Talvisodan aika Kuusamon suunnalla, oli moneen muuhun itärajan kuntaan verraten, suhteellisen rauhallista. Kuusamossa ei käyty merkittäviä taisteluita, kuten esimerkiksi sen naapurikunnissa, Sallassa ja Suomussalmella. Kuusamossa perustettu Er.P 16 otti kyllä osaa Suomussalmen taisteluihin, varsinkin Alassalmella, mutta taistelut Kuusamon itärajalla rajoittuivat lähinnä yhteen rajakahakkaan ja raja-alueen tajojen polttamisiin.
Talvisota alkoi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto aloitti sotatoimet Suomea vastaan aamulla klo 07.00. Suomen poliittisessa johdossa oli ilmeisesti vallalla melkoinen hämmennys syntyneestä tilanteesta, sillä, pääministeri A. K. Cajander ihmetteli, pitäisikö hallituksen kokoontua tilanteen vuoksi jo ennen virka-ajan alkamista.102
Puna-armeijan massiivisen hyökkäyksen pääpainopiste oli Karjalan kannaksella. Suomalaiset joukot aloittivat viivytystaistelut koko rintaman pituudelta. Kuusamon suunnalla oli hiljaista, mutta Suomussalmella, Raatteentiellä vihollinen ylitti rajan jo heti aamulla klo 08.25. Prikaatinkenraali Andrei I. Zelentsovin 163. jalkaväkidivisioona eteni Suomussalmen lohkolla, kahdella suunnalla. JR 662, Vuor.JR 81 (54.Vuor.D) ja pääosa divisioonan tykistöstä hyökkäsi Lonkan suunnalta ja JR 759 Raatteentien suunnalla.13
Kuusamossa käynnistettiin välittömästi evakuointi, siviilit lähtivät evakkoon Pudasjärven eteläpuolisiin kuntiin. Kuusamon 14 200 asukkaasta kaikkiaan 9 000 evakuoitiin. Suurin osa evakoista kuljetettiin kuorma-autojen lavoilla, osa kuljetettiin linja-autoilla tai hevosvetoisilla reillä ja osa jopa kävellen. Kuusamoon saapui Suojeluskunnan aluepäällikkö Eero Kuha, joka alkoi välittömästi järjestämään suojeluskuntapoikia suojaamaan Kuusamon kirkonkylää desanttien uhalta.90
Luutnantti M. Avelan 1. komppania (1./Er.P 16) sai käskyn siirtyä Sänkelästä Tuohelaan. Tilalle Sänkelään saapui luutnantti Keräsen 3. komppania (1./Er.P 16).369 Käytännössä 1. komppania oli koottu hyvin koulutetuista kuusamolaisista rajamiehistä, sekä suojeluskunnan kouluttamista reserviläisistä.32 Luutnantti Erosen 2. komppania puolestaan sai käskyn siirtyä päivän aikana Sänkikankaalta asemiin Sänkelään, siellä jo olevan 2. komppanian yhteyteen.370
Konekiväärikomppanian II joukkueen 1. puolijoukkue (1+2+14) siirtyi klo 16.00 alkaen Vuotunkiin ja III joukkueen puolijoukkue (3+17) siirtyi Taivalperään.32
Venäläinen hävittäjälentokone teki pakkolaskun Käylän pohjoispuolelle. Lentäjä ei halunnut antautua suomalaisille ja pyrkiessään pakoon tuli ammutuksi. Lentokone kuljetettiin kuorma-autolla kirkonkylän läpi pois Kuusamosta.82
Pääministeri Cajanderin hallitus erosi ja presidentti Kallio nimesi uuden Risto Rytin hallituksen. Uuden hallituksen tärkeimpänä tehtävä oli saada aikaan rauha.102 Neuvostoliitto muodosti Terijoella ns. Terijoen kansanhallituksen. Kansanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Otto Wille Kuusinen.
Aamupäivällä klo 11.15 oli Tuutikylän vartio vetäytynyt Tuutikylän suuntaan, koska venäläiset olivat vallanneet vartion. Tilannetta selvittämään hälytettiin Sovakylän vartio, mutta tieto vihollisesta osoittautui vääräksi ja Tuutikylän vartio palasi takaisin vartiopaikalleen.373 Poromiehet olivat päivän aikana koonneet porojaan vain 300 metrin päässä rajasta, olisikohan vaikutelma vihollisen etenemisestä voinut johtua väärästä tunnistuksesta.
