Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Olemme tutkineet Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Tarkoituksena on koota kyseisen alueen koko
sotahistoria, tälle verkkosivustolle.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään sotatoimialueen, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Tokarev TT-33
Yleistä
Tokarev TT-33 on neuvostoliittolaisen asesuunnittelijan, Fjodor Tokarevin suunnittelema puoliautomaattinen sotilaspistooli. TT-33 on parannettu versio Tokarevin vuonna 1933 kehittämästä, Tokarev TT-30 pistoolista. Uusi TT-33 korvasi vanhemman mallin tuotannossa vuonna 1935. Käytännössä Tokarev TT-33 korvasi palvelusaseena vanhemman mallin TT-30 lisäksi, myös Nagant M1895 -revolverin.
Kehitystyö
Neuvostoliitossa toimeenpantiin 1920-luvun lopulla hanke, jonka avulla haettiin puna-armeijalle uutta palveluskäsiasetta. Suurista armeijoista Neuvostoliiton lisäksi, vain englantilaisilla oli yhä käytössä pääpalveluskäsiaseena revolveri. Hankkeen vaatimuksena oli suunnitella mahdollisimman yksinkertainen ja helposti valmistettava palveluskäsiase. Aseen tuli olla lisäksi helppo huoltaa ja mikä tärkeintä, riittävän tehokas.
Kehitystyön tuloksena valmistui 7.62x25 kaliiperinen pistooli Tokarev TT-30, eli neuvostoliittolaiselta nimeltään ”Pistolet Tokareva, opytnyj obrazets 1930g”. Pistoolin suunnitteli Tulan asetehtaan johtajana
toiminut asesuunnittelija, Fjodor Wassiljevitsh Tokarev (1871–1968).
Pistooli osallistui 25.6.–13.7.1930 laajaan testiohjelmaan. Vertailuammunnoissa ammuttiin useita tuhansia laukauksia ja testattavana olivat Tokarev TT-30:n lisäksi, neuvostoliittolaisten asesuunnittelijoiden Korov ja Prilutskijin pistoolit, sekä ulkomaisista pistooleista Browning, Walther ja Parabellum.
V.F. Grushetskin erikoistoimikunta totesi Tokarev-pistoolin olevan sopiva armeijan tarpeisiin, varsinkin läpäisykyky oli erinomainen. Toimikunta oli tehnyt 12.2.1931 päätöksensä, mutta vaati aseeseen muutamia parannuksia. Saman tien tilattiin myös tuhannen aseen erä, joukko-osastokokeiluja varten. Näin hyväksyttiin puna-armeijan palvelusaseeksi Tokarev TT-30 ja Tulan asetehdas alkoi 13.2.1931 valmistelemaan sarjatuotannon aloittamista. Sarjatuotanto aloitettiin heti vaadittujen muutostöiden valmistumisen jälkeen.
Jo tuotannon alkuvaiheessa havaittiin, että TT-30 vaatii vielä hieman parantelua. Vuonna 1933 tehtyjen muutoksien (kahvarunko tehtiin yksiosaiseksi ja laukaisukoneistoa yksinkertaistettiin) jälkeen ase sai nimen Tokarev TT-33.
Rakenne
Tokarev TT-33 on lyhytrekyyliperiaattella toimiva pistooli, jossa on alun perin Browningin suunnittelema siitä hieman modifioitu keikkapiippumekanismi. Piipun ja luistin välinen jäykkäyhteys on toteutettu ns. "niiaavalla" piippu rakenteella. Piipussa on kaksi sulkurengasta, jotka luistin ollessa kiinni ottavat kiinni sen yläosassa oleviin vastaaviin uriin. Piippu on edestä tuettu luistin päässä olevaan ohjausrenkaaseen. Patruunapesän alapuolelle
on akseloitu nivelkappale, jonka toinen pää on laakeroitu runkoon sen läpi ulottuvalla akselilla. Akselin vasemmassa päässä on luistin auki pitosalpa ja lippaan patruunantunnistimen tappi, joka tulee rungon aukosta lippaan yläpäässä olevaan loveen.
Ase on perusrakenteeltaan yhdysvaltalaisen Colt m/1911:n kopio, tosin se on yksinkertaisempi ja pelkistetympi. Varmistinta aseessa ei ole, ainoastaan iskuvasarassa on ns. puoliviretoiminto varmistusasennoksi. Toisin sanoen, ase on siis yksitoiminen, eli iskuri (hana) ei virity, eikä laukea pelkästään liipaisinta vetämällä. Saadakseen aseen toimimaan on iskuri viritettävä täyteen vireeseen. Iskuvasarassa ns. puoliviretoiminto on tehty virekynnyksellä, jonka varaan se voidaan laskea. Se estää asetta laukeamasta tahattomasti, mutta ns. puoliviretoiminnon käyttöä sen epävarmuuden vuoksi ei voi suositella. Jos haluaa olla varma, ettei ase laukea tahattomasti, kannattaa tyhjentää patruunapesä.
Kahvalevyt on valmistettu mustasta bakeliitista. Kahvalevyn keskelle on sijoitettu ympyrän sisällä oleva neuvostotähti ja kyrilliset kirjaimet "CCCP". Kahvalevyssä olevan tähden mukaan asetta kutsuttiinkin yleisesti "Tähtipistooliksi". Vuosina 1942–1943 valmistettiin kahvalevyt raaka-ainepulan vuoksi puusta. Puisissa kahvalevyissä ei ollut neuvostotähteä.
