Panzerkampfwagen VI Tiger I

Yleistä

Saksalaiset havaitsivat jo Ranskan sotaretken aikana kesällä 1940, että heidän panssarivaununsa ovat monin tavoin heikompia länsiliittoutuneiden vaunuihin verrattuna. Saksalaisten panssarivaunut olivat suurimmaksi osaksi liian keveitä, eli liian heikosti panssaroituja ja aseistettuja. Ranskan sotaretken aikana tilanteen pelasti parempi taktiikka, hyvä koulutus sekä ilmaherruus. Saksalaiset totesivat, että kevyet panssarivaunut Pz.Kpfw. I ja Pz.kpfw. II ovat jo auttamatta vanhentuneita malleja. Pz.Kpfw. III sarjan panssarivaunut olivat parempia, mutta vanhenisivat nekin pian, eikä silloinen raskas panssarivaunu Pz.Kpfw. IV, varustettuna lyhyellä 7.5 cm Kwk L/24 kanuunalla ollut riittävän hyvä. Tältä pohjalta aloitettiin uuden raskaan panssarivaunumallin suunnittelu toukokuussa 1941.

Kehitystyö

Reichskanzler Adolf Hitler antoi 26.5.1941 käskyn Porschen ja Henschelin tehtaille suunnitella uusi raskas panssarivaunu. Molempien tehtaiden prototyypit saapuivat 19.4.1942 Sudenpesään (Wolfsschanzeen), Rastenburgiin Itä-Preussiin. Seuraavana päivänä ne esiteltiin Hitlerille, tämän syntymäpäivänään. Berkassa suoritetuissa testeissä Porschen VK 4501(P) epäonnistui, Henschelin VK 4501(H):n ollessa suuri menestys. Kuitenkin 90 Porschen Tiger-vaunua oli jo ehditty valmistaa, ennen kuin päädyttiin Henschelin malliin.

Tiger oli varustettu tehokkaalla 8.8cm Kw.K 36 L/56 panssarivaunukanuunalla ja vahvalla panssaroinnilla. Täten se oli vaarallinen vastus kaikille liittoutuneiden panssarivaunu tyypeille. Henschel & Sohn aloitti sarjatuotannon Kasselissa heinäkuussa 1942. Henschel valmisti vaunujen rungot, Krupp valmisti tykkitornit ja Wegmann & Co sovitti rungon ja tornin toisiinsa.

Ensimmäinen yksikkö, joka sai käyttöönsä uudet Tiger-vaunut, oli raskas panssaripataljoona 502 (s.Pz.Abt 502), joka kuljetettiin Leningradin alueelle elokuussa 1942.

Tykkitorni

Tykkitornin panssarointi oli alusta lähtien riittämätön, ottaen huomioon panssarilevyjen asettelun pystysuoran kulman. Tästä johtuen lisäpanssarointia haettiin asettamalla varatelapaloja tornin sivuille lisäsuojaksi. Telapalojen kiinnitystä varten torniin asetettiin molemmin puolin kiinnikkeet viidelle telapalalle (Fgst 250032 alkaen). Runkonumerosta 250046 alkaen oikean puolen kiinnikkeiden määrää oli vähennettävä kahteen, suuremman ammusluukun tieltä.

Uuden mallista tornia alettiin käyttää alkupään tuotannon jälkeen, runkonumerosta (Fgst 250184) alkaen. Uudessa tornimallissa mm. oikean puoleinen ammusteline poistettiin, tornin sivulle sijoitutun poistumisluukun tieltä (halkaisija 395 mm). Nyt miehistön ei tarvinnut hätäpoistumistietä käyttäessään paljastaa itseään viholliselle, kuten asia olisi poistuttaessa tornin katolle sijoitetun johtajan luukun kautta.

Tykkitornin pyörimisnopeus oli 25–60 s / 360°, riippuen moottorin kierrosnopeudesta. Kierrosnopeudella 2 500 saatiin torni kääntymään täysi ympyrä 25 sekunnissa. Tornit asennettiin ja sovitettiin paikoilleen vaunun runkoon Wegmann & Co. tehtaalla Kasselissa.

Komentajan kupoli

Alkusarjan vaunuissa (Fgst 250001–250391) oli korkea, 15 mm panssaroinnilla varustettu johtajan kupoli, vaunun tornin katolla. Tästä kuitenkin luovuttiin ja käyttöön otettiin Panther ja Königstiger -vaunuissa käytetty matala, 100 mm panssaroinnilla varustettu malli. Pyöreä johtajan luukku (vahvuus 15 mm, halkaisija 465 mm) avautui kupolin keskeltä, kello kahden suuntaan.

