Ennen talvisotaa...

Talvisotaa edeltäviä tapahtumia syksyllä 1939

Saksan ja Puolan väliset suhteet olivat olleet kireät Versaillesin rauhansopimuksesta lähtien, jolloin Puolaan liitettiin suuria alueita Saksasta. Välit kiristyivät käytännössä koko 1920–1930 lukujen ajan ja lopulta 1.9.1939 Saksa aloitti sodan hyökkäyksellä Puolaan. Saksan hyökkäämisen mahdollisti turvallisuuspoliittinen muutos, kun Saksa ja Neuvostoliitto allekirjoittivat elokuussa 1939, historiallisen Molotov–Ribbentrop hyökkäämättömyyssopimuksen. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin Saksan ja Neuvostoliiton etupiirijaosta. Tämän lisäpöytäkirjan mukaan Puola jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton kesken. Pöytäkirjan etupiirijaossa Suomi ja Baltian maat kuuluivat Neuvostoliiton etupiiriin.

Syyskuu 1939

1.9.1939

Saksan joukot hyökkäsivät Puolaan yöllä klo 04.45 (Fall Weiß - tapaus valkoinen). Saksan liittolainen Italia, julistautui heti puolueettomaksi.⁶⁴ Saksan armeijalla oli käytettävissä tähän operaatioon 56 divisioonaa ja 6 prikaatia, käsittäen 1 512 000 miestä, 5 805 tykkiä, 4 019 panssarintorjuntatykkiä, 2 500 panssarivaunua ja 1 579 lentokonetta.⁵⁷ Myös Puolan armeija oli miesmääräisesti suhteellisen vahva, 39 divisioonaa 16 prikaatia ja 45 erillistä pataljoonaa, käsittäen noin 950 000 miestä. Puolalaisten liikekannallepano ja joukkojen keskittäminen tosin häiriintyi pahoin, Saksan erittäin voimakkaan ilmatoiminnan vuoksi.⁵⁴

3.9.1939

Saksan armeija oli ottanut käyttöön, uuden ns. salamasota taktiikan ja maailma seurasi ”henkeään pidätellen” tapahtumien tavattoman nopeaa vyöryä. Vastoin Saksan johdon oletuksia, Englanti ja Ranska julistivat sille sodan. Saksan valtakunnanjohtaja Adolf Hitler yllättyi tästä täysin, sillä hän oli uskonut voivansa rajoittaa sodan Puolaan. Saksa oli nyt joutunut puolivalmiine armeijoineen, ei toivottuun kahden rintaman sotaan.⁵⁴

Fritz-Julius Lempin komentama saksalainen sukellusvene U-30 torpedoi erehdyksessä englantilaisen matkustajalaiva SS-Athenian, vain 10 tuntia sodan julistuksen jälkeen. Laivalla oli kaikkiaan 1 400 matkustajasta, joista menehtyi 112. Kuolleista 28 oli amerikkalaisia.⁶⁴

8.9.1939

Puolalan armeijan puolustus murtui kaikkialla nopeasti. Saksalaisten panssarijoukkojen kärkiosastot saavuttivat Varsovan.⁵⁴

17.9.1939

Neuvostoliitto hyökkäsi Itä-Puolaan, joka kuului Neuvostoliiton etupiiriin Saksan ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen (ns. Molotov-Ribbentrop sopimus) mukaisesti. Tämän 23.8.1939 allekirjoitetun sopimuksen mukaan myös Suomi, Baltian maat ja Itä-Romania kuuluivat Neuvostoliiton etupiiriin.⁵⁴

19.9.1939

Saksan ja Neuvostoliiton joukot kohtasivat Brest-Litovskissa, Itä-Puolassa. Neuvostoliiton puna-armeijan menetykset kolme päivää kestäneessä Itä-Puolan valtauksessa olivat 996 kuollutta ja 2 002 haavoittunutta.⁶⁴

25.9.1939

Yleistilanne

Neuvostoliitto ilmoitti Saksalle, ryhtyvänsä ratkaisemaan Baltian maiden kysymystä, Molotov-Ribbentrop sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaisesti. Neuvostoliitto ilmoitti samalla, odottavansa Saksan tukea asiassa. Samana päivänä Neuvostoliitto lähetti Virolle nootin ja vaati sitä suostumaan avuntantosopimukseen.⁵⁴