Neuvostoliittolaiset rajavartio-osastot hyökkäsivät päivän aikana Kenttijärven ja Mäntyniemen vartioille ja tuhoten Kenttijärven vartion.32, 95
Päivällä klo 12.50 Kenttijärven vartion päällikkö korpraali J. Nuru, ilmoitti vihollisen olevan rajalla ja ampuvan kovasti. Vihollisen noin komppanian vahvuinen osasto ylitti rajan klo 14.00 ja tulitaistelu Kenttijärven vartiolla alkoi. Vihollinen yritti saartaa vartion, joten Kenttijärven vartio vetäytyi pois ja etenevä vihollinen poltti klo 14.35 Kenttijärven vartiorakennuksen, sekä Parkkisenniemen ja Koivusen talot. Kenttjärven vartio onnistui vetäytymään ilman tappioita korpraali Nurun johdolla Nevalaan, saapuen sinne klo 23.50.373
Päivällä Siikajärven vartio oli vetäytymässä Aksojärvelle. Alikersantti Mäntylä törmäsi metsässä tuntemattomaan, viisi miehiseen partioon ja päätti paeta omien miestensä luo. Mäntylä saapui miestensä luo ja näki metsässä miehiä ketjussa ja avasivat tulen näitä kohti, mutta pian havaittiin näiden olevan omia. Laukausten vaihdossa haavoittui puolijoukkueenjohtaja vänrikki Mykkänen, joka oli joukkonsa kanssa saapunut alueelle autokuljetuksena Kuusamon kirkonkylältä.32
Illalla klo 17.35 vihollisen vahvennettu joukkue tunkeutui Mäntyniemen vartion alueelle. Tulitaistelu alkoi klo 17.50, jolloin konekiväärin ja kranaatinheittimen tukema vihollinen yritti saarrostusta. Mäntyniemen vartio vastasi tuleen ja vetäytyi, välttäen saarrostuksen. Taistelussa kuitenkin kaatui viestimies Heikki Määttä ja viestimies Kilpeläinen katosi.373
Suomen itärajan kunnat, mukaan lukien Kuusamo, määriteltiin sotatoimialueeksi. Sotatoimialueelle matkustaminen muuttui 7.12. luvan varaiseksi.102 Samana päivänä ns. "Moskovan tiltu" kehotti radion propagandalähetyksessään kuusamolaisia lämmittämään saunat, sillä huomenna se ei enää onnistuisi.159
Aamulla klo 10.26 Siikajärven vartio havaitsi vihollisia järven jäällä, 400 metrin päässä vartiosta. Samalla kuului lentokoneen ääntä ja voimakkaita räjähdyksiä. Alikersantti Mäntylän vartio vetäytyi pois, uusiin asemiin Akson harjulle. Hyvin aseistettu, noin joukkueen vahvuinen vihollinen seurasi perässä ainakin osan matkaa.373
Pistojärven vartio ilmoitti klo 17.22, että vihollinen on liikkeellä. Kuusamon harjoituskeskuksesta annettiin käsky, että luutnantti Avelan 1. komppanian oli lähetettävä joukkue Kortesalmelta Pistojen vartiolle, tehtävänä lyödä vihollinen. Klo 19.15 ilmoitti alikersantti Pakarinen, että noin komppanian vahvuinen vihollisosasto hyökkää vartiota vastaan kolmelta suunnalta. Joukkue eteni Sänkelästä kaksi kilometriä itää ja tapasi Pistojärven vartion päällikön, alikersantti Pakarisen. Joukkue palasi pimeyden vuoksi takaisin Sänkelään.373
YH:n aikana perustettu Suomen armeijan Päämaja siirtyi Helsingistä Mikkeliin. Suomen hallitus vetosi Kansainliittoon Neuvostoliiton hyökkäyksen lopettamiseksi. Kansainliito kutsuikin koolle neuvoston 9.12. ja Kansainliiton Yleiskokouksen 11.12.13
Suomalaiset ottivat takaisin puna-armeijan aiemmin valtaamat ja nyt hylkäämät vartiot (Pistojoen, Kenttijärven, Siikajärven ja Mäntyniemen vartiot).95 Vihollisen hylkäämän ja nyt tyhjillään olevan Mäntyniemen vartion miehitti Osasto Oinas.32
Pohjois-Suomen ryhmän komentaja kenraalimajuri Tuompo, antoi klo 19.45 käskyn kuusamolaisista kootun Erillispataljoona 16:n (Er.P 16) komentajalle majuri Pallarille, lähettää yksi komppania autoilla etelään.102 Majuri Pallari käski luutnantti Keräsen 3. komppanian (3./Er.P 16) siirtymään kuorma-autoilla yöllä Kuusamosta Piispajärven suunnalle, torjumaan puna-armeijan JR 662:n aiheuttamaa uhkaa.95
Kurvisen vartion päällikkö vääpeli Vaarto ilmoitti klo 15.28, että Teerijärven jäällä oli havaittu vihollisia. Myöhemmin selvisi, että nämä olivatkin suomalaisia siviilejä. Vihollisen osasto kuitenkin eteni Kurvisen Vaarakylään ja tulitti partiota ja siviilejä, jotka olivat teurastamassa karjaa. Vihollinen eteni Kurvisenvaaraan, jolloin syntyi tulitaistelu vihollisen ja Kurvisen vartion välillä. Kurvisen vartio vetäytyi ja vihollinen sytytti vartiorakennuksen tuleen.373
Luutnantti Erosen 2. komppania (2./Er.P 16) oli yön aikana klo 03.20, saapunut pääosiltaan vaikeuksien kautta Aittakumpuun. Komppanian I ja IV joukkue lähetettiin Tavajärvelle, II joukkue Vatajärvelle ja III joukkue jäi Aittakumpuun. IV joukkueen lohkolla tapahtui laukausten vaihtoa, kun Nuorusen suunnalta palaava ilmavalvontamies Ahola ja IV joukkueen vartiomies Eino Mursu vahingossa ampuivat toisiaan kohti. Laukausten vaihdossa vartiomies E. Mursu haavoittui käteen. Joukkueet partioivat käsketyllä alueella, havaitsematta vihollista, joka oli vetäytynyt itään.373