Uuden malliseen kupoliin sai kiinnitettyä MG-34 ilmatorjuntakonekiväärin, käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyä kupolin reunaa myöten liukuvaa kiinnitysalustaa, Fliegerbeschussgerät 34.

Moottori

Pz.Kpfw. VI Ausf. H1 version alkupään (Fgst 250001–250250) vaunuissa käytettiin Maybach HL210 P10 V12 bensiini moottoria. Se todettiin pian alitehoiseksi (650 hv, 478 kW) ja korvattiin tehokkaammalla Maybach HL230 P45 V12 moottorilla (700 hv, 515 kW). Moottoreita valmistettiin kahdella tehtaalla; Maybach Motoren Werk Friedrichshafenissa ja Auto-Union Werk Chemnitzissä.

Moottori käytti 74 oktaanista bensiiniä tiellä ajettaessa noin 500 - 650 litraa 100 kilometrillä. Maastossa vastaava kulutus oli 900 - 1000 litraa. Vaunun polttoainetakin koko oli 543 litraa. Suuresta polttoaineen kulutuksesta johtuen, oli vaunun johtajan heti tankattuaan vaunu, alettava jo miettimään seuraavaa tankkaus paikkaa.

Marraskuussa 1943 moottorin maksimi kierrosnopeutta laskettiin 3000:sta 2500 kierrokseen minuutissa. Tästä oli tietenkin seurauksena maksimi tehon lasku ja maksimi nopeus laski 45,4 km/h:sta 37,8 km/h. Kierrosnopeuden laskulla haettiin moottorille parempaa kestävyyttä ja pidempää käyttöikää.

Voimansiirto ja telapyörästö

Vaunuun oli asennettu Maybach Olvar OG(B) 40 12 16 A puoliautomaattinen vaihdelaatikko. Siinä oli kahdeksan vaihdetta eteenpäin ja neljä taaksepäin. Eteenpäin tarkoitetuilla vaihteilla ajettiin seuraavasti; I / 3 km/h, II / 4,5 km/h, III / 6 km/h, IV / 9 km/h, V / 14 km/h, VI / 21 km/h, VII / 31 km/h ja VIII / 45 km/h.

Telapyörästössä oli 24 kpl 800 mm halkaisijaltaan olevaa telapyörää. Pyörissä oli alkuun kumipinnoite, joista luovuttiin helmikuussa 1944. Käyttöön otettiin Pz.Kpfw. VI Königstiger panssarivaunuissa käytetyt teräspyörät. Ensimmäinen teräspyörät saanut vaunu oli runkonumeroltaan (Fgst) 250825.

Vaunuun oli olemassa kahdet eri telaketjut. Toiset oli junakuljetusta varten ja toiset oli tarkoitettu taisteluun. Tiger I olisi ollut normaali telojensa kanssa liian leveä junakuljetukseen joten siihen oli vaihdettava kapeammat Kgs 63/520/130 telat (leveys 520 mm). Taistelukäyttöön suunnitellut telat olivat mallia Kgs 63/725/130 (leveys 725 mm). Telasto koostui 96 telapalasta (a 26,76 kg), jotka kiinnitettiin toisiinsa 716 mm pitkillä, 28 mm paksuilla telatapeilla. Tiger vaunun telat olivat suhteellisen massiiviset, sillä yhden sivun telasto painoi 2 880 kg.

8.8cm KwK L/56

Tiger I panssarivaunun pääaseeksi oli valittu kuuluisasta 8.8 cm Flak 18/36 modifioitu panssarivaunukanuuna 8.8 cm Kw.K 36 L/56. Tykki toimi sähkölaukaisu periaatteella. Tykin pituus oli 5 316 mm ja putken pituus 4 930 mm (L/56). Putkesta rihlauksen osuus oli 4 093 mm matkalla. Rihlojen leveys oli 5,04 mm ja syvyys 1,05 mm.

Ilmestyessään taistelukentälle 8.8cm Kw.K 36 oli ylivoimaisesti paras panssarivaunukanuuna. Sillä oli mahdollista tuhota mikä tahansa vihollisen panssarivaunu 2 000 metrin päästä. Ampuja saattoi realistisesti odottaa tuhoavansa kaikki maalit yhdellä laukauksella 1 000 metrin päästä.