Aseen kaliiperiksi valittiin saksalaisen Mauser C96:n patruuna 7.63x25mm Mauser. Tosin patruunaa muutettiin hieman, jotta uuden aseen piippujen valmistuksessa voitiin käyttää Mosin-Nagant kiväärinpiippujen koneita. Näin päädyttiin kaliiperiin 7.62x25mm Tokarev. Patruuna myös ladattiin kovemmalla ruutilatauksella ja näin luodin lähtönopeus ja läpäisy paranivat. Myöhemmin samaa patruunaa käytti myös PPDkonepistooli.
Aseen nahkakotelo, varsinkin sen kiinnikkeet oli huonosti suunniteltu. Ase keikkui vyössä koteloineen niin, että piippu saattoi välillä osoittaa aseen kantajaansa kohti. Saadun tiedon mukaan, useat tällä aseella tapahtuneet vahingonlaukaukset sattuivat otettaessa asetta kotelosta, sormen sattuessa aseen liipaisimeen. Kotelon asennosta johtuen, osui vahingonlaukaus usein aseen käyttäjään.
Tekniset tiedot
Tokarev TT-33
- tyyppi
sotilaspistooli
- toimintatapa
itselataava kertatuli
- kaliiperi
7,62x25 Tokarev
- piipun pituus
114 mm
- piipun rihlat
4 oikeakätistä
- aseen pituus
195 mm
- paino
900 kg (822 g)
- tähtäinlaite
avotähtäimet
- ammustyypit
FMJ
- luodin lähtönopeus
420 m/s
- tulinopeus
n. 24 lk./min
- tehokas kantama
n. 50–100 m
- maksimi kantama
n. 150 m
- patruunasyöttö
lipas 8 patr.
- valmistus vuodet
1935–1953
- valmistus määrä
n. 1 700 000 kpl
- valmistaja
Tula, Ishevsk
- hinta
-
Tuotanto
Asetta valmistettiin Tulan ja Izhevskin asetehtailla. Vuosittainen tuotantomäärä pysyi alle sadantuhannen, aina toisen maailmansodan alkuun saakka. Aseesta ei tullut käyttäjien keskuudessa menestystä. Tähän vaikuttivat seuraavat seikat; varmistin puuttui mistä seurasi liian paljon vahinkoja, lipas tippui helposti ja aseen jouset särkyivät helposti.
Vuoden 1937 loppuun asti aseet sarja numeroitiin juoksevalla numerolla, niin että jokaisen vuoden alussa alettiin numerosta yksi. Vuonna 1938 sarjanumerointiin tuli muutos. Käyttöön otettiin nelinumeroinen sarjanumero, jonka edessä oli kaksi kyrillistä kirjainta. Tämän toimenpiteen tarkoituksena oli salata aseen valmistusmäärät. Saksalaisten hyökättyä Neuvostoliittoon 22.6.1941 (operaatio Barbarossa), oli tähän mennessä luovutettu puna-armeijalle noin 600 000 Tokarev TT-33 pistoolia.
Aseen valmistusta jatkettiin aina vuoteen 1953 asti, jolloin Makarov PM pistooli otettiin tuotantoon. Tähän mennessä oli ehditty valmistaa kaikkiaan yli miljoona TT-33 pistoolia. Erään tiedon mukaan pistooleja olisi valmistettu jopa huikeat 1,7 miljoonaa kappaletta.
TT-30 tuotanto
• 1931 – 1933, 7785 kpl
• 1934, 47 150 kpl
• 1935, 38 488 kpl
TT-33 tuotanto
• 1935 – 1938, 251 846 kpl
• 1939 – 1945, yli miljoona
• 1946 – 1953, tuntematon
Aseen valmistaneen asetehtaan leima on sijoitettu aseen runkoon, vasemmalle puolelle. Leima on aseen sarjanumeron ja valmistusvuoden välissä. Pieni tähti = Tulan asetehdas ja pieni kolmio jonka sisällä nuoli = Izhevsk. Sama merkintätapa löytyy myös aseen luistin päältä, takatähtäimen läheltä.
Versiot
Vuosina 1942–1943 aseen kahvalevyt valmistettiin materiaalipulan vuoksi bakeliitin sijasta puusta.
Vuodesta 1946 lähtien Tokarev TT-33 pistoolin luistin karhennuskuvio muutettiin malliltaan tiheämmäksi (24 pystysuoraa uraa), kuin ns. sota-ajan mallin karhennus (seitsemän pystysuoraa uraa). Pistooliin kiinnitettiin myös aiempaa korkeammat tähtäimet. Lisäksi on valmistettu yksittäiskappalein niklattuja ja koristekaiverruksin varustettuja pistooleja, lahja- ja palkitsemistarkoituksiin.
Suomessa
Suomessa Tokarev-pistoolit tunnettaan nimellä "Tähtipistooli", johtuen aseen kahvalevyn suurikokoisesta tähdestä. Suomen armeijan käyttämä virallinen nimitys on 7.62 pist/ven. Suomalaiset saivat sotien aikana sotasaaliiksi tuhansia TT-33 pistooleja, mutta näistä vain muutama sata päätyi Suomen armeijan kirjanpitoon. Talvisodan jälkeen kesäkuussa 1940 aseita oli Suomen armeijan kirjanpidossa vain 53 kpl. Jatkosodan jälkeen lukumäärä oli yli 600 kpl. Ase oli rintamasotilaiden keskuudessa haluttu sotamuisto.
Lähdeluettelo
- Arma Fennica 2 - Sotilasaseet, Timo Hyytinen, 1987
- Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918–1988, Markku Palokangas
- Ase-lehti 2/1993, Tokarev-pistooli, Vesa Toivonen
- Ase&Erä 1/2003, Tähtipistooli on yhä iskussa, Martti Peltomaa
- Ase&Erä 4/2007, Tokarev TT-33 on ilman varmistinta, Unto Tarkkonen