisti-lukko yhdistelmä jatkaa perääntymistä ilman piippua, jolloin samalla ulosvetäjän kynsi vetää tyhjän hylsyn patruunapesästä ja ulosheittäjä ohjaa sen ulos aseesta. Kun luisti saavuttaa ns. taka-asentonsa, alkaa jousi kuormitteinen luisti-lukko yhdistelmä työntyä takaisin eteenpäin, työntäen samalla lippaan syöttösillalla lepäävän uuden patruunan patruuna pesää. Luisti-lukko yhdistelmä sulkeutuu, ase on jälleen vireessä ja laukaisu valmiina.

Tuotanto

Carl Waltherin Zella Mehliksen tehdas Thüringenissä tuotti aseita armeijan mielestä liian hitaalla tahdilla. Aseen kasvava kysyntä vaati tuotannon laajentamista. Niinpä OKW (Oberkommando des Wehrmacht) tilasi aseita myös muilta valmistajilta. Mauser-Werke Oberndorfissa joutui lopettamaan Parabellum P08 tuotannon ja siirtymään hieman vastahakoisesti Walther P38 pistoolin valmistukseen. Myös Spreewerken Spandaun tehdas Berliinissä sai tilauksen P38 pistooleista.

Yhden pistoolin valmistus vei 13 työtuntia ja valmistuskustannukset vuosina 1938-1940 olivat 32 RM aseelta. Vuonna 1944 Walter P38 pistoolin valmistaminen maksoi 35 RM kappaleelta ja vuonna 1945, enää 31 RM. Parabellum P08 pistoolin valmistuskustannukset vuonna 1940 olivat 38 RM, joten hinta ero ei ollut kovin suuri, mutta valmistusaika kylläkin selvästi pienempi.

Saksan maavoimat (Wehrmacht) sai käyttöönsä ensimmäiset 800 kpl P38-pistooleja (ns. 0-sarja) huhtikuussa 1939. Vuoden 1940 maaliskuun loppuun mennessä Walther oli toimittanut kaikkiaan 13 100 kpl asetta. 26.3.1940 oli kenttätestit viety loppuun ja Saksan armeija tilasi 410 600 pistoolia.

Lähdeluettelo

  • - Pistole38.nl, url:http://www.pistole38.nl, 12.8.2011
  • - P38 Forum, url: http://www.p38forum.com, 12.8.2011
  • - P.38 guns, url: http://www.p38guns.com , 12.8.2011
  • - Pohjois-Kymenlaakson asehistoriallinen yhdistys, url: http://www.pkymasehist.fi/p38.html, 12.8.2011
  • - Walther P38 Bedienungsanleitung
  • - Pistole 38, D196, 1.7.1941
  • - A Look Back at the Walther P38, url: http://www.americanrifleman.org, 7.7.2018
  • - P.38, url: http://www.tague.at, 6.7.2018
  • - Walther Armee Pistole & Development of the P38, url: http://www.historicalfirearms.info, 9.7.2018

12.8.2011 (25.10.2023 21:38)