27.9.1939

Kuusamossa

Oulun lääninhallitus ilmoitti kirjeellä nro 3185 Kainuun rajavartiostolle, että lääninhallitus on antanut Kuusamon, Suomussalmen ja Kuhmon nimismiehille määräyksen pitää silmällä ulkomaalaisia ja niiden toimintaa raja-alueilla.²⁷

28.9.1939

Yleistilanne

Varsova antautui saksalaisille joukoille ja samalla päättyi Puolan vastarinta.⁵⁴ Puolan armeijan tappiot olivat noin 123 000 kaatunutta, 133 700 haavoittunutta ja 694 000 sotavankia. Saksan tappiot vastaavasti olivat 8 082 kaatunutta, 5 029 kadonnutta ja 27 278 haavoittunutta.⁵⁷

Neuvostoliiton pitkään jatkunut painostus tuotti tulosta Virossa, kun se lopulta suostui allekirjoittamaan avunantosopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Sopimuksen mukaan Neuvostoliitto sai sijoittaa 35 000 miestä Viron maaperälle.⁵⁴

Lokakuu 1939

5.10.1939

Yleistilanne

Neuvostoliitto esitti Suomelle kutsun saapua neuvotteluihin Moskovaan. Samana päivänä Saksan valtakunnanjohtaja Adolf Hitler otti vastaan saksalaisten joukkojen voitonparaatin Varsovassa.⁶⁴

Suomessa seurattiin syvästi huolestuneena tapahtumien kulkua, eikä syyttä, sillä Neuvostoliitto aloitti jo lokakuun alkupuolella Suomen poliittisen painostamisen. Painostustoimet olivat suoraa jatkoa Baltian maiden painostustoimien kanssa. Viro oli jo joutunut allekirjoittamaan Neuvostoliiton kanssa avunantosopimuksen ja pian oli myös Latvian vuoro. Stalin oli ilmoittanut Latvian ulkoministeri Muntersille, että jos Latvia ei suostu, vastaa Neuvostoliitto sotilaallisin toimenpitein. Kun Viro ja Latvia oli hoidettu, oli vuorossa Liettua.⁵⁴

6.10.1939

Kuusamossa

Tilanteen kiristymisen myötä Suomessa kutsuttiin reserviläiset ylimääräisiin harjoituksiin (YH), näin myös Kuusamossa.⁶⁴ Kuusamossa perustettiin harjoituskeskus (KoHK), jonka henkilöstöksi otettiin Kuusamon ja Posion alueelta kutsutut reserviläiset, sekä Lapin rajavartioston 3. komppania. Kaikkiaan harjoituskeskuksen vahvuus oli noin 1 700 miestä.¹⁰¹ Harjoituskeskuksen komentajana toimi everstiluutnantti O.J. Willamo ja sen esikunta oli sijoitettu Kuusamon kirkonkylään rajankasarmille.

Tässä yhteydessä perustettiin erillispataljoona 16, joka käsitti esikunnan lisäksi kolme jalkaväkikomppaniaa, konekiväärikomppania (KKK) ja kranaatinheitinosasto.³⁶⁷ Lisäksi perustettiin Sänkelässä komppania Seppälä (Er.K Seppälä). Er.K Seppälä vastasi rajavartioasemista ja piti tukikohtaa Sänkelässä.³⁶⁸

8.10.1939

Yleistilanne

Suomen neuvotteluvaltuuskunta lähetettiin J.K.Paasikiven johdolla Moskovaan.⁶⁴

Kuusamossa

Kuusamon Suojeluskunnan paikallisosasto aloitti valmistelevat toimet paikallispäällikkö Matti Ojan johdolla. Reserviläiset saivat käskyn siirtyä rajavartioston kasarmille. Reserviläiset majoittuivat rajavartiostolla, kouluilla ja suurimmissa taloissa. Samaan aikaan aloitettiin hevosten ottaminen armeijan palvelukseen.⁸²

Oijusluoman sähkövoimalan suojaksi määrättiin, vartiopäällikkö Olavi Hongan johtama ryhmä suojeluskuntapoikia. Vartio oli ympärivuorokautinen ja aseistettu. Suojeluskuntapojat suorittivat kahden tunnin mittaisia vartiovuoroja, kosken yläjuoksulta lähtevän vesirännin päässä sijaitsevassa vartiopaikassa.⁸²