Neuvostoliitto hylkäsi Suomen rauhantarjouksen ja ilmoitti tunnustavansa vain Kuusisen hallituksen. Neuvostoliitto myös vastasi Kansainliiton pääsihteerille seuraavaa; Neuvostoliitto ei ole sodassa Suomen kanssa, eikä uhkaa Suomen kansaa sodalla. Neuvostoliitto on rauhallisissa suhteissa Suomen kansanvaltaisen tasavallan kanssa.13
Lonkan–Juntusrannan kautta edenneet vihollisjoukot saavuttivat Palovaaran. 81. vuoristojalkaväkirykmentti (1451 miestä) jatkoi hyökkäystä etelään, kohti Suomussalmea ja Jalkaväkirykmentti 662 aloitti etenemisen pohjoiseen päin, kohti Kuusamoa.13
Erillispataljoona 16 sai käskyn siirtyä Kuusamosta Piispajärvelle ja käytettäväksi Suomussalmen suunnalta uhkaavan vihollisen torjunnassa. Edellisenä päivänä Suomussalmen suunnalle apuun lähetetty Luutnantti Keräsen 3. komppania (3./Er. P 16), saapui klo 10.30 Tyräjärvelle.32
Luutnantti Keräsen 3. komppania (3./Er.P 16) saapui täysin uupuneena pitkän marssin (autoilla ja hiihtäen) jälkeen Kaikkoseen. Pohjois-Suomen ryhmä antoi nyt Erillispataljoonalle käskyn siirtyä Alassalmelle. Sänkikankaalle siirtynyt luutnantti Erosen komppania (2./Er.P 16) aloitti klo 17.30 autokuljetuksena siirtymien Kuusamosta Suomussalmelle.102
Vajaa neljäkymmentä miestä käsittävä sotilaspoliisiosasto, lähti aamulla Kuusamon kirkonkylästä kahdella kuorma-autolla Paanajärvelle, Mäntyniemen kylään. Osaston tehtävänä oli irtaimen omaisuuden evakuointi. Väestö oli Mäntyniemestä evakuoitu jo aikaisemmin. Osaston johtajana toimi ylikersantti Rissisinen ja miesten aseistuksena oli kiväärit ja joitakin konepistooleja. Autotietä riitti Paanajärven länsipäähän asti, mistä jatkettiin ajaen Paanajärven jäätynyttä järvenselkää pitkin, järven itäpäässä sijaitsevaan Mäntyniemen kylään asti. Juuri kun sotilaspoliisit olivat menossa tutkimaan kolmea taloa, avasi vihollinen tulen. Osasto vastasi tuleen, mutta sotamies Helppinen kaatui ja sotamies virtanen haavoittui. Osasto vetäytyi takaisin autoille haavoittunut mukanaan. Osasto vetäytyi kuorma-autoilla järven jäätä myöten, noin 300 metriä ja jäi varmistusasemiin järven rantatörmään. Rantatörmältä tähystettiin talojen suuntaan, jolloin havaittiin, että vihollisia etenee taloille, joka suunnassta. Ylikersantti Rissinen päätti, että palataan takaisin Kuusamoon.93
Ylikersantti Rissisen osasto palasi kuitenkin takasin, vielä samana iltana. Autot pysäytettiin noin kuuden kilometrin päähän Mäntyniemen kylästä. Osasto lähti liikkeelle hiihtäen parijonossa, tarkoituksenaan edetä kylään tällä kertaa pohjoisesta. Kylän laitaan päästyään, osasto totesi vihollisen aimmat, kylän ympärillä olleet asemat tyhjiksi. Talot tarkastettiin ja todettiin tyhjiksi. Helppisen ruumis oli jäänyt pihalle ja se nostettiin nyt ahkioon ja otettiin mukaan. Mäntyniemen irtaimiston evakuointi suoritettiin seuraavana päivänä.93
Puna-armeija saavutti Karjalan kannaksella suomalaisten pääaseman kaikissa suunnissa. He yrittivät välitöntä läpimurtautumista, mutta hyökkäykset torjuttiin.102
Luutnantti Erosen 2. komppania (2./Er.P 16) saapui Alassalmelle aamuyöllä klo 06.00. Puna-armeijan JR 662 hyökkäsi panssarivaunujen tukemana komppanian etuvartiota vastaan aamulla klo 10.00. Etuvartio menetti vetäytyessään kaatuneena sotamies M. Paloniemen.32, 99 Klo 11.00 vihollinen aloitti hyökkäyksen 2. komppaniaa vastaan, edeten aina Alassalmen sillalle asti. Klo 16.00 aloitetun uuden hyökkäyksen aikana, vihollisen panssarivaunut etenivät 2. komppanian asemiin asti, mutta ne saatiin lopulta torjuttua. Vihollinen menetti yhden panssarivaunun ja noin 30 kaatunutta.32 Luutnantti Erosen 2. komppania torjui kaikki vihollisen hyökkäykset. Tämän jälkeen Erosen komppania vaihdettiin etulinjasta lepoon ja paikalle saapunut luutnantti Keräsen 3. komppania (3./Er.P 16) otti vuorostaan rintamavastuun.102
Vänrikki K. Pessin johtama tiedusteluosasto Pessi, yritti päivän aikana Peuravaaran kohdalla työntyä tiedusteluretkelle valtakunnan rajan taakse. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, sillä raja oli vahvasti vihollisen miehittämä.369
Kersantti E. Eräveden partio palasi tiedusteluretkeltä rajan taakaa. Eräveden partio oli lähtenyt Kuusamon Kirkonkylältä 1.12. klo 20.00. Partio oli ylittänyt rajan 3.12. Virmajoen suunnalla, edeten noin viisi kilometriä vihollisen maaperälle. Partio joutui tulitaisteluun ja tässä yhteydessä kaatui posiolainen sotamies A. Määttä. Partio palasi takaisin reittiä Närängänvaara-Härmä-Murtovaara.
