Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Kansainvälinen sotahistorian tutkimusryhmä vuodesta 1999 alkaen...
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sotatoimialueen tarkan esittelyn tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumaympäristö aiempaa paremmin...
Joukko-osastot
Suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Panzerjäger V Jagdpanther
Yleistä
Panzerjäger V Jagdpanther Sd.Kfz.173 rynnäkkötykki kehitettiin Saksassa vuosien 1942-1943 aikana. Uusi rynnäkkötykkimalli hyödynsi Panther panssarivaunun runkoa ja siihen oli asennettu erittäin tehokas 8,8 cm panssarintorjuntatykki, joka oli samanlainen kuin Königstiger panssarivaunuissakin. Jagdpanter otettiin rintamakäyttöön vuoden 1944 aikana. Jagdpanther oli erittäin tehokas, mutta sitä valmistettiin liian vähän, että sillä olisi ollut todellista vaikutusta taistelujen kulkuun.
Jagdpantherin erinomainen 8.8 cm tykki, hyvä liikkuvuus (46 km/h tiellä ja 24 km/h maastossa) ja matala
siluetti tekivät siitä vaarallisen vastustajan. Jagdpanterit kunnostautuivatkin pian taistelukentällä.
Eräänä yksityiskohtana mainittakoon, että aseiden ominaisuuksista hyvin perillä oleva Saksan valtakunnan
johtaja Adolf Hitler piti sitä jopa parempana kuin Tiger ja Königstiger panssarivaunut. Jagdpantherissa
yhdistyi Panther vaunun nopeus ja hyvä viisto panssarointi ja Königstiger vaunun erinomainen tykki, jolla
pystyi läpäisemään minkä tahansa vihollisen panssarivaunun panssaroinnin yli kilometrin päästä.
Panzerjäger V jagdpanther (Sd.Kfz.173).
Kehitystyö
Saksan asetoimisto (Waffenamt) teki 3.8.1942 päätöksen aloittaa raskaan rynnäkkötykin kehitystyö,
jonka pohjana käytettäisiin uuden, osin vielä kehitteillä olevan Pz.Kpfw. V Panther Ausf. G mallisenpanssarivaunun runkoa. Uuteen rynnäkkötykkiin tuli kiinnittää voimakas 8,8 cm panssarintorjuntatykki. Vastuu uuden vaunun suunnittelusta annettiin Essenissä toimivalla Krupp asekonsernille. Moottoreiden suunnittelusta vastasi Daimler-Benzin tehdas nro 40.
Jagdpantherin prototyyppi valmistui lokakuussa 1942. Lopullinen tuotantoversio oli valmis 1.5.1943.
Puinen prototyyppi esiteltiin Adolf Hitlerille 20.10.1943 Arysissä, Itä-Preussissa. Samalla esiteltiin myös Königstiger ja Jagdtiger mallitkin. Vaunun sarjatuotanto voitiin aloittaa testien jälkeen vasta lokakuussa 1943.
Tekniset tiedot
Hetzer
Mitat
- pituus (runko)
6,86 m
- kokonaispituus
9,86 m
- leveys
3,28 m (3,42)
- korkeus
2,51 m
- paino (tst)
45 500kg
- maavara
- cm
- kääntösäde
-
Moottori
Maybach HL230 P30
- teho
700 hv
- nopeus
46 km/h
- polttoaine
be (700 ltr)
- toimintasäde
210 km (140-160 km)
- paino
-
Aseistus
8.8cm Pak 43/3 L/71
- kaliiperi
8,8cm L/71
- putken pituus
L/71
- tykin paino
- kg
- tulinopeus
- lk./min
- tähtäin
Sfl.Z.F.1a (ZF 5)
- ammukset
57-60 kpl (50% AP)
- konekivääri
MG 34 (rungossa)
- ammukset
1 200 kpl 7,92mm
- miehistö
5
8.8cm Pak 43/3 L/71
Jagdpantherin pääaseena oli erinomainen pitkäpiippuinen 8.8 cm Pak 43/3 L/71 tykki. Vaunun ammustelineisiin mahtuikaikkiaan 60 ammusta. Tykki oli suojattu ”saukopf” eli sianpää tyyppisellä mantletilla, jossa tykki pystyi
kääntymään 13 astetta oikealle ja vasemmalle. Korkeussuunnassa tykki liikkui -8 – +14 astetta. Tykin hinta
oli tuolloin 21 000 RM.
Tykin lisäksi vaunun runkoon oli asennettu lähisuojaksi, vihollisen jalkaväkeä vastaan MG34 konekivääri. Konekivääri oli asenettu samanlaiseen jalustaan kuin pz.Kpfw. V Panther Ausf. A vaunuissakin. Lisäksi viimeisiin vaunuihin asenettiin lähisuojaksi savunheitin, Nahverteidigungswaffe (9cm NbK 39).
