Pz.Kpfw. VI Ausf. B Tiger II

Yleistä

Tammikuussa 1943 Saksan panssariasetoimisto Wa.Prüf 6 antoi käskyn suunnitella uusi raskas Tiger panssarivaunu, johon voitaisiin asentaa uusi, erittäin tehokas 8.8cm Kw.K 43 L/71 panssarikanuuna. Tämä tykki oli ominaisuuksiltaan samanlainen ja yhtä tehokas kuin Jagdpantherissa käytetty 8.8cm Pak 43/3 L/71. Pz.Kpfw. VI Tiger I:een sitä ei voinut kokonsa puolesta asentaa. Suunniteltavan vaunun etupanssarointia piti myös parantaa, se piti nostaa 150 mm:iin.

Tehtävä annettiin jälleen kerran Henschelille ja Porschelle. Molempien suunnitelmat olivat erittäin samankaltaisia, mutta Henschelin versio oli nopeammin toteutettavissa. Siinä käytettiin paljon jo testattuja osia, joita käytettiin PzKpfw V Panther vaunuissa. Sivujen panssarointi pysyin ennallaan. Vaunun tykkitorni muotoiltiin saman tyyliseksi kuin hyväksi havaitussa Pz.Kpfw. V Panther vaunussakin.

Tiger II — Pz.Kpfw. VI Ausf. B - Königstiger.

Tykkitorni

Pz.Kpfw. VI Ausf. B - Königstiger vaunuun oli olemassa kaksi erivalmistajien valmistamaa tykkitornia, Porcshe P2 ja Henschel H3. Vaikka ilmeisesti molemmat tornit oli suunnitellut Krupp AG. Henschelin torni oli 1 300 kg painavampi ja sen sisään mahtui enemmän ammuksia. H3 tornilla varustettuun vaunuun sopi kuusi ammusta enemmän. Henchelin H3 tykkitorni oli kaikissa sarjavalmisteisissa vaunuissa. Vaikeasti valmistettava P2 torni oli 50 alkusarjan vaunussa.

Tiger P2 (Porsche) tornin valmistus aloitettiin 7.12.1942 ja sitä ehdittiin valmistaa 50 kpl. Valmistetut tornit asennettiin alkusarjan Tiger II vaunuihin. Tiger H3 (Henschel) tornin valmistus aloitettiin tammikuussa 1943. Paremmin panssaroituja ja samalla raskaampia Henschel torneja asennettiin Königstiger N:o 51:stä lähtien.

Tykkitornin pyöritysmoottorin tehtävänä oli kääntää tykkitornia haluttuun suunntaan. Königstiger vaunussa pyöritysmoottorina oli Boehringer-Sturm L4S hydraulimoottori. Tornin pyörimisnopeus oli verrannollinen panssarivaunun moottorin kierroslukuun, mitä suurempi kierrosnopeus, sitä enemmän voimaa välittyi tornia kääntävälle hydraulimoottorille.

Tornin kääntyminen 360°

- 19 s, moottori kierrokset 2000 rpm
- 25 s, moottorin kierrokset 1500 rpm
- 36 s, moottorin kierrokset 1000 rpm
- 60 s, pelkällä pyöritysmoottorilla
- teoriassa 10 s, 3 000 rpm, mutta ilm. max rpm oli 2500

Tykki

Panssarivaunuun asennettiin tykkitoimiston Wa.Prüf 4 hyväksyttyä 8.8cm Kw.K 43 L/71. Tykki otettiin tuotantoon Wa.Prüf 6 hyväksynnällä lokakuussa 1943. Valmistajina toimi Friedrich Krupp AG, Essenissä ja Rheinmetall-Borsig AG, Düsseldorf. Tykki oli melkein sama kuin Jagdpanthereihin asennettu 8.8 cm Pak 43/3 L/71. Tykki käytti samoja ampumatarvikkeita ja oli yhtä tehokas.

Tykin tähtäin laitteena käytettiin aluksi TZF 9d monokulaaritähtäintä, eli tähtäimen läpi katsottiin yhdellä silmällä. Se korvattiin toukokuusta 1944 alkaen uudella TZF 9b/1 binokulaaritähtäimellä. Sen läpi voitiin nimensä mukaisesti katsoa kahdella silmällä.

Tykin osumatarkkuus

8.8cm Kw.K 43 L/71


Ammus		100 m	500 m	1000 m	1500 m	2000 m	2500 m	3000 m


- PzGr 39/43	Harj.	100 %	100 %	100 %	95 %	85 %	74 %	61 %
- PzGr 39/43	Tst	100 %	100 %	85 %	61 %	43 %	30 %	23 %
- PzGr 40/43	Harj.	100 %	100 %	100 %	97 %	89 %	78 %	66 %
- PzGr 40/43	Tst	100 %	100 %	89 %	66 %	47 %	34 %	25 %

Ampumatarvikkeet

Vaunussa oli tilaa tykkitornin mallista riippuen joko 80 tai 86 ammukselle. Ammuksia on kolmea tyyppiä; panssarikranaatti, onteloammus ja sirpalekranaatti. Panssarikranaateista puolestaan oli käytettävissä kaksi mallia:

- 8.8cm Pzgr. 39/43, APCBC-HE, 1000 m/s
- 8.8cm Pzgr. 40/43, APCR, 1130 m/s
- 8.8cm Gr.39 HL, HEAT, 880 m/s
- 8.8cm Sprgr 43, HE, 750 m/s

Läpäisykyky


Ammus	Kulma	100 m	500 m	1000 m	1500 m	2000 m


- PzGr 39/43	30°	202	185	165	148	132
- PzGr 39/43	90°	232	219	204	190	176
- PzGr 40/43°	30°	237	217	193	170	152
- PzGr 40/43	90°	300	270	237	205	175
- Gr.39 HL	30°	90	90	90	90	-

Tekniset tiedot

	Königstiger



	Mitat
	- pituus (runko)	6,4 m
	- kokonaispituus	10,3 m
	- leveys	3,76 m
	- korkeus	3,08 m
	- paino (tst)	68 500 kg (H3 69 800 kg)
	- maavara	50,0 cm
	- kääntösäde	4.8 m

	Moottori	Maybach HL 230 P30
	- teho	690 hv (515 kW)
	- nopeus	38 km/h (20 km/h)
	- polttoaine	be (869 litraa)
	- toimintasäde	170 km (80 km)
	- paino	-

	Aseistus	8,8cm Kw.K 43 L/71
	- kaliiperi	8,8 cm
	- putken pituus	6,3 m (L/71)
	- rihlapalkit	32 kpl
	- tykin paino	2 265 kg (4 380 kg)
	- tulinopeus	4-6 lk./min
	- putken kesto	1 200 laukausta
	- tähtäin	TZF9c x2.5/x5.0
	- ammukset (P2)	80 kpl (50% AP)
	- ammukset (H3)	86 kpl (50% AP)
	- konekivääri (torni)	MG 42
	- ammukset	-2 925 kpl (yhteensä)
	- konekivääri (runko)	MG 42
	- ammukset	-

	- miehistö	5

Panssarointi

Königstiger


			Vahvuus	Kulma
- runko	edessä	yläosa	150 mm	/ 40°
- runko	edessä	alaosa	100 mm	/ 40°
- runko	sivut	yläosa	40 mm	/ 0°
- runko	sivut	alaosa	40 mm	/ 0°
- runko	takana	yläosa	80 mm	/ 60°
- runko	takana	alaosa	80 mm	/ 60°
- runko	katto		40 mm	/ 0°
- runko	pohja		40 mm	/ 0°
- torni	edessä		180 mm	/ 80°
- torni	sivut		80 mm	/ 70°
- torni	takana		80 mm	/ 70°
- torni	katto		40 mm	/ 12°
- torni	mantletti		- mm	/ -°

Moottori

Vaunun moottorit (Maybach HL 230 P30) valmisti pääosin Maybach Motorenbau Friedrichshafenissa ja osan Auto-Union moottoritehdas Chemnitzissä, ilmeisesti myös Daimler-Benz, Stuttgartissa osallistui moottorien valmistukseen. Maybach OG 40 vaihdelaatikot valmisti Zahnradfabrik, Friedrichshafenissa.

Zimmerit

Tiger vaunut pinnoitettiin tehtaalla antimagneettisella Zimmerit massalla. Massauksesta luovuttiin Wa.Prüf 6 käskyllä syyskuussa 1944. Ensimmäiset vaunut ilman Zimmerit massaa valmistuivat 11.9.1944 (Fgst 280243 alkaen). Zimmerit

Maalaus

Tehtaalla vaunut maalattiin tumman keltaisiksi (RAL 7028). Ennen rintamalle lähettämistä vaunut maalattiin, oliivin vihreällä (RAL 6003) ja puna-ruskealla (RAL 8017). Jos tumman keltaista pohjamaalia (RAl 7028) ei ollut käytettävissä, voitiin tuolloin käyttää tumman harmaata (RAL 7021). Naamiomaalauksesta annettiin 20.11.1944 uusi ohje. Sen mukaan primerinä käytettiin tumman vihreätä (RAl 6003) ja punaisen ruskeata (RAl 8017), jonka päälle maalattiin tumman keltaisia täpliä (RAL 7028). Lue lisää: RAL-värikoodit

Tuotanto

Lokakuussa 1942 Heereswaffenamt tilasi 176 Tiger II vaunua. Marraskuussa 1942 tilauskantaa laajennettiin kattamaan 350 vaunun valmistus. Ensimmäinen Tiger II ajoi ulos tehtaalta syyskuussa 1943.

20.10.1943 esiteltiin Henschelin puinen Tiger II malli Adolf Hitlerille. Joulukuussa 1943 Henschelin tehdas Kasselissa aloitti valmistelut tuotantoa varten. Tuotanto aloitettiin tammikuussa 1944. Wa.Prüf.6 nimesi vaunun 2.6.1943 Pz.Kpfw. Vi Tiger Ausf. B:ksi. Yleinen nimitys oli myös Tiger II. 11.12.1944 vaunua alettiin kutsua nimellä "Königstiger".

