Raskaiden Kliment Voroshilov panssarivaunujen suunnittelutyö aloitettiin Neuvostoliitossa vuonna 1938. Suunnittelutehtävän sai, Leningradin Kirovin panssarivaunutehtaan pääsuunnittelija S. Kotin. Kaksi prototyyppiä lähetettiin vuoden 1939 lopulla, talvisodan aikana Karjalan kannaksella rintamalle. Siellä ne osallistuivat menestyksellä taisteluihin 17.12.1939 ja vaunun sarjavalmistuksen aloittamisesta päätettiin jo 19.12.1939.
KV-1 raskaasta panssarivaunusta kehitettiin useita eri versioita. Käytännössä joka vuosi ilmestyi uusi parannettu malli.
KV-1 panssarivaunu oli erittäin hyvin panssaroitu ja sen pääaseena oli tehokas 76.2 mm L/11 -tykki. Vaunua ehdittiin valmistaa vain 141 kpl, ennen kuin jo ensimmäinen parannettu malli KV-1A otettiin tuotantoon.
Vuonna 1940 otettiin tuotantoon parannettu malli KV-1A, jossa oli tehokkaampi 7.62 mm F-32 -tykki ja entisestään vahvistettu panssarointi. Vaunun torniin ja rungon sivuille pultattiin kiinni 30 mm vahvuiset panssarilevyt ja etupanssariin hitsattiin kiinni 25 mm vahva lisälevy. Tästä mallista käytettiin myös nimitystä KV-1E.
Vuonna 1941 otettiin tuotantoon jälleen uusi malli, KV-1 (m/1941). Siinä oli valettu tykkitorni, 25–35 mm. lisäpanssarointi ja tehokkaampi 76.2 mm ZiS-5 tykki. Vaunu oli hyvin panssaroitu, mutta aivan liian hidas ja kömpelö taistelukentällä.
Vuonna 1942 ilmestyi parannettu malli KV-1C, jonka panssarointia oli parannettu ja siinä oli otettu käyttöön valettu torni. Nopeus ja liikkuvuus maastossa oli kuitenkin riittämätön.
Vuonna 1942 lopulla aloitettiin parannetun version kehittäminen N.F. Shashmuranin johdolla. Tarkoituksena oli valmistaa kevennetty versio KV-1 -vaunusta. Uuden mallin painoksi tuli 42 500 kg. Painon pienentyessä myös nopeus kasvoi. Vaunun torni oli hieman edeltäjiään matalampi, takaosa oli suunniteltu uudelleen ja siinä oli myös vaununjohtajan kupu. Käytännössä panssaroinnin keventämisen yhteydessä vaunu menetti sen ainoan todellisen etunsa, todella hyvän panssaroinnin. Uutta mallia kutsuttiin nimellä KV-1S. KV-1S -vaunuja valmistettiin vuoden 1942 elokuusta alkaen noin vuoden ajan, valmistusmäärän ollessa noin 1 370 kpl.
KV-1 panssarivaunut olivat raskaita ja siten suhteellisen hitaita. Tästä johtuen vaunumiehistöt eivät pitäneet vaunusta. Ongelmia tuotti myös voiman siirron epäluotettavuus, huonot miehistötilat ja optisten laitteiden huono laatu. Väitetään, että KV-1 panssarivaunuja menetettiin enemmän teknisten ongelmien vuoksi, kuin vihollisen toiminnan vuoksi.