Turmzielfernrorh TZF 9b

Tiger-panssarivaunuihin asennettiin Carl Zeissin valmistama Turmzielfernrohr TZF9b, 2.5 kertaa suurentava optinen binokulaarinen tähtäin. Huhtikuussa 1944 otettiin käyttöön halvempi TZF9c 2.5–5 kertaa suurentava monokulaarinen tähtäin. Molemmat tähtäimet mahdollistivat tähdätyn ampumisen 100–4000 metrin matkalle. Tähtäin mahdollisti etäisyyden ja ennakon arvioinnin eri ampumatarvikkeilla. Lisäksi tähtäimessä on oma asteikko tornin MG-34 konekivääriä varten.

Käsiaseet

Vaunumiehistöllä oli henkilökohtaisten aseiden lisäksi käytössä joukko erilaisia vaunukohtaisia aseita. Mukana oli MP 38/40 konepistooli ja siihen kolme 32 patruunan lipasta. Merkinantopistooli Walther Leuchtpistole 42 Heeresmodel. Merkinantopistooliin oli mukana kaksi patruunalaatikkoa, yhteensä 24 patruunaa, joista 6 vihreää, 6 punaista ja 12 laskuvarjolla varustettua valaisupatruunaa. Tiger I Ausf. H1 mallissa oli lisäksi viisi S-miinan heittolaitetta, vaunun lähipuolustukseen.

Radio ja konekiväärit

Vaunuradiona käytettiin VHF alueen radiota FuG 5. Siinä oli 10 W c-taajuusalueen lähetin. Toimintataajuus oli 27,2–33,3 MHz. Radion kantama puheäänellä oli maastosta riippuen noin 6,4 km ja sähkötyksellä 9,4 km. 12 voltin akkuun kytketyn radion antenni oli piiskamallinen 2 metriä pitkä StbAt 2m. Lisäksi vaunun sisällä oli oma sisäinen puhelinjärjestelmä, jolla koko vaunumiehistö pystyi kommunikoimaan keskenään.

Radio-operaattori toimi tehtäviensä ohella myös konekivääriampujana. Hänen käytössään oli rungon etuosassa, etupanssariin kiinnitetty MG-34 konekivääri (KwMG), johon oli kiinnitetty 1x8 KZF 2 optinentähtäin. Konekivääri oli kiinnitetty Kubelblende 100, pyöreään konekiväärikupuun. Konekivääri oli siis suojattu 100 mm paksulla panssarikuvulla. Konekiväärin toimintasektori oli pystysuunnassa -10° – +15° ja sivusuunnassa +/- 5°. Konekivääriin oli varalla kaksi vaihtopiippua. Aseeseen oli 1950 patruunaa eli 13 vyötä a 150 patruunaa.

Vaunun torniin, tykin oikealle puolelle asennettuun MG-34 konekivääriin oli varattu 2 400 patruunaa eli 16 vyötä a 150 patruunaa. Vuodesta 1943 alkaen vaunuun asennettiin suuremman tulinopeuden omaava KwMG 34/41. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan toiminut. Miehistö sai jatkuvasti purkaa jumittunutta asetta. Joissakin tapauksissa vaunu miehistö jopa korvasi aseen MG-34 - tai MG-42 konekivääreillä.

Nebelkerzenwerfer 39

Alkusarjan Tiger I panssarivaunuihin (Fgst 250001–250285) asennettiin tykkitornin sivuille 90 mm Nebelkerzenwerfer 39 (NbKWrf 39) sähkötoiminen savunheitin järjestelmä. Järjestelmästä luovuttiin pian (Fgst 250286 alkaen), koska se oli herkkä laukeamaan vihollisen jalkaväen tulen vaikutuksesta.

Zimmerit

Tiger I vaunut saivat antimagneettisen Zimmerit-massauksen panssarilevyjen pintaan elokuusta 1943 alkaen. Massaus viivästytti vaunun rintamakäyttöön ottoa noin kuusi päivää, koska massan kuivuminen oli hidasta. Lue lisää: Zimmerit

Tekniset tiedot

Panssarointi

Tiger I panssarivaunujen panssarilevyt olivat erittäin korkealuokkaisia. Britit tekivät tutkimuksia Pohjois-Afrikassa sotasaaliiksi ottamalla Tiger I vaunulla (n:o 131, 1./s.Pz.Abt 501, Fgst 250122). Tutkimusten mukaan Tiger I vaunujen panssariteräs vastasi 10–20 mm vahvempaa brittiläistä panssariterästä.

Ampumatarvikkeet

8.8 cm Kw.K 36 käytti 88x570R ammuksia, jotka oli varustettu sähkönallilla. Ammukset olivat täysin yhteensopiva myös 8.8 cm Flak 18/36 ilmatorjuntatykkiin. Tykkiä varten vaunuun lastattiin maksimissa 92 ammusta. Noin 50 % ammuksista oli panssarikranaatteja (Pz.Gr.) ja 50 % sirpalekranaatteja (Sprgr L 4.5). Toisinaan mukana oli myös muutamia alikaliiperiammuksia (APCR).

