Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1939–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Kansainvälinen sotahistorian tutkimusryhmä vuodesta 1999 alkaen...
Sotatoimialue
Kuusamo–Kiestinki
Sotatoimialueen tarkan esittelyn tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumaympäristö aiempaa paremmin...
Joukko-osastot
Suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Panzerkampfwagen III Ausf. H
Yleistä
Oberst Heinz Guderian määritteli 11.1.1934 Saksan asevoimien aseosastolla, suunniteltavaksi uusi keskiraskaspanssarivaunu, jonka maksimi paino olisi 24 000 kg ja huippunopeus vähintään 35 km/h. Uusi panssarivaunu oli tarkoitettu panssaridivisioonien pääasialliseksi vaunukalustoksi, yhdessä tulevien Panzer IV -sarjan panssarivaunujen kanssa. Suunnittelutyöhön ottivat osaa Daimler-Benz AG, Friedrich Krupp AG, MAN ja Rheinmetall-Borsig AG. Vuosien 1936-1937 aikana suoritettujen testien perusteella, Daimler-Benzin prototyyppi (Pz.Kpfw III Ausf. A), hyväksyttiin tuotantoon toukokuussa 1937.
Keskiraskaat Panzerkampfwagen III sarjan taistelupanssarivaunut oli alun perin suunniteltu Saksan panssarijoukkojen päätaisteluaseeksi. Pz.Kpfw.III -panssarivaunut olivatkin mukana vuoden 1939 Puolan sotaretkellä, sekä vuonna 1940 Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa. Vuonna 1941 vaunut ottivat osaa Balkanin sotaretkeen, sekä taisteluihin Pohjois-Afrikassa. Kesäkuussa 1941 alkaneen operaatio Barbarossan (hyökkäys Neuvostoliittoon) alussa Pz.Kpfw-III -panssarivaunut muodostivat pääosan Saksan panssarivaunukalustosta. Operaatio Barbarosson myötä, se havaittiin kuitenkin pian liian heikosti aseistetuksi puna-armeijan T-34 ja KV-1 panssarivaunuja vastaan.
Panzerkampfwagen III Ausführung H (Pz.Kpfw.III Ausf.H).
Pz.Kpfw.III Ausf. H oli parannettu versio aiemmasta G-mallin panssarivaunusta. Vaunussa oli uusi tykkitorni, joka mahdollisti tehokkaan Rheinmetall-Borsig:in valmistaman 5cm KwK 38 panssarikanuunan asentamisen siihen. Aiemmissa Pz.Kpfw.III Ausf. A-G -malleissa oli tehottomampi 3.7cm KwK 36 L/45 -tykki, mutta nyt mallit Ausf. F-J saivat tehokkaamman puoliautomaattisen, 5cm Kampfwagenkanone 38 (5cm KwK 38 L/42) -tykin. Lisäksi Ausf. H -malliin pultattiin 30mm lisäpanssarointi, rungon etu- ja takaosaan sekä yläetulevyyn.
Vaunun paino kasvoi tehtyjen muutosten myötä, joten siinä otettiin käyttöön myös leveämmät telaketjut (360mm → 400 mm). Samalla telapyörästö sai uudet vetopyörät ja kiristyspyörät. Telaketjujen leventämisen myötä myös ohjaavia pyöriä oli muutettava.
H-mallin torniin tehtiin rakenteellisia muutoksia. Tykkitornin takaosan sivulevyjä korotettiin, minkä ansiosta komentajan kupoli voitiin sijoittaa kokonaan tornin katolle, ilman G-mallissa nähtyä pientä takaosan uloketta. G-mallin torneja oli kuitenkin valmiina, joten muutamiin aivan alkusarjan vaunuihin asennettiin vanhanmallinen torni.
Kuvassa alla Pz.Kpfw.III Ausf.H -mallin uusi tykkitorni
Kuva: SA-kuva-arkisto, Helsinki / Korpisota Colorizing
Tuotanto
Keskiraskas panssarivaunu Panzerkampfwagen III Ausführung H (Pz.Kpfw.III Ausf. H) otettiin Saksassa tuotantoon lokakuussa 1940, tuotannon jatkuessa huhtikuuhun 1941 asti. Alun perin vaunuja tilattiin 759 kappaletta, mutta kaikkiaan 308 kappaletta valmistui (runkonumerot 66001-66650). Vaunuja valmistivat MAN, Alkett, Henschel, Wegmann, MHN ja MIAG.
Yhden Pz.Kpfw.III panssarivaunun rakentamiseen tarvittiin raaka-aineita seuraavasti:
*) Kulmat on ilmoitettu vaakasuorasta levystä mitattuna: 0° vaakasuora ja 90° pystysuora
Ampumatarvikkeet
• 5cm PzGr.Patr., AP
• 5cm PzGr.Patr.39, APCBC
• 5cm PzGr.Patr., APCR
• 5cm PzGr.Patr.40/1, APCR
• 5cm Sprgr.38, HE
Läpäisykyky
5cm Kw.K L/42
Ammus /
Tyyppi:
Paino:
Nopeus:
Etäisyys:
iskukulma
(kg)
(m/s)
100 m
500 m
1000 m
1500 m
2000 m
- PzGr 39 / 30°
APCBC
2,06
685
54
46
36
28
22
- PzGr 40 / 30°
APCR
0,925
1050
96
58
0
-
-
Rintamalla
Keskiraskaat Panzerkampfwagen III -sarjan taistelupanssarivaunut oli alun perin suunniteltu Saksan panssarijoukkojen päätaisteluaseeksi. Pz.Kpfw.III -vaunut olivatkin mukana vuoden 1939 sotaretkellä Puolaan, sekä vuonna 1940 Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa. Vuonna 1941 vaunut ottivat osaa Balkanin sotaretkeen, sekä taisteluihin Pohjois-Afrikassa. Kesäkuussa
1941 alkaneen operaatio Barbarossan (hyökkäys Neuvostoliittoon) alussa Pz.Kpfw.III -vaunut muodostivat pääosan Saksan panssarivaunukalustosta. Ne havaittiin kuitenkin pian liian heikosti aseistetuksi, puna-armeijan T-34 -ja KV-1 panssarivaunuja vastaan.
Pz.Kpfw.III Ausf.H kesällä 1941.
SA-kuva-arkisto, Helsinki
T-34/76
Saksa aloitti 22.6.1941 operaatio Barbarossan, hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Pian hyökkäyksen alettua, tuli saksalaisille vastaan melkoinen yllätys, keskiraskaan T-34/76:n muodossa. Puna-armeijan käyttämä keskiraskas T-34/76 oli Panzer III panssarivaunuun verrattuna täysin ylivoimainen. Panzer III:n 5cm KwK 38 L/42, ei kyennyt tasaväkiseen taisteluun vastustajan kanssa. Kyseisellä tykin panssarikranaateilla ei kyetty läpäisemään T-34:n viistoon asennettua ja vahvaa panssarointia.
Suomessa
Suomen armeijalla ei ollut käytössään yhtään Pz.Kpfw.III -sarjan panssarivaunua. Pohjois-Suomeen sijoitetulla
A.O.K. Norwegenillä niitä kuitenkin muutamia kappaleita. Vaunut oli sijoitettu Panssariosasto 40:een (Panzer-Abteilung 40 z.b.V.) vahvuuteen.
Panzer-Abteilung 40 z.b.V.