Puna-armeijan 81. vuoristojalkaväkirykmentti (54.D) valtasi Suomussalmen kirkonkylän.27 Eversti Siilasvuo sai Kajaanissa Pohjoisen Ryhmän komentajalta, kenraalimajuri Tuompolta käskyn ottaa rintamavastuu 8.12. klo 20.00 alkaen Suomussalmella. Hän sai tehtäväkseen lyödä Suomussalmelle edenneet neuvostojoukot.13
Suomalainen lentokone lensi aamulla klo 08.30 tiedustelulennon Kuusamon rajan tuntumassa. Kenraalimajuri Tuompo oli lähettänyt Er.P 16 esikuntaan tiedon tiedustelulennosta, ettei omaa konetta vahingossa ammuttaisi.369 Vihollisen lentokoneita lensi Kuusamossa rajan tuntumassa Kortesalmi–Närängänvaara–Härmä alueella, pudottaen lentolehtisiä.32 Kuusamon rajavartioissa päivä oli muuten rauhallinen.369
Edellisenä päivänä Rovaniemellä perustettu Tiedusteluosasto 8 (TO8), aloitti moottorimarssin kohti Kuusamoa klo 19.00 alkaen. Vänrikki Kääriäisen johtaman osaston vahvuus oli 59 miestä (1+10+48).375
Erillispataljoona 16:n komentaja majuri Lauri Pallari haavoittui. Pataljoonan etulinjasta huolehti nyt luutnantti E. Eronen ja muusta pataljoonasta Pallarin adjutanttina toiminut luutnantti B.K. Breitholz. Pataljoona alistettiin myöhemmin Ryhmä Sudelle, jonka johtajana toimi everstiluutnantti Paavo Susitaival.99 Kuusamolaisista ja posiolaisista koottu pataljoona (2.K ja 3.K) oli kolmen päivän taisteluissa torjunut vihollisen rykmentin hyökkäykset. Näin vihollisen tunkeutuminen Kuusamon suuntaan oli estetty ja se oli samalla saavuttanut Suomussalmen suunnan ensimmäinen selkeä torjuntavoitto.32
Raatteentietä edennyt vihollisen Jalkaväkirykmentti 759 saapui Suomussalmelle. Stalinin luottomies, puna-armeijan poliittisen päähallinnon päällikkö L.Z. Mehlis saapui Suomussalmelle, valvomaan 163. divisioonan toimia.13
Yleisesikunnasta saapui virallinen käsky, jonka mukaan Kuusamossa oli aloitettava välitön koko siviiliväestön evakuointi. Kuusamolaisia siviilejä siirrettiin evakuointi paikkakunnille pääosin linja- ja kuorma-autoilla.99 Luutnantti Avelan 1. komppania (1./Er.P 16) oli vielä tässä vaiheessa Kuusamossa, Lämsänkyläntien varressa Taivalperän suunnalla, mahdollisen vihollisen hyökkäyksen varalta, sekä tukemassa Sänkelässä olevaa täydennysosastoa. Evakuointi tapahtui nimismies Niilo Keskitalon johdolla ja hänellä oli apunaan ruotsalaisilla Mauser m/96 kiväärireillä aseistettuja sotilaspoliiseja. Käytännössä luutnantti M. Avelan 1. komppania oli ryhmitetty seuraavasti; I joukkue Sänkelässä, kiväärijoukkue ja I pioneerijoukkue Vuotungissa, vajaa konekiväärijoukkue Murtovaarassa, Kuusamon kirkonkylällä kolme kiväärijoukkuetta ja konekivääripuolijoukkue.32
Kuusamossa rajan pintaan asetetuissa rajavartioissa oli jälleen rauhallinen päivä.369 Lapin Ryhmän esikunta antoi Kuusamon harjoituskeskukselle (KoHK) käskyn alistaa välittömästi yksi pioneerijoukkue Lapin Ryhmä käyttöön.32
Yöllä klo 00.40 oli luutnantti Avelan 1. komppanian V joukkue (Tiedusteluosasto Pessi) lähtenyt Kuusamosta Suomussalmelle. V joukkue saapui perille Erillispataljoona 16 (Er.P 16) yhteyteen aamulla klo 05.20.32
Vänrikki Kääriäisen johtama Tiedusteluosasto 8 (TO8) saapui Kuusamon kirkonkylään. Osasto majoittui siellä 16.12. asti, ennen siirtymistä Kortesalmelle.375 Päivän aikana oli Sänkelästä lähetetty useita tiedustelupartioita. Partio Torniainen törmäsi viholliseen ja laukausten vaihdossa haavoittui sotamies K. Lämsä. Myös partio Pakarinen törmäsi matkallaan viholliseen, jolloin laukausten vaihdossa haavoittui sotamies V. Törmänen.369
Luutnantti M. Avelan komentama 1. komppania (1./Er.P 16) saapui Kuusamosta Suomussalmen Alassalmelle.99 Nyt Alassalmella oli Erillispataljoonan kaikki kolme komppaniaa. Luutnantti V. Seppälä lähetti joukkueen vahvuisen Osasto Ruokasen Taivalperän asemiin, joka saapui perille 11.12. Taivalperässä oli jo entuudestaan konekiväärijoukkue.32
Erillispataljoona 16 oli nyt kokonaisuudessaan poistunut Kuusamosta. Kuusamoon jäivät vielä seuraavat joukot; Erilliskomppania Seppälä, Taisteluosasto 8, 7. erillinen pioneerijoukkue, sekä huollon yksiköitä. Tässä vaiheessa Erilliskomppania Seppälän joukot olivat puolustuksessa Tuohelassa, Soiviossa, Kortesalmella, Sänkelässä ja Sänkikankaalla. Lisäksi oli vielä rajan tuntumaan asetetut vartiot.32
Suomalaiset joukot onnistuivat katkaisemaan puna-armeijan 163. divisioonan huoltoyhteydet itään. Raatteen tie oli nyt katkaistu.13
Lapin Ryhmän esikunta otti aamulla klo 06.40 yhteyttä luutnantti V. Seppälään ja käski valmistautua Käylän siltojen räjäyttämiseen. Sillat tuli räjäyttää pioneerien toimesta, mikäli vihollinen pääsisi etenemään alueelle. Luutnantti Seppälän johtama 2/Osasto B/RoHK toimi Kuusamon itärajalla, alueella Pistojoki – Sallan Sovakylä.32
Puna-armeijan 7. armeija valmistautui suurhyökkäykseen Karjalan kannaksella. 7. armeijan taisteluvahvuus oli tässä vaiheessa 265 456 miestä. Tällä kertaa oli tarkoitus hyökätä, sekä Itä- ja Länsi-kannaksella samanaikaisesti. Hyökkäyksen painopistesuunnat olivat Summa ja Taipale.13
Kuusamolaisista ja posiolaisista kootun Erillispataljoona 16 uudeksi komentajaksi everstiluutnantti Paavo Susitaival.91
Kansainliiton yleiskokous tuomitsi päätöslauselmassaan Neuvostoliiton toimet Suomen valtiota vastaan ja vetosi jäseniänsä avunantamiseksi Suomelle. Neuvosto totesi, että Neuvostoliitto oli toiminnallaan saattanut itsensä Kansainliiton ulkopuolelle.14 Tällä toimenpiteellä ei valitettavasti ollut mitään vaikutusta, sota jatkui entiseen tapaansa.
