Eisernes Kreuz - Rautaristi

Yleistä

Rautaristi (Eisernes Kreuz) perustettiin 20. maaliskuuta 1813 Preussin kuningas Friedrich Wilhelm III aloitteesta. Kunniamerkin suunnitteli arkkitehti Karl Friedrich Schinkel. Rautaristin myöntämisperusteina olivat erityisesti taistelutoiminnassa osoitettu urheus ja johtamistaito. Kunniamerkin keskeisenä periaatteena oli, ettei sen myöntäminen perustunut saajan yhteiskunnalliseen asemaan, vaan hänen sotilaallisiin ansioihinsa.

Rautaristi otettiin käyttöön useiden sotien yhteydessä. Sitä myönnettiin Napoleonin vastaisissa sodissa vuonna 1813, Ranskan ja Preussin välisessä sodassa vuosina 1870–1871 sekä ensimmäisessä maailmansodassa vuosina 1914–1918. Ensimmäisen maailmansodan aikana myös korpraali Adolf Hitler palkittiin rautaristillä. Hänelle myönnettiin ensimmäisen luokan rautaristi 4. elokuuta 1918 tunnustuksena taistelutoiminnassa osoitetusta urheudesta.

Rautaristi toisessa maailmansodassa

Saksa otti rautaristin jälleen käyttöön toisen maailmansodan sytyttyä 1.9.1939. Rautarististä oli olemassa seitsemän eri luokkaa:

• 1.) Eisernes Kreuz 2.Klasse (EK II) - rautaristi 2.luokka, 1 500 000 kpl
• 2.) Eisernes Kreuz 1.Klasse (EK I) - rautaristi 1.luokka, 750 000 kpl
• 3.) Ritterkreuz des Eisernen Kreuzes, rautaristin ritariristi, 7 318 kpl
• 4.) Ritterkreuz mit Eichenlaub, rautaristin ritariristi tammenlehvin, 890 kpl (833 kpl)
• 5.) Ritterkreuz mit Eichenlaub und Schwertern, rautaristin ritariristi tammenlehvin ja miekoin, 160 kpl
• 6.) Ritterkreuz mit Eichenlaud, Schwertern und Brillanten, rautaristin ritariristi tammenlehvin, miekoin ja briljantein, 27 kpl
• 7.) Großkreuz, rautaristin suurristi, 1 kpl

Rautaristi 2.lk

Saksalainen toisen luokan rautaristi (Eisernes Kreuz 2. Klasse) perustettiin 1. syyskuuta 1939. Kunniamerkki oli tarkoitettu palkinnoksi poikkeuksellisista sotilaallisista ansioista taistelutoiminnassa aselajista riippumatta. Se voitiin myöntää sekä miehille että naisille, ja sen saajina saattoi olla myös ulkomaalaisia, jotka palvelivat Saksan asevoimissa.

Rintamapalveluksessa rautaristin toista luokkaa ei yleensä kannettu kokonaisena mitalina, vaan ainoastaan sen nauhaa. Nauha kiinnitettiin asetakin toiseksi ylimpään nappiin. Varsinainen mitali oli tapana kiinnittää näkyville myöntämistilaisuuden ajaksi, minkä jälkeen sitä säilytettiin erillään ja käytettiin lähinnä juhlavammissa yhteyksissä.

Rautaristi 1.lk

Ensimmäisen luokan rautaristi (Eisernes Kreuz 1. Klasse) kiinnitettiin asetakin vasemmalle rintapuolelle, rintataskun napin alapuolelle. Kunniamerkin mitat olivat noin 44,2 × 44,4 millimetriä ja paino 20,46 grammaa. Toisen luokan rautarististä poiketen ensimmäisen luokan merkkiin ei kuulunut nauhaa, vaan se kiinnitettiin asuun merkin taustapuolella sijaitsevan kiinnityspiikin avulla.

Kunniasolki – Ehrenblatt-Spange

Kesäkuussa 1941 perustettiin rautaristiin kunniasolki. Kunniasolki voitiin myöntää henkilölle, jolla oli ennestään 1. ja 2. luokan rautaristi. Kunniasolkia myönnettiin 4 556 kpl.

SS-Division Nord

Pohjois-Suomen rintamalla, Kiestingin suunnalla vuosina 1941–1944 taistelleen 6.SS-vuoristodivisioona Nord (6.SS-Gebirgs-Division Nord) taistelutoimissa kunnostautuneille sotilaille, myönnettiin rautaristin lisäksi kunniasolki (Ehrenblatt-Spange) seuraavasti;

• - 07.06.1943, SS-Obersturmführer Willi Hasselmann
• - 25.03.1944, SS-Untersturmführer Hans Pauken
• - 16.08.1944, SS-Hauptscharführer Maximillian Bucher
• - 17.08.1944, SS-Hauptscharführer Paul Schuhmann
• - 25.10.1944, SS-Hauptsturmführer Günther Degen
• - 05.11.1944, SS-Hauptsturmführer Hans Perpeet
• - 07.01.1945, SS-Sturmbannführer Ernst Rädeke

Rautaristi suomalaisilla taistelijoilla

Rautaristi komeili myös useiden suomalaisten sotilaiden rinnassa. Varsinkin suomalaisen kenraalimajuri Siilasvuon komentama III armeijakunta ja 6. jalkaväkidivisioona saivat osakseen saksalaisia kunniamerkkejä. He taistelivat vuosina 1941–1942 saksalaisten rinnalla Kiestingin ja Sallan suunnilla. Myös useat SS-Wiking divisioonan vapaaehtoisen suomalaispataljoonan sotilaat palkittiin rautaristillä.

Vain kolme suomalaista palkittiin rautaristin kunniasoljella. Sotamarsalkka Carl Gustav Mannerheim, SS-korpraali Kalevi Könönen ja SS-sotamies Yrjö Pyyhtiä.

Ritariristi - Ritterkreuz des Eisernen Kreuzes

Rautaristin ritariristi oli rautaristin korkein luokka ja se myönnettiin vain poikkeuksellisesta ansioitumisesta taistelukentällä. Ritariristiä kannettiin kaulassa, nauhaan kiinnitettynä. Ensimmäiset ritariristit myönnettiin rynnäkköosasto Kochin miehille, belgialaisen Eben Emaelin linnoituksen kukistamisesta. Ritterkreuz

Valmistajat

Rautaristien valmistajia oli useita kymmeniä. Osa valmistajista käytti LDO-koodia (Leistungsgemeinschaft Deutscher Ordenhersteller) ristin nauharenkaassa. Osa valmistajista ei käyttänyt valmistajan tunnusta ollenkaan.

Lähdeluettelo

• - Toinen maailmansota, osa 6, Rautaristi - Valtakunnan puolesta, Eddy Bauer, 1966
• - Finnmedals, url: http://www.finnmedals.net, 21.12.2012
• - Wehrmacht Awards, url: http://www.wehrmachtawards.com, 21.12.2012
• - Kampfgruppe Medals and Badges, url: http://kampfgruppemedals.com, 26.12.2012
• - Janssen Militaria, url: http://www.janssen-militaria.com, 26.12.2012
• - Ironcorss.se, url: http://www.ironcross.se, 26.12.2012
• - German Militaria, url: http://www.germanmilitaria.com, 26.12.2012
• - Kriegstagebuch A.O.K. 20 (Geb.), T312/R1068, 01.07.1944-31.12.1944

21.12.2012 (13.10.2026 20:16)