Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Olemme tutkineet Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Tarkoituksena on koota kyseisen alueen koko
sotahistoria, tälle verkkosivustolle.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään sotatoimialueen, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
KV-1 'Kliment Voroshilov'
Yleistä
Raskaiden Kliment Voroshilov panssarivaunujen suunnittelutyö aloitettiin Neuvostoliitossa vuonna 1938. Suunnittelutehtävän sai, Leningradin Kirovin panssarivaunutehtaan pääsuunnittelija S. Kotin. Kaksi prototyyppiä lähetettiin vuoden 1939 lopulla, talvisodan aikana Karjalan kannaksella rintamalle. Siellä ne osallistuivat menestyksellä taisteluihin 17.12.1939 ja vaunun sarjavalmistuksen aloittamisesta päätettiin jo 19.12.1939.
KV-1 versiot
KV-1 raskaasta panssarivaunusta kehitettiin useita eri versioita. Käytännössä joka vuosi ilmestyi uusi parannettu malli.
KV-1 (m/1939)
KV-1 panssarivaunu oli erittäin hyvin panssaroitu ja sen pääaseena oli tehokas 76.2 mm L/11 -tykki. Vaunua ehdittiin valmistaa vain 141 kpl, ennen kuin jo ensimmäinen parannettu malli KV-1A otettiin tuotantoon.
KV-1A (m/1940)
Vuonna 1940 otettiin tuotantoon parannettu malli KV-1A, jossa oli tehokkaampi 7.62 mm F-32 -tykki ja entisestään vahvistettu panssarointi. Vaunun torniin ja rungon sivuille pultattiin kiinni 30 mm vahvuiset panssarilevyt ja etupanssariin hitsattiin kiinni 25 mm vahva lisälevy. Tästä mallista käytettiin myös nimitystä KV-1E.
KV-1 (m/1941)
Vuonna 1941 otettiin tuotantoon jälleen uusi malli, KV-1 (m/1941). Siinä oli valettu tykkitorni, 25–35 mm. lisäpanssarointi ja tehokkaampi 76.2 mm ZiS-5 tykki. Vaunu oli hyvin panssaroitu, mutta aivan liian hidas ja kömpelö taistelukentällä.
KV-1C (m/1942)
Vuonna 1942 ilmestyi parannettu malli KV-1C, jonka panssarointia oli parannettu ja siinä oli otettu käyttöön valettu torni. Nopeus ja liikkuvuus maastossa oli kuitenkin riittämätön.
KV-1S (m/1942)
Vuonna 1942 lopulla aloitettiin parannetun version kehittäminen N.F. Shashmuranin johdolla. Tarkoituksena oli valmistaa kevennetty versio KV-1 -vaunusta. Uuden mallin painoksi tuli 42 500 kg. Painon pienentyessä myös nopeus kasvoi. Vaunun torni oli hieman edeltäjiään matalampi, takaosa oli suunniteltu uudelleen ja siinä oli myös vaununjohtajan kupu. Käytännössä panssaroinnin keventämisen yhteydessä vaunu menetti sen ainoan todellisen etunsa, todella hyvän panssaroinnin. Uutta mallia kutsuttiin nimellä KV-1S. KV-1S -vaunuja valmistettiin vuoden 1942 elokuusta alkaen noin vuoden ajan, valmistusmäärän ollessa noin 1 370 kpl.
KV-1 ongelmat
KV-1 panssarivaunut olivat raskaita ja siten suhteellisen hitaita. Tästä johtuen vaunumiehistöt eivät pitäneet vaunusta. Ongelmia tuotti myös voiman siirron epäluotettavuus, huonot miehistötilat ja optisten laitteiden huono laatu. Väitetään, että KV-1 panssarivaunuja menetettiin enemmän teknisten ongelmien vuoksi, kuin vihollisen toiminnan vuoksi.