Puna-armeija aloitti uuden hyökkäyksen Alassalmella. Erillispataljoona 16 (Er.P 16) kuitenkin torjui hyökkäyksen yli vuorokauden kestäneissä raskaissa taisteluissa. Jo ennen taistelun päättymistä Er.P 16 sai uuden tehtävän. Osan pataljoonasta piti välittömästi edetä Tervavaaran kautta Palovaaran tienhaaraan ja katkaista vihollisen huoltotie.99
Puna-armeijan 81. Vuor.JR (54.D) ja JR 759 (163.D) jäivät mottiin suomussalmen kirkonkylään. Mottiin jäi lisäksi 163.D:n esikunta ja tykistöä. Puna-armeijan 44. divisioona sai Vienan Kemissä käskyn, aloittaa marssi kohti Suomussalmea. Ahdinkoon joutunut 163. divsioona tarvitsi välittömästi vahvistuksia.13
Kuusamossa Iivaaraan sijoitetulta ilmavalvonta-asemalta ilmoitettiin klo 14.50, että kolme vihollisen lentokoneen suuntaavan Kuusamoon. Puolustusasemien rakentaminen Kuusamossa jatkui. Kaikkiaan 298 työvelvollista oli rakentamassa asemia Taivalperässä ja Kemilässä, lisäksi 23 miestä Vuotungissa.91
Samalla kun Kemilään rakennettiin komppanian puolustusasemat, rakennettiin Kemilän länsipuolelle Sirolaan ja Likiahoon tykkipatterien tuliasemat. Sirolan asemat sijaisevat Lämsänkyläntien kilometrillä 23, tien pohjoispuolella ja Likiahon asemat saman tien kilometrillä 24.5, sen eteläpuolella. Molemissa paikoissa on asemat neljälle tykille, sekä suojakorsut niiden miehistöille. Sirolan asemista on matkaa Kemilän asemien etulinjaan noin 4 km ja Likiahon asemista noin 3 km, joten tykistö olisi pystynyt tehokkaasti ampumaan sulkua, asemien itäpuoliseen maastoon.
Suomalaiset joukot saivat katkaistua puna-armeijan 163. divisioonan pohjoisen huoltotien.13
Päivällä klo 12.10 Tiedusteluosaston partio Kolu (1+11) havaitsi Konttisen pohjoispuolella vihollisen partion. Laukausten vaihdon jälkeen, partio Kolu vetäytyi tappioitta Sänkelään. Myöhemmin partio Nuru selvitti maastoa tutkimalla, että kyseessä oli ollut vihollisen noin kymmenen miehen partio, josta oli kolme miestä kaatunut.101
163. divisioonan komentaja piti Suomussalmella muodostunutta tilannetta toivottomana ja pyysi lupaa jättää Suomussalmen kirkonkylän. Lupaa vetäytymiseen ei annettu, sillä apuun lähetetty 44. divisioona oli jo matkalla.14
Tiedusteluosasto 8 (TO8) siirtyi Kuusamon kirkonkylältä Lämsänkyläntien varteen, Kortesalmelle.290 Erilliskomppania Seppälä oli samaan aikaan asemissa hieman idempänä, Sänkelän maastossa. Tuutijärven vartio tyhjennettiin ja henkilöstö liitettiin luutnantti Seppälän Erilliskomppaniaan.32
Neuvostoliittolaisen 7. armeijan Mannerheim-linjaa vastaan tekemä suurhyökkäys torjuttiin. Venäläisten aikataulu alkoi jo pettää, sillä Neuvostoliiton sodanjohto (Stavka) oli laskenut joukkojensa olevan Viipurissa 18.12, Stalinin syntymäpäivänä.
Puna-armeijan 122. divisioonan (9.A) hyökkäys onnistuttiin pysäyttämään erittäin kovassa pakkasessa Joutsijärvellä. Taistelut muuttuivat tämän jälkeen asemasota luontoisiksi.66
Neuvostoliiton johtaja Josef Stalin täytti 60-vuotta. Häntä onnittelivat Saksan valtakunnanjohtaja Adolf Hitler ja O.V. Kuusinen, Neuvostoliiton asettaman "nukkehallituksen" pääministeri.13
Er.P 16 täydennysosasto (T-Os./Er.P 16) oli sijoitettu Sänkelään. Siellä oli joukkue Ruokamo (1+42), joukkue Tervo, konekivääripuolijoukkue, toimitusjoukkue (3+19) ja Sovakylän osasto.32
Selkeä, -20°C
Erillispataljoona 16 (Er.P 16) siirtyi taistelutta Palovaaran tienhaaran alueelle. Er.P 16 valtasi tienhaaran ja tuhosi pienen viholliskolonnan. Vihollisen huoltotie oli nyt käskyn mukaisesti katkaistu.99
Kuusamon kirkossa pidettiin talvisodan ensimmäinen sankarivainajien siunaustilaisuus. Hautajaisissa laskettiin kirkkomaahan kymmenen kuusamolaista. Pastori Antti Poukkulan suorittaessa siunauksen, oli paikalla noin 400 saattajaa.
