Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Kansainvälinen sotahistorian tutkimusryhmä vuodesta 1999 alkaen...
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sotatoimialueen tarkan esittelyn tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumaympäristö aiempaa paremmin...
Joukko-osastot
Suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
PU-tähtäinkiikari
Yleistä
PU-tähtäinkiikari kehitettiin Neuvostoliitossa vuonna 1940, ilmeisesti Kharkovin mekaniikkatehtaalla (FED).
Puna-armeija käytti PU-kiikareita Tokarev SVT-40 puoliautomaattikivääreissä, sekä Mosin-Nagant M1891/30
pulttilukkokivääreissä. M1891/30 kiväärit valmistettiin Izhevskin ja Tulan kivääritehtaissa. Kiikareita
valmistettiin vuosina 1940–1945 yli 550 000 kpl.
PU-tähtäinkiikari.
Kuva: Tapio Heiskanen
PU-tähtäinkiikari.
Kuva: Tapio Heiskanen
Rakenne
Teräksestä valmistettujen runkoputkien pinnoituksessa käytettiin useita eri menetelmiä. Pinnoituksessa käytettiin anodisointia, mustaa emalimaalia. Kiikarille valmistettiin myös suojapusseja, niitä oli kaikkiaan 12 hieman toisistaan poikkeavaa mallia (mukaan luettuna sodan jälkeen valmistetut mallit).
Kiikarin pysty- ja sivuttaissäätötornien suojakuppeja oli kahta mallia, vanha ja uusi. Tehdas nro 357 kuitenkin luopui jostakin syystä uusista suojakupeista noin 10 000 valmistetun kiikarin jälkeen ja palasi käyttämään vanhaa mallia.
Objektiivilinssin kiinnityksessä käytettiin teräksestä (yleisin), messingistä tai silumiinista valmistettua
kiinnitysrengasta. Silumiini on metalliseos, jossa on yleensä alumiinia noin 87 % ja piitä noin 13 %. Puna-armeijan tykistödirektoraatti GAU, kuitenkin kielsi silumiinista valmistettujen osien käytön kesäkuussa 1944. Ilmeisesti silumiinia käytettiin myös okulaaripään osien valmistuksessa. Kiikarin päällä olevassa korkeussäädössä on asetukset 1–13, tarkoittaen etäisyyksiä 100–1300 metriä.
PU-kiikarin säätötornit.
Kuva: Tapio Heiskanen
Tekniset tiedot
PU
• tyyppi:
tähtäinkiikari
• pituus
167,4 mm
• paino
-
• runkoputki
20 mm
• suurennos
3.5x
• objektiivilinssi
Ø 20 mm
• okulaarilinssi
Ø 20 mm
• näkökenttä
-° / - m
• silmän etäisyys
- mm
• tähtäinristikko
tolppa
• kiinnitys
sivujalka
• tuotantovuodet
1940–1945
• tuotantomäärä
tuntematon
Tuotanto
Neuvostoliitossa valmistettiin PU-kiikareita vuosina 1940–1945 viidessä optiikkatehtaassa, tehtaat
nro 3 (296) Kharkov (1940–1942), tehdas nro 357 Leningrad/Omsk (1940–1945), tehdas nro 393 Krasnogorsk
(1943–1944), tehdas nro 297 Yoshkar-Ola (1943–1944) ja tehdas nro 237 Kazan (1943–1944). Aluksi kiikaria
valmisti vain kaksi tehdasta, nro 3 ja 357, mutta riittämättömän kapasiteetin vuoksi, mukaan tuli kolme
muutakin tehdasta, nro 237, 297 ja 393.
Tehdas nro 3
Tehdas nro 3 Kharkovissa (FED) aloitti tuotannon marraskuussa 1940. Tehdas kuitenkin nimettiin helmikuussa
1941 uudelleen ja sen numero oli siitä eteenpäin tehdas nro 296. Tehdas siirrettiin lokakuussa 1941
saksalaisten joukkojen etenemisen tieltä Berdskiin. Siellä tehdas nro 296 (NKAP) valmisti PU-kiikareita
aina lokakuuhun 1942 asti.