• - 8.8 cm Panzergranatpatrone (PzGr), AP
• - 8.8 cm Panzergranatpatrone 39 (PzGr 39), APCBC
• - 8.8 cm Panzergranatpatrone 40 (PzGr 40), APCR
• - 8.8 cm Panzergranatpatrone 39 HL, (PzGr 39 HL), HEAT
• - 8.8 cm Sprenggranatpatrone L/4.5 (Sprgr.Patr. L/4.5), HE

Läpäisykyky

Osumatarkkuus

Tuotanto

12.5.1943 mennessä oli valmiina 285 kpl Pz.Kpfw. VI Tiger I panssarivaunua. Yhden Tiger-vaunun valmistus kesti 14 päivää ja maksoi 250 800 RM. Elokuussa 1943 versio Ausf. H1 nimettiin Ausf. E:ksi. Tuotanto jatkui aina elokuuhun 1944. Pz.Kpfw. VI Tiger kokonaistuotanto oli kaikkiaan 1 355 kpl, joista 495 ensimmäiseen asennettiin snorkkelivarustus. Vuoden 1943 lokakuun ja joulukuun välisenä aikana menetettiin liittoutuneiden ilmapommitusten vuoksi 79 Tiger-vaunua. Tämä merkitsi 31,4 % tuotannon laskua vuoden lopulla.

Rintamalla

Oberleutenant Zabel (1./503.s.Pz.Abt) taisteli itärintamalla, osana Taisteluosasto Sanderia (Kampfgruppe Sander) Rostovin suunnalla. Zabelin vaunuun tuli kahden päivän taistelun aikana kaikkiaan 227 osumaa 14,5 mm panssarintorjuntakivääristä, 14 osumaa 45–57 mm panssarikranaatista ja 11 osumaa 76.2 mm panssarikranaatista. Silti vaunu suoriutui vielä 60 km matkasta korjaamolle.

Käytännössä Tiger I panssarivaunuilla ei ollut suositeltavaa ampua liikkuvaa maalia yli 2 500 metrin matkoille. Kentältä saatiin kuitenkin raportteja, joiden mukaan Tiger I oli tuhonnut vihollisen panssarivaunun jopa 3 000 metrin päästä (osuen tietenkin sivupanssarointiin).

Pohjois-Afrikassa s.Pz.Abt 501 oli käyttänyt Tiger I panssarivaunua vastatykistöammuntaan. Tiger I oli ampunut kuusi sirpalekranaattia 7 600 metrin päässä ollutta brittiläistä tykkipatteria kohti tuhoten sen.

Heinäkuussa 1944 Hauptmann Wakker (3./s.Pz.Abt 506) ilmoitti puolestaan tuhonneensa vihollisen T-34 panssarivaunun kolmella laukauksella 3 900 metrin päästä.

Tiger ja vihollisen panssarivaunut

Alla oleviin taulukoihin on koottu tietoja siitä, kuinka kaukaa Tiger I panssarivaunu kykeni tuhoamaan vihollisen panssarivaunuja. Samoissa taulukoissa on myös tiedot kuinka kaukaan vihollisen panssarivaunut pystyivät tuhoamaan Tiger I vaunun.

Lähdeluettelo

• - Tigerfibel, D656/27
• - Pz.Kpfw. VI Tiger, vol. II, Tankpower 14, Tadeusz Melleman
• - Pz.Kpfw. VI Tiger, vol. III, Tankpower 15, Tadeusz Melleman
• - Germany's Tiger tanks - Tiger and Tiger II, Combat tactics, Thomas Jentz
• - World War 2 Ballistics, Amor and Gunnery, Robert Livingston & Lorrin Bird
• - Panzerkampfwagen VI: The Legendary Tiger I, url: httpl//www.alanhanby.com, Alan Hamby, 2003
• - Guns and Ammo of Soviet Tanks, url: http://www.armchairgeneral.com/rrkaww2, 8.2.2012
• - The Life and Times of Germany's Tiger tanks: Pz.Kpfw.Tiger Ausf.E,www.fprado.com/armorsite, 5.2.2012
• - WW2Aircraft.net, url: http://www.ww2aircraft.net, 5.2.2012
• - WWII Technical Database, url: http://www.tarrif.net, 5.2.2012

5.2.2012 (26.8.2025 11:20)