Puna-armeijan hyökkäys tyrehtyi Karjalan kannaksella, myös Summan lohkolla. Suomen Karjalan Armeija alkoi nyt suunnittelemaan laajaa vastahyökkäystä Leningradin suuntaan.13
Puna-armeija teki aamulla vastahyökkäyksen Palovaaran tienhaaraan ja ajoi Er.P 16:n asemistaan.99 Puna-armeijan 163. divisioonan tappiot olivat tässä vaiheessa heidän oman ilmoituksen mukaan 537 kaatunutta ja 964 haavoittunutta.13
Vihollisen lentokoneita havaittiin Kuusamon kirkonkylän ilmatilassa ensikertaa. Havaitut kuusi lentokonetta olivat ilmeisesti tiedustelulennolla, sillä ne eivät suorittaneet pommituksia.159
Erilliskomppania Seppälä sai päivän aikana täydennyksenä 24 vapaaehtoista. Komppanian vahvuus oli nyt 190 miestä (I joukkue 1+5+34, II joukkue 1+4+30, III joukkue 6+31, KK-puolijoukkue 1+3+13, toimitusjoukkue 5+21, KK-puolijoukkue 3+14).32
Suomussalmen suunnan heikon tilanteen vuoksi, 9. armeijan komentaja Mihail P. Duhanovin tilalle komennettiin armeijakunnankomentaja Vasili I. Tšuikov. 9. armeijan komentopaikka oli tuolloin Juntusrannassa.13
Kuusamossa suoritettiin kaksi ilmahälytystä ja pian olikin kaksi viholliskonetta Kuusamon ilmatilassa. Ilmeisesti venäläiset suorittivat edelleen tiedustelulentoja.159 Erilliskomppania Seppälä ja työvelvolliset rakensivat Sänkelässä asemia ja esteitä.32
Luutnantti Erosen komentama 2./Er.P 16 teki tuloksettoman hyökkäyksen Suomussalmi - Kuusamo tielle Käpylässä.99
Kenraaliluutnantti Öhquistin II armeijakunta aloitti Karjalan kannaksella vastahyökkäyksen. Hyökkäys ei ottanut sujuakseen, osin siksi ettei suomalaisia joukkoja ollut juurikaan koulutettu hyökkäämään. Öhquist keskeytti hyökkäyksen, ennen kuin hyökkäävät joukot kuluisivat liikaa. Hyökkäys yritys sai lisänimen "hölmön tölväys".13
Erillispataljoona 16:n toinen komppania (2./Er.P 16) valtasi uudelleen Palovaaran tienhaaran. Vihollisen huoltotie oli näin jälleen poikki.99
Luutnantti V. Seppälä tiedotti Lapin Ryhmän esikuntaan, että Kiimasvaaran kylä on poltettu maantasalle. Kiimasjärvi Suvanto talvitiellä ei ole havaittu liikennettä.32
Selkeä, -29°C
Puna-armeijan 163. divisioona yritti hyökätä itään ja näin avata suomalaisten sulkeman huoltotien, sekä päästä yhteyteen apuun tulevan 44. divisioonan kanssa. Hyökkäys ei onnistunut ja 44. divisioonakin oli vielä liian kaukana voidakseen auttaa 163. sivisioonaa.13
Kuusamossa vietettiin rauhallinen joulu. Erilliskomppania saunoi vuorollaan kirkonkylässä kansakoululla. Joulupaketteja jaettiin kaikille ja lisäksi jaettiin pöytäviinapullo kuutta miestä kohti.32
Puolipilvinen, -2°C
Erillispataljoona 16:n pääosat saapuivat 2./Er.P 16:n avuksi Palovaaran tienhaaraan. Er.P 16 ja JR 65 liitettiin perusteilla olevaan Ryhmä Suteen. Everstiluutnantti Susitaipaleen komentaman Ryhmä Suden tehtäväksi tuli katkaista vihollisen 163. divisioonan perääntymistie.99
Erilliskomppanialle jaettiin edelleen joulupaketteja ja Lotat tarjoilivat kahvia tarkoitusta varten pystytetyssä teltassa.99
Selkeä, -20°C
Erillispataljoona 16 hyökkäsi Palovaaran tienhaaran alueelta Hyövynvaaraan. Vaaran valtasi seuraavana päivänä Jalkaväkirykmentti 65 (JR 65).99
Luutnantti Seppälä lähetti Sänkelästä joukkueen vahvuisen tiedustelupartion Kiimasvaaran kylän suuntaan, tarkoituksena selvittää mihin asti Kiimasvaara-Suvanto tie oli valmis. Tiedustelupartio kuitenkin törmäsi vihollisen noin joukkueen vahvuiseen partioon Kiimasvaaran eteläpuolella. Seuranneessa yhteenotossa kaatui yksi ja haavoittui neljä sotilasta. Vihollisen tappiot olivat yksi kaatunut upseeri, 12 kaatunutta sotilasta ja lisäksi useita haavoittuneita.32
Puolipilvinen, -20°C
Erillispataljoona 16 hyökkäsi Hyövynvaarasta Jäniskannan kautta kohti Linnansalmea.99 Eversti H. Siilasvuon komentamat suomalaiset joukot valtasivat takaisen Suomussalmen kirkonkylän.13
Kuusamossa oli päivän aikana rauhallista. Erilliskomppania Seppälä ja työvelvolliset olivat rakentamassa asemia ja vartiointitehtävissä.32
Selkeä, -15°C
Erillispataljoona 16 ryhmittyi illalla puolustukseen Mastajoensuun alueelle. Tehtävänä oli torjua vihollisen hyökkäykset Kiannannieman suunnalta.99 Stavka oli antanut 9. armeijalle luvan vetää 163. divisioona pois motista. Vetäytyminen Kiantajärven jäätä pitkin onnistuikin yllättävän pienin tappioin.13
Lumisade, -12°C
Siilasvuon komentamat suomalaiset joukot olivat saavuttaneet suurvoiton Suomussalmella. Neuvostoliiton 163. Divisioona motitettiin ja osin tuhottiin.91 Er.P 16 miehitti taistelutta Linnansalmen länsirannan.99
Vihollisen sotilas ampui klo 11.25 Käylän siltavartiota kohti. Siltavartio sai ammuttua vihollisen, joka oli ilmeisesti ilmavoimien vänrikki. Kaatuneen vihollisen ruumis tuotiin Kuusamon kirkonkylälle.