Tiger II vaunun panssarilevyt olivat paksuja ja suurikokoisia, siten myös erittäin painavia ja hankalia käsitellä. Tuotannon nopeuttamiseksi otettiin käyttöön happi-asetyleeni leikkausmenetelmä. Leikkausjälki oli niin hyvä, ettei sen jälkeen reunoja enää tarvinnut hioa. Tämän uuden työmenetelmän ansioista kyseinen työvaihe oli nyt 4-7 kertaa nopeampi.

Asetoimisto hyväksyi ensimmäiset kolme vaunua (Fgst. Nr. 280001-280003) tammikuussa 1944. Tarkoituksena oli kiihdyttää tuotantoa niin, että kuukaudessa valmistuisi 50 vaunua. Tilauskantaakin oli jälleen laajennettu kattamaan kaikkiaan 1 234 vaunua.

Toukokuussa 1944 oli valmiina 100 Tiger II vaunua. Tuotantoa jatkettiin maaliskuuhun 1945 asti, jolloin oli valmistettu kaikkiaan 489 Tiger II vaunua.

Tuotanto kuukausittain


Vuosi / kuukausi	Tavoite	Tuotanto


- 11/1943	1	1
- 12/1943	2	0
- 1/1944	3	5
- 2/1944	5	5
- 3/1944	6	6
- 4/1944	12	6
- 5/1944	20	15
- 6/1944	25	32
- 7/1944	45	45
- 8/1944	80	94
- 9/1944	100	63
- 10/1944	120	26
- 11/1944	40	26
- 12/1944	60	56
- 1/1945	60	40
- 2/1945	35	42
- 3/1945	45	30

Ilmapommitusten vaikutus

Henschelin valmistamien Tiger II vaunujen tuotanto kärsi liittoutuneiden ilmapommistusten aiheuttamista vahingoista. Liittoutuneet pudottivat 22., 27. ja 28.9. sekä 2. ja 7.10.1944 yhteensä 4 698 tonnia pommeja, kohteenaan Henschelin tehdas. Pommitus tuhosi 95 % tehtaan pinta-alasta. 15.12.1944 suoritettu pommitus aiheutti myös tuntuvia viivästyksiä. Pommitusten on laskettu aiheuttaneen sen, että 657 Tiger II vaunua jäi valmistamatta.

Amerikkalaiset joukot valtasivat Henschel umd Sohn vaunutehtaan 31.3.1945. Vallatusta tehtaasta löydettiin tuolloin kahdeksan miltei valmista Tiger II vaunua. Wegmann Waggonfabrik AG Kasselista oli toimittanut viimeisen erän H3 tykkitorneja 22.3.1945. Osa niistä oli tehtaan valtauksen aikaan vielä kiinnittämättä.

Rintamalla

Ensimmäiset Tiger II vaunut siirrettiin harjoitus yksiköille helmikuussa 1944 ja toukokuussa niitä alettiin siirtää rintamalle. kaikki Tiger II vaunut sijoitettiin erillisiin raskaisiin panssaripataljooniin. Tiger II oli erinomainen vaunu sillä se pystyi helposti tuhoamaan kaikki vastustajat niin länsi kuin itärintamallakin. Se olikin toisen maailman sodan voimakkain panssarivaunu. itse asiassa vain harvat aseet pystyivät sen tuhoamaan ja silloinkin erittäin lyhyeltä matkalta. Vaunuja ei kuitenkaan pysytty valmistamaan riittävän suuria määriä jotta sillä olisi ollut merkitystä sodan kulkuun.

Tiger II pystyi tuhoamaan Sherman tankin 2 000 metrin päästä. Tarkoitus oli päästä vieläkin parempaan tulokseen aseistamalla Tiger II 10.5cm KwK L/68 tykillä, mutta hanketta ei ehditty koskaan toteuttaa.

Lähdeluettelo

- Sd.Kfz.182 Pz.Kpfw. VI Tiger Ausf. B "Königstiger", Waldemar Troja
- OSPREY, King Tiger - Heavy Tank, 1942-1945, Tom Jentz, Hilary Doyle, Peter Sarson
- King Tiger, Heavy tank 1942 -1945, New Vanguard, Tom Jentz, Hillary Doyle and Peter Sarson
- H.Dv.481/60, Merkblatt f¸r die Munition der 8.8cm Kampfwagernkanone 36, 8.1.1943
- WW2Aircraft.net, url: http://www.ww2.aircraft.net, 5.2.2012
- WW2 Ballistics, Amor and Gunnery, Robert Livingston and LOrrin Bird
- WWII Technical Database, url: http://www.tarrif.net, 5.2.2011
- Achtung Panzer, url: http://www.achtungpanzer.com, 23.1.2012
- Encyclopedia of german tanks of world war two, Peter Chamberlain and Hilary Doyle, 2001
- Axis History Forum, url: http://forum.axis.history.com, 25.1.2012

5.2.2011 (26.7.2025 09:15)

KORPISOTA

1941–1944

Kuusamon

sotahistorian

tutkimusryhmä

Sotatoimialue

Kuusamo-Kiestinki

Joukko-osastot

Taistelukalusto