9.10.1939

Kuusamossa

Kuusamossa perustettiin aamulla klo 10.00, erillispataljoona 16:sta 1. komppania (1./Er.P 16). Komppanian päällikkönä toimi luutnantti M. Avela ja toimipaikkana oli Kuusamon kirkonkylässä sotilaskoti. Komppanian varustilanne oli perin heikko ja vahvuudesta oli yli puolet rajan tuntumassa, kenttävartioiden vahvistuksena.³⁶⁹

10.10.1939

Kuusamossa

Luutnantti M. Keräsen 3. komppanian ja kapteeni A. Pennasen konekiväärikomppanian reserviläiset saapuivat Kuusamon kansakoululle 10.-11.10.1939.^{371, 372}

11.10.1939

Yleistilanne

Liettuan ulkoministeri Urbšys oli pakotettu allekirjoittamaan avunantosopimus Neuvostoliiton kanssa.⁵⁴

12.10.1939

Kuusamossa

Erillispataljoona 16 komentaja everstiluutnantti Willamo tarkasti luutnantti Keräsen johtaman 3. komppanian klo 13.35 pidetyssä katselmuksessa. Willamo totesi komppanian varustuksen olevan vielä suhteellisen puutteellinen.³⁷¹ Kapteeni Pennasen konekiväärikomppanialle jaettiin konekiväärit ja komppania siirtyi Kuusamon kirkonkylässä ilmatorjunta-asemiin.³⁷² 1. ja 2. pioneerijoukkue sijoitettiin Vänrikinniemeen.

14.10.1939

Kuusamossa

Erillispataljoona 16 kranaatinheitin osasto (Krh-Os./Er.P 16) siirtyi Kansakoululta Haatajan talolle. Kranaatinheitinosaston johtajana toimi vänrikki Heilala.¹⁰¹

15.10.1939

Kuusamossa

Luutnantti Keräsen 3. komppania osallistui klo 13.00 pastori Antti Poukkulan pitämään jumalanpalvelukseen, jonka jälkeen Pohjois-Suomen Ryhmän komentaja kenraalimajuri W.E. Tuompo suoritti Er.P 16 tarkastuksen klo 17.15.³⁷¹

16.10.1939

Kuusamossa

Pohjoisen-Ryhmän esikunnasta Kajaanista, Kuusamoon tarkastusmatkalle saapuneet kenraalimajuri Tuompo ja luutnantti Salske, jatkoivat Er.P 16 toimialueen tarkastusta.³⁶⁷

17.10.1939

Kuusamossa

Luutnantti Avelan johtama 1. komppania sai Er.P 16 komentajan everstiluutnantti Willamon käskyn siirtyä Sänkikankaalle, Lämsänkyläntien risteyksen maastoon. Komppania siirtyi nyt telttamajoitukseen.369 Luutnantti V. Seppälän johtama, posiolaisista koottu 2. komppania (2./Er.P 16) oli sijoitettu Suojeluskuntatalolle. Luutnantti Keräsen 3. komppania marssi Nilonkankaalle suunnistusharjoituksiin.371 Kuusamon suojeluskunnan päällikkö luutnantti V. Niskala sai tehtäväkseen muodostaa Er.P 16 täydennysosaston (T-Os./Er.P 16). Osaston sijoituspaikaksi tuli Kansanopisto.¹⁰¹

18.10.1939

Yleistilanne

Suomen tasavallan presidentti Kyösti Kallio otti osaa yhdessä ulkoministeri Eljas Erkon kanssa pohjoismaiden valtionpäämiesten kokoukseen. Suomi yritti saada tukea muilta pohjoismailta, mutta myötätunnostaan huolimatta nämä maat katsoivat paremmaksi pysytellä mahdollisen sodan ulkopuolella.⁵⁴

Kuusamossa

Kuusamon harjoituskeskuksen komentaja everstiluutnantti O.J. Willamo kävi tarkastamassa 1. komppanian leirin Sänkikankaalla. Komppaniassa aloitettiin koulutustoiminta.^{101, 369} Myös 3. komppaniassa jatkui koulutustoiminta, aiheena joukkueen ryhmitysmuodot.371 Kapteeni Pennasen konekiväärikomppania harjoitteli konekivääriammuntaa Suojeluskunnan ampumaradalla.³⁷²

20.10.1939

Kuusamossa

Oulusta liikkeelle lähtenyt autokolonna saapui räntäsateessa Kuusamoon, tuoden varusteita erillispataljoona 16:n sotilaille. Suojeluskuntatalolle sijoitettu 2. komppania, sai vasta nyt varusteensa.³⁷⁰ Luutnantti Keräsen 3. komppaniassa pidettiin maastoharjoituksia, sankassa lumi- ja räntäsateessa.³⁷¹ Myös 3. komppanian varustusta täydennettiin Oulusta saapuneella materiaalilla.¹⁰¹ Täydennysosasto tosin oli vielä tässä vaiheessa ilman varusteita.