Kuusamolainen Erillispataljoona 16 (Er.P 16) siirtyi taistelujen jälkeen reserviksi ja samalla lepoon Saarijärvelle.99
Luutnantti Seppälä siirsi vänrikki Kääriäisen, 60 miehen vahvuisen Taisteluosasto 8:n Kortesalmen talosta Sänkelään, missä osasto majoittui telttoihin. Päivän aikana perustettiin uudet vartiot Murtovaaraan ja Nevalaan.32
Kuusamossa suoritettiin kolme ilmahälytystä, joiden aikana vihollinen pudotti noin sata lentopommia. Hävittäjät tekivät vielä lisäksi rynnäkköjä Kitkantien suuntaisesti.159 Viimeiset siviilit lähtivät Oivangista 250 kilometrin evakkotaipaleelle kohti Ii:tä. Vihollisen, noin kahden joukkueen vahvuinen partio ylitti rajan Paanajärvellä, Mäntyniemessä, käyden noin viiden kilometrin päässä Suomen puolella.101
Pilvinen, -18°C
Vihollisen lentokoneita lensi Sänkelän yli kohti Kuusamoa.
Sotilaspoliisiosasto (1+16) olivat evakuoimassa viljaa Mäntyniemessä, kun vihollisen 25 miehen vahvuinen partio saapui.99 Ilmeisesti tässä yhteydessä kaatui kaksi sotilaspoliisia, joista toisen ruumis saatiin mukaan.
Er.P 16 sai tehtäväkseen hyökätä Ryhmä Suden mukana 163. divisioonan selustaan Juntusrannan itäpuolelle, Lonkan tielle.92
Partio Tuhkanen (1+10) palasi Mäntyniemestä yöllä klo 02.45 ja toi mukanaan kaatuneen sotilaspoliisi O. Kämäräisen (II/31.SPol.K) ruumiin. Samalla ilmoitettiin, että Mäntyniemen kylä oli tuikattu tuleen.101
Erilliskomppania Seppälä sai päivän aikana koulutettavakseen 17 miehen osaston alokkaita. Alokkaat lähetettiin Lämsänkylän koululle koulutettavaksi.101
Alikersantti Pakarisen 12 miehinen ryhmä, otti vastaan Murtovaaran vartion. Murtovaarassa ollut Osasto Vaarto (2+16) siirtyi nyt Hossan vartioon.101
Er.P 16 aloitti hyökkäyksen ja pääsi lähelle Lonkan tietä, mutta vihollisen vastahyökkäys pakotti kuusamolaiset puolustusasemiin. Er.P 16 jäi nyt puolustukseen Saarijärven suunnalla.102
Sallan suunnalla Märkäjärven vallannut puna-armeijan 122. divisioona oli yrittänyt vallata Joutsijärven, mutta joutui vetäytymään takaisin Märkäjärvelle.13
Rovaniemeltä lähetettiin klo 18.15 vänrikki Nousiaisen joukkue (1+1+11) Kuusamoon, tarkoituksena toimeenpanna rajakylien hävittämisestä annettu käsky. Nimismies Keskiaho ilmoitti päivän aikana, että Hossasta oli klo 23.15 lähtenyt liikkeelle 112 evakuoitavaa henkilöä ja 20 hevosta, suuntana Murtovaara ja sieltä edelleen Lumijoelle. Junttilassa oli 50 henkeä, jotka siellä oleva partio kuljetti Lesovaaraan-Piston kautta Taivalkoskelle.101
Selkeä, -30°C
Komppania Seppälä sai kovan pakkasen aikana muonakuljetuksensa hevoskuljetuksena. Komppanian vahvuus oli kahdeksan upseeria, 35 aliupseeria ja 275 miestä. Osasto Kääriäinen vahvuus oli yksi upseeri, kymmenen aliupseeria ja 48 miestä. Lisäksi Kuusamossa oli Osasto Kanta, kolme aliupseeria ja 10 miestä, Kaikkiaan Kuusamoon sijoitettujen joukkojen kokonaismäärä oli tässä vaiheessa 390 miestä.101
Selkeä, -28°C
Komppania Seppälä suoritti päivän aikana, kovassa pakkasessa partiointia Sänkelästä pohjoisen ja etelän suuntaan. Mitään erikoista ei havaittu. Kova pakkanen piti vihollisenkin aloillaan.101
Britit onnistuivat murtamanaan ensimmäisen saksalaisen Enigma salauslaitteella koodatun viestin. Tällä tapahtumalla oli koko maailmansodan lopputuloksen kannalta ratkaisevan tärkeä merkitys.