Tekniset tiedot
KV-1
KV-1 (M/1939)
KV-1A (M/1939)
KV-1 (M(1941)
KV-1S (M/1942)
Mitat
- pituus (runko)
6,8 m
6,8 m
7,1 m
7,0 m
- leveys
3,25 m
3,25 m
3,3 m
3,3 m
- korkeus
2,75 m
2,67 m
2,71 m
2,8 m
- paino (tst)
43 000 kg
47 500 kg
45 000 kg
42 500 kg
- maavara
45 cm
45 cm
45 cm
37 cm
Moottori
- teho
550 hv
600 hv
600 hv
600 hv
- nopeus
35 km/h
35 km/h
35 km/h
42 km/h
- polttoaine
di 600 l
di 600 l
di 600 l
di 600 l
- toimintasäde
225 km
225 km
250 km
250 km
- kääntösäde
9,45 m
9,45 m
9,45 m
9,45 m
Aseistus
- kaliiperi
76,2 mm
76,2 mm
76,2 mm
76,2 mm
- putken pituus
L/11
L/30,5
L/41,5
L/41,5
- tähtäin
TOD6, PT6
TOD6, PT6
PMFD, PTK
TMFD, PTK
- ammukset
111 kpl
111 kpl
114 kpl
102 kpl
- konekiväärit
3 x 7,62mm
3 x 7,62mm
3 x 7,62mm
3 x 7,62mm
- ammukset
3 024 kpl
3 024 kpl
3 024 kpl
3 087 kpl
Panssarointi
KV-1 (M/1939)
Vahvuus
Kulma
- runko
edessä
yläosa
40-75 mm
/ 60°
- runko
edessä
alaosa
75 mm
/ 60°
- runko
sivut
yläosa
75 mm
/ 60°
- runko
sivut
alaosa
75 mm
/ 90°
- runko
takana
yläosa
60 mm
/ 40°
- runko
takana
alaosa
70 mm
/ -°
- runko
katto
30-40 mm
/ 0°
- runko
pohja
30-40 mm
/ 0°
- torni
edessä
75 mm
/ 70°
- torni
sivut
75 mm
/ 75°
- torni
takana
75 mm
/ 75°
- torni
katto
40 mm
/ 0°
- torni
mantletti
90 mm
/ -°
Tuotanto
KV-1 panssarivaunujen rakentaminen aloitettiin 1.2.1939 ja ensimmäinen prototyyppi valmistui 1.9.1939. Kaikkiaan tätä perusmallia valmistettiin 141 kpl. KV-1 vaunuja oli valmiina 22.6.1941 saksalaisten operaatio Barbarossan (hyökkäys Neuvostoliittoon) alkaessa 639 kpl.
KV-1 panssarivaunuja valmistettiin aluksi Leningradissa, Kirovskin tehtaalla. Tehdas kuitenkin siirrettiin Saksan hyökkäyksen alettua Tseljabinskiin ja yhdistettiin Harkovasta sinne siirrettyyn dieselmoottoritehtaan kanssa. Tseljabinskiin sijoitetun tehtaan nimeksi tuli nyt Cheljabinskij Kirovskij zavod, josta työläiset käyttivät nimitystä Tankograd.
Kaikkien KV-vaunujen (KV-1, KV-2 ja KV-85) yhteistuotantomäärä oli noin 13 500 kpl. KV-1S vaunun valmistus maksoi vuonna 1942 300200 ruplaa. Vuotta myöhemmin valmistuskustannukset olivat enää 246 000 ruplaa.
Rintamalla
KV-1 panssarivaunut tulivat saksalaisille kesällä 1941 täytenä yllätyksenä. Saksalaisten panssarivaunujen 3.7cm Pak ja 5cm Pak tykit eivät tehonneet KV-1 vaunujen panssarointia vastaan. KV-1 panssarivaunut voitiin tuhota kasapanoksin, 8.8cm Flak ilmatorjuntatykein tai kenttätykistön tulella.
Suomessa
Suomen armeija sai sotasaaliina kaksi KV-1 raskasta panssarivaunua (Ps 271-1 ja Ps 272-1). KV-1E vaunu saatiin vaurioituneena sotasaaliiksi 1.10.1941 Petroskoin luoteispuolella. Vaunun valtasi II/JR 8.
Toinen KV-1 (KV-1B) vallattiin huhtikuussa 1942 ehjänä, Syvärin eteläpuolella. Molemmat vaunut otettiin panssaridivisioonan käyttöön keväällä 1942. Vaunut palvelivat panssaridivisioonassa sodan loppuun asti. Nykyisin molemmat vaunut ovat esillä Parolan panssarimuseossa.
Kiestingin suunta
Ensi kerran KV-1 panssarivaunuja nähtiin Kiestingin suunnalla keväällä 1942.
Lähdeluettelo
- Punaiset panssarit, Puna-armeijan panssarijoukot 1918–1945, Pekka Kantokoski
- Tanks of World War II, url: http://www.onwar.com, 29.6.2014
- Soviet Tank Regiment in Karelian front in 1944, url: https://www.forum.axishistory.com, 18.9.2018