21.10.1939

Kuusamossa

Täydennysosastosta (T-Os./Er.P 16) lähetettiin päivän aikana kolme upseeria, 17 aliupseeria ja 50 sotamiestä Rovaniemellä perustettaviin joukkoihin. Mukaan lähti myös luutnantti V. Niskala ja nyt osaston johtajaksi määrättiin luutnantti A. Koskivirta.¹⁰¹

22.10.1939

Kuusamossa

Oulun läänin maaherra E.Y. Pehkonen ja Lapin läänin maaherra Kaarlo Hillilä vierailivat Kuusamon harjoituskeskuksessa (KoHK), mukana oli myös everstiluutnantti Willamo. Maaherroja varten järjestettiin kansakoululle ja suojeluskuntatalolle katselmukset. Maaherra Pehkonen piti vielä joukoille puheen.^{821, 369, 371}

24.10.1939

Kuusamossa

Vänrikki Heilalan kranaatinheitinosasto (Krh-Os./Er.P 16) oli ensimmäisissä kovapanosammunnoissa, alueella Rovaniemen maantie – Paanajärven maantie – Tatankijärvi.¹⁰¹

25.10.1939

Kuusamossa

1. komppanian (1./Er.P 16) päällikkö luutnantti Avela oli maastontiedustelussa alueella Koutaniemi–Tuohela.³⁶⁹ Tarkoituksena oli selvittää puolustusasemille edulliset paikat, mahdollisen idästä tulevan hyökkäyksen varalta.

27.10.1939

Kuusamossa

Luutnantti V. Seppälän johtama 2. komppania (2./Er.P 16) siirtyi maastoharjoituksiin. Ensimmäisen harjoiteltiin jalkamarssia. Komppania marssi päivän aikana Kuusamon kirkonkylältä Puutteenkylään ja takaisin.³⁷⁰

28.10.1939

Kuusamossa

Luutnantti V. Seppälän komentama 2. komppania (2./Er.P 16) harjoitteli usean päivän ajan komppaniakokoonpanossa hyökkäystä Sänkikankaan ja Poussun välisessä maastossa.³⁷⁰ 3. komppania on päivän aikana maastomarssilla ja harjoitteli suunnistusta.³⁷¹

29.10.1939

Kuusamossa

1. komppania sai käskyn siirtyä Sänkikankaalta Tuohela–Taivalperä linjalle, missä tulee myös suorittaa maastontiedustelu.³⁶⁹ Täydennysosaston (T-Os./Er.P 16) vahvuus oli tässä vaiheessa kolme upseeria, 16 aliupseeria ja 133 miestä.¹⁰¹

30.10.1939

      Pilvinen, -10°C

1. komppania siirtyi käskyn mukaisesti Tuohela–Taivalperä linjalle. Komppania majoittui Kuohulammen pohjoisrannalla.¹⁰¹ Luutnantti Keräsen johtaman 3. komppania maastoharjoitukset jatkuivat, nyt aiheena oli jalkaväkijoukkueen hyökkäys konekivääripuolijoukkueen tukemana.³⁷¹

31.10.1939

Kuusamossa

1. komppania jatkoi marssia kohti Sänkelää. Komppania majoittui teltoissa Syväjoenlammen leirillä.¹⁰¹ Luutnantti Keräsen 3. komppania harjoitteli koko päivän. Aamulla klo 05.20 suoritetun hälytyksen jälkeen komppania siirtyi kirkonkylältä Toranginahoon ja sieltä edelleen Vanttajaan. Vanttajassa komppania harjoitteli ylivoimaisen vihollisjoukon torjumista, konekiväärien tukemana.³⁷¹

Marraskuu 1939

Yleistilanne

Marraskuun lopulla Suomen ja Neuvostoliiton välit huononivat ratkaisevasti ja lopulta ammuttiin ns. Mainilan laukaukset, joiden kautta Neuvostoliitto haki oikeutusta hyökkäykselle Suomeen. Lopulta, aivan marraskuun lopulla, 30.11. Neuvostoliitto aloitti talvisodan Suomea vastaan.