Selkeä, -33°C
Kova pakkanen jatkuu, mutta klo 15.00 tuli ilmoitus, että Pennikiluoman vartion tuntumaan oli ilmestynyt noin joukkueen vahvuinen vihollisen partio. Tulitaistelu vartion ja vihollisen välillä oli alkanut noin klo 15.30, jolloin ainakin yksi vihollisen upseeri kaatui. Sänkelästä lähetettiin avuksi miehiä Osasto Kääriäisestä (TO 8) ja Osasto Heikkilästä. Klo 17.15. Osasto Kääriäinen ilmoitti, ettei lisämiehiä tarvita, takaa-ajo oli jo käynnissä. Vihollinen palasi takaisin rajan taakse.374
Selkeä, -23°C
Kuusamossa suoritettiin viisi ilmahälytystä, joiden aikana vihollinen teki yhden pommituslennon yhdeksän lentokoneen voimin. Yksi henkilö haavoittui pommituksessa.183 Pommituksessa katkesi myös Kuusamosta Sänkelään johtava puhelinkaapeli.374
Selkeä, -25°C
Aamulla klo 08.00 lähti Sänkelästä liikkeelle partio Pohjola (1+9), jonka tehtävänä oli edetä reittiä Peuravaara-Mattila-Nurmela-Heiniaho. Klo 10.20 partio oli edennyt Mattilaan, missä se joutui tulitaisteluun vihollisen partion kanssa. Taistelussa kaatuivat alikersantti M. Kyllönen ja sotamies K. Viinikka. Vihollisen tappiot olivat ainakin yksi kaatunut. Vänrikki Kestin joukkue saapui klo 12.00 apuun, mutta vihollinen oli jo tässä vaiheessa ehtinyt palata rajan taakse.374
Pilvinen, -20°C
Aamulla klo 05.00 lähetettiin Sänkelästä joukkue Ruokonen edellispäivän taistelupaikalle Mattilaan. Mattilassa Ruokosen joukkue tutki taistelupaikan maaston ja löysi yhden kaatuneen vihollisen sotilaan.374
Kuusamon Kirkonkylä joutui neljän pommituslennon kohteeksi, jotka suoritettiin yhteensä 19 pommikoneen voimin. Vihollinen pudotti palo- ja sirpalepommeja. Useita rakennuksia vaurioitui pahoin.183
Aurinkoinen, -19°C
Aamupäivällä klo 11.00 havaittiin Sänkelässä kuuden vihollisen pommikoneen lentävän pohjoisesta etelään. Yksi koneista piti erikoista ääntä ja sen arveltiin tekevän pakkolaskun. Partio lähetettiin tutkimaan asiaa, mutta paikalta löydettiin vain lentolehtisiä.374
Heikkoa lumisadetta, -20°C
Päivällä klo 13.00 lensi Sänkelän yli kolme vihollisen pommikonetta. Klo 14.00 kuultiin Penninkiluoman vartion suunnilta lentokoneen ääntä ja kolme pommin räjähdystä.374
Kuusamon Kostonjärvellä pidätettiin kaksi vihollisen desanttia. Lentokoneesta pudotetut desantit olivat pukeutuneet suomalaisiin sotilaspukuihin. He puhuivat suomea ja heillä oli väärennetyt henkilö- ja komennuspaperit. Pidätetyiltä löydettiin myös Suomen rahaa, muonaa ja erilaisia tarvikkeita. Kuulusteluissa heiltä saatiin tärkeitä tietoja Uhtuan suunnan vihollisjoukoista.
Suomalainen rauhanvaltuuskunta matkusti pääministeri Risto Rytin johdolla, Tukholman kautta Moskovaan. Matkan piti olla salainen, mutta ministeri J.K. Paasikivi tunnistettiin erään lehtimiehen toimesta ruotsalaisten Junkers-koneen ikkunasta, Riian lentokentällä. Rauhanvaltuuskuntaan kuului pääministeri Risto Ryti, ministeri J.K. Juho Paasikivi, kenraalimajuri Rudolf Walder ja kansanedustaja Väinö Voionmaa.
Vihollisen sissiosasto (vahvennettu komppania) iski yllättäen Erilliskomppania Seppälän ryhmitysalueelle Sänkelässä. Luutnantti Seppälän komppania ei osannut odottaa vihollisen yllätyshyökkäystä ja pahin oli tapahtua kun vihollinen pääsi yllättämään Seppälän komppanian sen leirialueelta, ilmeisesti kesken ruokailun. Vänrikki Kääriäisen johtama TO8 oli ilmeisesti palaamassa tiedustelureissulta ja saapui juuri silloin hiihtäen paikalle. Vänrikki Kääriäisen osaston ripeä toiminta sai vihollisen vetäytymään ja Seppälän komppania pelastui. Pian tämän jälkeen Er.K Seppälä ja TO8 siirtyivät asemiin Tuohelan alueelle.
Välirauda Suomen ja Neuvostoliiton välillä astui voimaan klo 11, samalla talvisota päättyi, Puna-armeijan kokonaistappiot olivat 105 päivää kestäneessä talvisodassa 126 875 kaatunutta ja 391 783 haavoittunutta. Suomalaisten tappioiden ollessa 23 157 kaatunutta ja 43 557 haavoittunutta.
Kuusamon kirkonkylää pommitettiin kahdeksan lentokoneen voimin (79 pommia) vielä välirauhan solmimispäivänä 13.3.1940 klo 9.15. Tämä oli samalla talvisodan viimeinen pommituslento Kuusamoon.
Kuusamo menetti rauhansopimuksen myötä noin 3 000 neliökilometriä maa-alueestaan ja noin 2 100 asukasta ei voinut enää palata takaisin kotiinsa. Rauhansopimuksen myötä menetettiin Paanajärven, Tavajärven, Enojärven, Pukarin ja Kenttijärven kylät. Lisäksi talvisodassa kaatui 55 kuusamolaista miestä.
1.5.2002 15:11 (9.8.2024 18:42)