Tehdas nro 3 (296) tuotanto
- 1940, 5 675 kpl
- 1941, 17 786 kpl
- 1942, 5 000 kpl
- yhteensä 28 461 kpl
Tehdas nro 357
Tehdas nro 357 NKV (Valtion optomekaniikantehdas GOMZ) valmisti PU-kiikareita Leningradissa. Se aloitti
valmistuksen marraskuussa 1940 Leningradissa, mutta tehdas siirrettiin elokuussa 1941 Omskiin. Tuotanto
jatkui Omskissa syyskuusta 1941 alkaen, jatkuen aina helmikuuhun 1945 asti. Tehdas nro 393 oli PU-kiikarin
päävalmistaja. Vuonna 1932 perustettu GOMZ oli yksi Neuvostoliiton vanhimmista optiikkaa valmistavista
tehtaista. Tehtaalla suunniteltiin myös PU-4 -tähtäinkiikari, joka oli käytännössä pelkistetty versio
PU-kiikarista. PU-4 -kiikarissa ei ollut korkeussäätöä. Kiikarin tähtäinristikossa oli kuitenkin korkeus
ja sivuttaisennakot. Tehdas nro 357 toimitti uuden mallin piirustukset tehtaalle n:o 393 syksyllä 1942.
Siellä PU-4 -suunnitelman pohjalta kehitettiin oma versio PU-42, mutta tämä versio osoittautui huonoksi.
Tehdas nro 357 tuotanto
- 1940, 15 011 kpl
- 1941, 42 789 kpl
- 1942, 35 383 kpl
- 1943, 115 683 kpl
- 1944, 105 009 kpl
- 1945, 1 508 kpl
- yhteensä 315 375 kpl
Tehdas nro 393
Myös NKVD:n tehdas, tehdas nro 393 NKV Krasnogorskissa (Krasnogorskin mekaniikantehdas KMZ) valmisti
PU-kiikareita vuosina 1943-1944. Tehtaalla nro 393 kehitettiin vuoden 1943 alkupuolella alumiinirunkoinen
PU-43 -kiikari, joka painoi noin 50 grammaa vähemmän, kuin tavallinen PU-kiikari.
Tehdas aloitti valmistuksen maaliskuussa 1943 ja lopetti tuotannon huhtikuussa 1944. Tehdas nro 393 valmisti
noin 15 % kaikista valmistetuista PU-kiikareista. Tehtaalla valmistettiin vuoden 1942 lopulla myös joitakin
kokeilumalleja (PU-42. Alkuperäiset PU-43 -kiikarit ovat nykypäivänä harvinaisia, koska niitä ei rakenteensa
vuoksi voinut juurikaan korjata.
Tehdas nro 393 tuotanto (PU-43)
- 1943, 62 661 kpl
- 1944, 17 930 kpl
- yhteensä 80 591 kpl
Tehdas nro 297
Tehdas nro 297 NKV Yoshkar-Olassa (NPZ) valmisti PU-kiikareita vuosina 1943-1944.
Tehdas nro 297 tuotanto
- 1943, 34 800 kpl
- 1944, 56 817 kpl
Tehdas nro 237
Tehdas nro 237 NKV Kazanissa, eli Kazanin Optomekaniikantehdas (KOMZ) valmisti
PU-kiikareita vuosina 1943–1944. Tehtaan tuotanto käsitti n 39 007 kpl, ollen
noin 7 % kaikista valmistuneista.
Tehdas nro 237 tuotanto
- 1943, 21 783 kpl
- 1944, 17 224 kpl
Lähdeluettelo
- Gun World 6/2005 - Soviet Rifle Scopes in 1920s-1940s, B. Davydov, S. Savenko
- Mosin-Nagant M91/30 PU Sniper, url: http://www.forgottenweapons.com, 14.1.2018
- The Sniper Rifles, Vic Thomas, url: http://www.mosinnagant.net, 14.1.2018