Lahti L-35

Yleistä

Aimo Lahti sai vuonna 1929 tehtäväkseen suunnitella Suomen armeijalle täysin uusi sotilaspistooli. Katsottiin, että Suomi tarvitsee oman pistoolin käyttämänsä Parabellum-pistoolin rinnalle. Vaatimuksena oli kehittää pistooli, jolla pystyi ampumaan 9 mm konepistoolin patruunaa ja kyetä läpäisemään 50 metrin päästä saksalaismallien sotilaskypärä. Aseen tuli olla yksinkertainen ja luotettava, sekä helppo purkaa ja kasata.

Aimo Lahti aloitti tämän tehtävänannon perusteella, uuden pistoolin suunnittelutyön. Alkoi vaihe, jonka aikana valmistettiin useita eri prototyyppejä kuten L-29, L-31 ja L-29/35. Ensimmäinen prototyyppi L-29 valmistettiin Helsingissä, Aseteknisellä varikolla. Malli L-29/35 patentoitiin tammikuussa 1936. Vasta vuonna 1937 valmistui Jyväskylän tehtaalla (Valtion kivääritehdas) ensimmäinen viiden aseen sarja, L-35 pistooleja. Pistoolilla on monta nimitystä; Lahti L-35, L-35 Lahti-pistooli ja Suomi-pistooli. Suomen armeijassa ase sai nimikkeen 9,00 pist/35 ja 900 PIST 35. Ensimmäiset viisi asetta (SN: 1006–1010) luovutettiin Suomen armeijalle näytekappaleiksi 10.3.1938. Seuraavat 94 asetta (SN: 1011–1104) luovutettiin kenttäkokeisiin 30.7.1938. Nämä aseet olivat mukana talvisodassa.

Tuotanto ja versiot

Armeija mieltyi aseeseen ja valtion kivääritehdas (VKT) sai kesällä 1938 tilauksen (n:o T 177/T.38), joka käsitti 7 642 asetta. Tilauksen mukaan yhden aseen hinnaksi muodostui 1 290 mk. Aseeseen oli kuitenkin vielä tehtävä useita muutoksia ja sarjatuotanto viivästyi pahoin. Armeija sai ensimmäiset sarjavalmisteiset I-sarjan 318 asetta vasta vuonna 1940.

Aseeseen oli alkuvaiheessa valmistettu muutamia perälautoja. Niistä kuitenkin luovuttiin pian ja tilalle suunniteltiin Ukko-Mauser tyylinen kotelo, jota voi myös käyttää olkatukena. Noin 50 kappaleen koe-erän jälkeen siitäkin luovuttiin, sen vaikeakäyttöisyyden vuoksi. Aseen mukana toimitettiin nahkakotelo, varalipas, puhdistuspuikko ja lippaan täyttöhaka.

Talvisodan päättymiseen mennessä oli valmistettu 2 500 pistoolia (L-35 tyyppi I, eli ns. perusmalli). Sen tuotanto jatkui vielä talvisodan jälkeenkin päättyen sarjanumeroon 3727. Ensimmäisen sarjan valmistuksen päätyttyä, aloitettiin L-35 tyyppi II:n valmistus. Tyyppi II oli ulkonäöltään hieman erilainen. Aseesta oli tehty hieman yksinkertaisempi jättämällä luistin palautinkara ja kytkinkappale pois. Myös heikkolaatuiseksi havaittua luistia vahvistettiin. Tyyppi III oli jälleen hieman pelkistetympi kuin edellinen malli. Luistiin oli tehty pieniä muutoksia ja valmistusprosessia oli yksinkertaistettu. Sarjan valmistus aloitettiin keväällä 1944.

Lahti L-35 pistooleja valmistettiin kaikkiaan noin 9 000 kappaletta, Jyväskylän Tourulassa sijaitsevassa valtion kivääritehtaassa (VKT). Varaosia pistooliin valmistettiin aina 1980-luvulle asti. Kun typpi IV:n valmistus aloitettiin, oli valtion kivääritehdas (VKT) muuttanut nimensä Valmet Oy:ksi. Aseen luistin päällä ollut VKT merkintä korvattiin tekstillä VALMET. Vammaskoskella 1958–1959 valmistetuissa (500 kpl) luisteissa ei ole valmistajan merkintää, kuten VKT:n ja VALMET:in luisteissa. Vammaskosken luisteissa luistin sisällä on merkintä "VS". Näistä ns. kaupallisista versioista oli poistettu luistin päällä oleva patruunan ilmaisin. Tyyppi IV:n aseissa ei ollut enää tarpeettomaksi havaittua perälaudan kiskoa. Tyyppi IV:n valmistussarja käsitti kaikkiaan 2 000 asetta. Sarjan IV aseita myytiin Ruotsiin sekä vuosina 1951–1955 noin 600 asetta Israelin asevoimille.

Tekniset tiedot

Toiminta

Aseen toiminta perustuu lyhyeen piippurekyyliin. Siinä patruunan lauettua piippu, luisti ja luistin sisällä oleva lukko perääntyvät yhtenä kokonaisuutena suoraviivaisesti taakse päin. Luisti-piippu yhdistelmä pysähtyy törmättyään runkoon ja lukko jatkaa yksin matkaansa taakse päin. Samalla poistuu tyhjä hylsy ulosvetäjän toimesta ja lukko palaa takaisin syöttäen lippaasta uuden patruunan patruunapesään. Lukon ja luistin yhteys palautuu ja seuraava laukaus voidaan ampua.

Ase muistuttaa ulkoisesti paljon saksalaista Parabellum P.08 (Luger) pistoolia, mutta on toiminnaltaan ja lähempänä Mauser C-96 (Ukko-Mauser) pistoolia.

Huom!

Lahti-pistooli suunniteltiin alun perin käyttämään 9x19 Pb patruunaa, jossa käytetään 8 gramman kokometallivaippaluotia (123 gr FMJ), jonka nopeus olisi luokkaa 290 m/s. Käytettäessä voimakkaamman latauksen omaavia konepistoolin patruunoita (370–390 m/s), voi rakenteellisesti heikko luisti vahingoittua. Suurin riski on L-35 tyyppi I aseissa, sillä myöhemmissä versioissa on vahvistettu luisti.

Husqvarna L-40

Ruotsalaiset ostivat vuonna 1940 valmistuslisenssin L-35 pistoolille. Husqvarna Wapenfabriks Ab asetehdas valmisti pian pistoolin kopioita, nimikkeellä Husqvarna L-40. Kopio ase poikkeaa suomalaisesta pistoolista muutamissa kohdin (esim. rekyylijousi ja sen kara on siirretty runkoon ja liipaisin kaaren kokoa on suurennettu). Kaikkiaan Husqvarna valmisti noin 82 840 pistoolia vuosina 1942–1946. Näistä aseista osti Tanska noin 13 000 ja Norja noin 1 000 kpl.

Lähdeluettelo

• - Lahti L-35, www.waffenlager.net, Tapio Heiskanen
• - Arma Fennica 1 - Suomalaiset aseet, Timo Hyytinen, 1985
• - Arma Fennica 2 - Sotilasaseet, Timo Hyytinen, 1987
• - Kaliberi lehti 4/2004, Aimo Lahden Sotilaspistooli, Mika Vuolle

29.12.2010 (31.10.2022 10:53)