Saksan Lapin armeijan (20.(Geb.) AOK) henkilöstölle kohdistettu ”hihakilpi”, (Lapplandschild). Lapinkilven perusti AOK 20:n komentaja Generaloberst Franz Böhme helmikuussa 1945 ja se hyväksyttiin käyttöön aivan toisen maailmansodan viimeisinä päivinä 1.5.1945. Se oli samalla Saksan armeijan viimeinen hihakilpi joka hyväksyttiin käyttöön. Hihakilpi perustettiin niin myöhään, etteivät saksalaiset ehtineet sitä asepukujensa hihoissa kantaa Suomessa olo aikanaan.
Hihakilpeä saivat käyttää kaikki 20.(Geb.) AOK:n riveissä marraskuun 1944 ja toukokuun 1945 välisenä aikana taistelleet sotilaat (Werhmacht ja Waffen-SS). Vaatimuksena oikeuteen kantaa hihakilpeä oli kuuden kuukauden osallistuminen taisteluihin. Käytänössä tämä tarkoitti sitä, että noin 200 000 saksalaista ja itävaltalaista sotilasta sai oikeuden kantaa tätä merkkiä.
Lapin hihakilpi oli virallinen, mutta sitä ei koskaan valmistettu teollisesti, massatuotantona. Hihakipeä valmistivat AOK 20:n sotilaat ja he käyttivät valmistukseen kuloinkin saatavilla olevia metalleja, mm. sinkkiä, tinaa ja alumiinia. Sanomattakin on selvää, että näin valmistettuna merkistä on lukuisia erilaisia variaatioita. Merkkien laatu oli vaihteleva, useimmiten huono, johtuen valmistuksesta kenttäoloissa. Kilvessä on hakaristittömän kotkan alla teksti ”LAPPLAND”. Pohjois-Suomen karttaan on merkitty neljä paikkakuntaa; Rovaniemi, Petsamo, Salla ja Kiestinki. Hakaristin puuttumisen merkissä selittää se, että sota oli jo käytännössä ohi kun merkki hyväksyttiin käyttöön ja liittoutuneet eivät olisi hyväksyneet hakaristin käyttöä. Toisaalta useimmat merkeistä on luultavasti valmistettu liittoutuneiden sotavankileireissä.
Lapplandschild-hihakilpeä kannettiin asetakin vasemman hihan yläosassa. Merkki ommeltiin suoraan kiinni asetakin hihaan.
Lapplandschild-hihakilvelle oli myös myöntämiskirja, jossa merkin kuvan ohella on teksti; Im Namen und Auftrag des Oberbefehlshabers Der 20.(Geb.) Armee Gen.d.Geb.Tr. Böhme wurde dem ”saajan nimi” Der Lapplandschild verliegen.
29.1.2021 (14.6.2021 10:29)