2.11.1939

Kuusamossa

Luutnantti Avelan johtama 1.komppania (1./Er.P 16) suoritti 2.11. aikana maastontiedustelun ja puolustusasemien suunnittelun Sänkelä–Tuohela alueella. Avelan komppania aloitti puolustusasemien rakentamisen heti seuraavana aamuna, vesisateessa. Luutnantti Avelalle annettiin päivän aikana avuksi konekivääripuolijoukkue (1+2+10).

6.11.1939

Kuusamossa

2. komppanian päällikkö luutnantti V. Seppälä luovutti 6.11. komppanian päällikkyyden luutnantti E.A. Eroselle. Telttamajoituksessa oleva 2. komppania oli nyt leirissä Soiviossa varuskuntatyyppisessä kertauskoulutuksessa.³⁷⁰

7.11.1939

Kuusamossa

Kuusamon rajalla oli 7.11. edelleen rauhalista ja rajavartiot raportoivat tavanomaisista tapahtumista. Kuusamossa rajavartiot asetettu seuraavasti; Kurvisen vartio, Pistojoen vartio, Siikajärven vartio, Sovakylän vartio ja Tuutikylän vartio.

8.11.1939

Kuusamossa

Erillispataljoona 16:n komentaja everstiluutnantti Willamo oli 8.11. tarkastusmatkalla Sänkelä–Tuohela alueella. Hän tarkasti 1. komppanian siellä rakenteilla olevat puolustusasemat. Asemiin kuului katettuja konekivääriasemia, kenttäkorsuja, taisteluhautaa ja piikkilankaesteitä.

9.11.1939

Kuusamossa

Luutnantti E. Erosen komentama 2. komppania 9.11. oli edelleen leirissä Soiviossa. Komppania harjoitteli räntäsateessa joukkueen hyökkäystä. 2. komppania siirtyi seuraavana päivänä kuorma-autoilla Soiviosta, Sänkikankaalle. Siellä komppania jatkoi alueelle rakennetun leirin varustamista.³⁷⁰

10.11.1939

Kuusamossa

Luutnantti Erosen 2. komppania siirtyi Soiviosta kuorma-autoilla Sänkikankaalle. Siellä komppania jatkoi alueelle rakennetun leirin varustamista.³⁷⁰

13.11.1939

Kuusamossa

Luutnantti Keräsen 3. komppania lähti aikaisin aamulla jalkamarssille tavoitteena Lämsän–Poussun tienhaara. Klo 09.50 komppania saapui Lämsän-Tyräjärven tienhaaraan ja rakensi majoittumista varten leirin.³⁷¹ Kapteeni Pennasen konekiväärikomppania harjoitteli joukkueittain asemaan menoa.³⁷²

14.11.1939

Kuusamossa

Luutnantti Keräsen 3. komppania harjoitteli leirialueen ympäristössä mm. panssarintorjuntaa.³⁷¹ Komppania palasi Kuusamon kirkonkylään ilmeisesti 16.11. aikana.

18.11.1939

Kuusamossa

Everstiluutnantti Willamo siirtyi päivän aikana Rovaniemelle Lapin Rajavartioston komentajaksi. Harjoituskeskuksen johtajaksi tuli nyt majuri Pallari ja hänen adjutanttina toimi luutnantti B.K. Breitholtz.^{32, 369} Luutnantti Keräsen 3. komppania lähti aamulla 26 kilometrin marssille Tuohelaan. Päivällä klo 15.00 komppania ja vänrikki Oikarisen konekivääripuolijoukkue (1+3+14) saapuivat Tuohelaan ja leiriytyivät. Alueella oli käynnissä kenttävarustustyöt.

19.11.1939

Kuusamossa

Kuusamon aluelääkäri Ali Ervasti ja lääkintäkapteeni Roine vierailivat 3. komppanian leirillä Touhelessa.³⁷¹

21.11.1939

Kuusamossa

Luutnantti Keräsen 3. komppaniakin otti nyt osaa Tuohelan alueen puolustusasemien rakentamiseen. Näitä kenttävarustustöitä jatkettiin Tuohelassa aina marraskuun lopulle asti. Päivän aikana eversti Viklund ja Er.P 16 komentaja majuri Pallari vierailivat Tuohelan leirialueella.³⁷¹ Täydennysosasto (T-Os./Er.P 16) sai lopultakin sotilasvaatteet ja aseet.³²