| KV-1 | |||||
| KV-1 (M/1939) | KV-1A (M/1939) | KV-1 (M(1941) | KV-1S (M/1942) | ||
| Mitat | |||||
| - pituus (runko) | 6,8 m | 6,8 m | 7,1 m | 7,0 m | |
| - leveys | 3,25 m | 3,25 m | 3,3 m | 3,3 m | |
| - korkeus | 2,75 m | 2,67 m | 2,71 m | 2,8 m | |
| - paino (tst) | 43 000 kg | 47 500 kg | 45 000 kg | 42 500 kg | |
| - maavara | 45 cm | 45 cm | 45 cm | 37 cm | |
| Moottori | |||||
| - teho | 550 hv | 600 hv | 600 hv | 600 hv | |
| - nopeus | 35 km/h | 35 km/h | 35 km/h | 42 km/h | |
| - polttoaine | di 600 l | di 600 l | di 600 l | di 600 l | |
| - toimintasäde | 225 km | 225 km | 250 km | 250 km | |
| - kääntösäde | 9,45 m | 9,45 m | 9,45 m | 9,45 m | |
| Aseistus | |||||
| - kaliiperi | 76,2 mm | 76,2 mm | 76,2 mm | 76,2 mm | |
| - putken pituus | L/11 | L/30,5 | L/41,5 | L/41,5 | |
| - tähtäin | TOD6, PT6 | TOD6, PT6 | PMFD, PTK | TMFD, PTK | |
| - ammukset | 111 kpl | 111 kpl | 114 kpl | 102 kpl | |
| - konekiväärit | 3 x 7,62mm | 3 x 7,62mm | 3 x 7,62mm | 3 x 7,62mm | |
| - ammukset | 3 024 kpl | 3 024 kpl | 3 024 kpl | 3 087 kpl | |
| KV-1 (M/1939) | |||||
| Vahvuus | Kulma | ||||
| - runko | edessä | yläosa | 40-75 mm | / 60° | |
| - runko | edessä | alaosa | 75 mm | / 60° | |
| - runko | sivut | yläosa | 75 mm | / 60° | |
| - runko | sivut | alaosa | 75 mm | / 90° | |
| - runko | takana | yläosa | 60 mm | / 40° | |
| - runko | takana | alaosa | 70 mm | / -° | |
| - runko | katto | 30-40 mm | / 0° | ||
| - runko | pohja | 30-40 mm | / 0° | ||
| - torni | edessä | 75 mm | / 70° | ||
| - torni | sivut | 75 mm | / 75° | ||
| - torni | takana | 75 mm | / 75° | ||
| - torni | katto | 40 mm | / 0° | ||
| - torni | mantletti | 90 mm | / -° | ||
KV-1 panssarivaunujen rakentaminen aloitettiin 1.2.1939 ja ensimmäinen prototyyppi valmistui 1.9.1939. Kaikkiaan tätä perusmallia valmistettiin 141 kpl. KV-1 vaunuja oli valmiina 22.6.1941 saksalaisten operaatio Barbarossan (hyökkäys Neuvostoliittoon) alkaessa 639 kpl.
KV-1 panssarivaunuja valmistettiin aluksi Leningradissa, Kirovskin tehtaalla. Tehdas kuitenkin siirrettiin Saksan hyökkäyksen alettua Tseljabinskiin ja yhdistettiin Harkovasta sinne siirrettyyn dieselmoottoritehtaan kanssa. Tseljabinskiin sijoitetun tehtaan nimeksi tuli nyt Cheljabinskij Kirovskij zavod, josta työläiset käyttivät nimitystä Tankograd.
Kaikkien KV-vaunujen (KV-1, KV-2 ja KV-85) yhteistuotantomäärä oli noin 13 500 kpl. KV-1S vaunun valmistus maksoi vuonna 1942 300200 ruplaa. Vuotta myöhemmin valmistuskustannukset olivat enää 246 000 ruplaa.
KV-1 panssarivaunut tulivat saksalaisille kesällä 1941 täytenä yllätyksenä. Saksalaisten panssarivaunujen 3.7cm Pak ja 5cm Pak tykit eivät tehonneet KV-1 vaunujen panssarointia vastaan. KV-1 panssarivaunut voitiin tuhota kasapanoksin, 8.8cm Flak ilmatorjuntatykein tai kenttätykistön tulella.
Suomen armeija sai sotasaaliina kaksi KV-1 raskasta panssarivaunua (Ps 271-1 ja Ps 272-1). KV-1E vaunu saatiin vaurioituneena sotasaaliiksi 1.10.1941 Petroskoin luoteispuolella. Vaunun valtasi II/JR 8.
Toinen KV-1 (KV-1B) vallattiin huhtikuussa 1942 ehjänä, Syvärin eteläpuolella. Molemmat vaunut otettiin panssaridivisioonan käyttöön keväällä 1942. Vaunut palvelivat panssaridivisioonassa sodan loppuun asti. Nykyisin molemmat vaunut ovat esillä Parolan panssarimuseossa.
Ensi kerran KV-1 panssarivaunuja nähtiin Kiestingin suunnalla keväällä 1942.
29.6.2014 (11.6.2021 08:53)