22.11.1939

Kuusamossa

Erillispataljoona 16:n sotilaat rakensivat puolustusasemia mm. Tuohelan ja Kemilän tasalle Lämsänkylän tien varteen, Kortesalmelle, Kaihlalammelle ja Vanttajaan. Pataljoona harjoitteli Lämsänkylän tien suunnalla aina Sänkelän tasalla asti. Luutnantti A. Koskivirta luovutti päivän aikana Täydennysosaston luutnantti V. Seppälälle. Luutnantti Seppälän komppania vastasi rajavartioiden toiminnasta ja partioinnista.³²

26.11.1939

Yleistilanne

Neuvostoliitto ampui ns. "Mainilan laukaukset". Neuvostoliitto kuitenkin väitti suomalaisen tykistön tulittaneen rajan yli neuvostojoukkoja. Neuvostoliiton ulkoministeri V. M. Molotovin ilmoituksen mukaan tulituksessa kaatui neljä ja yhdeksän haavoittui. Molotov jätti Suomelle nootin tapahtuneesta.¹⁰⁰

Neuvostoliiton ilmoituksen mukaan Mainilan kylään oli ammuttu Suomen puolelta viisi tykinlaukausta klo 14.30–15.00 ja kaksi kranaatinheittimen ammusta klo 15.00–15.05.⁴¹² Mannerheimin antaman ilmoituksen mukaan suomalaista tykistöä ei ollut 50 km lähempänä rajaa.

Laukausten ampumishetkellä, klo 15.00 oli Haapalan kylässä (vastapäätä rajan takana olevaa Mainilaa) vartiossa korpraali Toivo Hänninen ja sotamies Onni Savolainen. He kuulivat useita pamahduksia Neuvostoliiton puolelta.

Kuusamossa

YH (ylimääräinen harjoitus) alkoi. Kuusamon reserviläiset kutsuttiin palvelukseen ja pian Kuusamon kirkonkylän rakennukset täyttyivät sotilaista ja reserviläisistä.¹⁵⁹

27.11.1939

Yleistilanne

Suomi torjui Neuvostoliiton esittämät syytökset ja ehdotti asian yhteistä tutkimista. Suomi totesi vastanootissaan, ettei laukauksia ollut voitu ampua Suomen puolelta. Neuvostoliiton ulkoministeri V. M. Molotov vastasi tähän, että Suomi vääristelee tapahtumaa.¹⁰⁰

28.11.1939

Yleistilanne

Neuvostoliitto sanoi yksipuolisesti irti Suomen kanssa vuonna 1932 solmimansa hyökkäämättömyyssopimuksen.⁸⁹

Kuusamossa

Konekiväärikomppanian (KKK/Er.P 16) päällikkö kapteeni A. Pennanen sai käskyn siirtyä Rovaniemelle ja sieltä edelleen Petsamoon, ottaakseen vastaan Petsamon suunnan joukkojen komennon 30.11.¹⁰¹ Rajavartiot raportoivat edelleen tavanomaisesta partioinnista ja rauhallisesta toiminnasta rajan takana. Rajaloukkauksia ei ollut tehty kummaltakaan puolelta.

29.11.1939

Yleistilanne

Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteensa Suomeen.⁹⁵

Kuusmossa

Mäntyniemen rajavartiosta ilmoitettiin, että Niskavaarassa oli rajan taakse mennyt 50 poroa. Poromiehet olivat ampuneet yhden poron, noin kilometrin päässä rajasta. Ampujana oli ollut suojeluskuntalainen Eino Rajala.³² Tämä toimi rikkoi everstiluutnantti O. Willamon käskyä (11.11.1939) vastaan, jossa ehdottomasti kiellettiin omavaltainen ammunta kaksi kilometriä lähempänä valtakunnan rajaa.³⁷³

Päivän aikana aloitettiin rajavartioasemien vahvistaminen. Kurvisen vartion vahvuus oli nyt kaksi aliupseeria ja yhdeksän sotamiestä, kolme viestimiestä ja neljä ilmapuolustus aluekeskuksen (IPAK) miestä. Ölkyn vartiossa oli yksi aliupseeri, 10 sotamiestä ja kolme viestimiestä. Pistojoen vartiossa oli yksi aliupseeri, 12 sotamiestä ja kolme viestimiestä.³⁷³

1.5.2002 15:11 (19.6.2021 08:12)