Optinen tähtäinlaite Sfl.F.1a / Sfl.F ZF 5
Jagdpather panssarintorjuntavaunun pääaseen, 8.8 cm Pak 43/3 L/71 tykin tähtäinlaitteena oli Sfl.F.1a / Sfl.F ZF 5 (5x8) optinen tähtäin. Tähtäimen avulla voitiin tykki kohdistaa maaliin, joka oli maksimissaan 3 000 metrin etäisyydellä. Oikealla olevassa kuvassa Sfl.F.1a tähtäinlaitteen tähtäinkuvio. Tähtäinkuvio on täsmälleen samanlainen kuin Sturmgeschütz-III Ausf.G rynnäkkötykissäkäytetyn tähtäinlaitteen Sfl.Z.F.1 tähtäinkuvio.
Käsiaseet
Vaunumiehistöllä oli henkilökohtaisten aseiden lisäksi käytössä joukko erilaisia vaunukohtaisia aseita.
Mukana oli kaksi MP 38/40 -konepistoolia ja niihin 384 patruunaa. Merkinantopistooli Walther Leuchtpistole 42 Heeresmodel. Merkinantopistooliin oli mukana kaksi patruunalaatikkoa, yhteensä 24 patruunaa, joista 6 vihreää, 6 punaista ja 12 laskuvarjolla varustettua valaisupatruunaa.
Zimmerit
Jagdpanther vaunut saivat antimagneettisen Zimmerit-massauksen panssarilevyjen pintaan joulukuusta 1943
alkaen. Massaus viivästytti vaunun rintamakäyttöön ottoa noin kuusi päivää, koska massan kuivuminen oli hidasta. Massauksesta luovuttiin syyskuussa 1944. Lue lisää: Zimmerit
Panssarointi
Jagdpanther
Vahvuus
Kulma
- runko
edessä
yläosa
100 mm
/ 35°
- runko
edessä
alaosa
50 mm
/ 55°
- runko
sivut
yläosa
60 mm
/ 55°
- runko
sivut
alaosa
25 mm
/ 85°
- runko
takana
yläosa
40 mm
/ 35°
- runko
takana
alaosa
45 mm
/ 60°
- runko
katto
25-35 mm
/ 0-5°
- runko
pohja
25 mm
/ 0°
-
mantletti
-
/ -°
Ampumatarvikkeet
8.8cm Pak 43/2 käytti 88x882R kaliiperisia ammuksia, jotka oli varustettu sähkönallilla. Ammukset eivät olleet yhteensopiva 8.8cm Flak 18/36 ilmatorjuntatykkiin ja Tiger I vaunuissa käytettyihin 8.8cm Kw.k L/56 tykkeihin. Jagdpantherin tykin käyttämän ampumatarvikkeen hylsyn mitta oli pidempi.
Tykkiä varten vaunuun lastattiin maksimissa 60 ammusta. Noin 50% ammuksista oli panssarikranaatteja (Pz.Gr.) ja 50 % sirpalekranaatteja (Sprgr L 4.5). Toisinaan mukana oli myös muutamia alikaliiperikranaatteja (APCR).
- 8.8cm Sprenggranatpatrone 43 (Sprgr.Patr. 43), HE
Läpäisykyky
8.8cm Pak 43/2
Ammus
Kulma
Paino:
Nopeus:
Etäisyys:
(kg)
(m/s)
100 m
500 m
1000 m
1500 m
2000 m
2500 m
3000 m
- PzGr 39/43
30°
10,4
1 000
202
185
165
148
132
-
-
- PzGr 39/43
90°
10,4
1 000
232
219
204
190
176
-
-
- PzGr 40/43
30°
7,5
1 130
237
217
193
170
152
-
-
- PzGr 40/43
90°
7,5
1 130
300
270
237
205
175
-
-
- Gr.38 HL/C
30°
10,0
880
90
90
90
90
-
-
-
Osumatarkkuus
Ammusten osumatarkkuus eri etäisyyksillä
Ammus
Etäisyys:
100 m
500 m
1000 m
1500 m
2000 m
2500 m
3000 m
- PzGr 39/43
testi
100 %
100 %
100 %
95 %
85 %
74 %
61 %
taistelu
100 %
100 %
85 %
61 %
43 %
30 %
23 %
- PzGr 40/43
testi
100 %
100 %
100 %
97 %
89 %
78 %
66 %
taistelu
100 %
100 %
89 %
66 %
47 %
34 %
25 %
Tuotanto
Jagdpanther panssarintorjuntavaunusta valmistettiin kahta eri versiota. Ensimmäinen versio G1 tuli tuotantoon joulukuussa 1943. Siitä käytettiin nimitystä malli 1944 ja G1. Parannettu versio G2 (malli 1945) tuli nimensä
mukaisesti tuotantoon vuonna 1945. Siinä oli suurempi ja yksinkertaistetumpi tykin mantletti. Vaunu aseistettiin
uudella 8.8 cm Pak 43/4 tykin versiolla, jossa oli kaksiosainen putki. Kaksiosainen putki oli edullisempi
valmistaa ja helpompi vaihtaa tarvittaessa. G1-mallissa käytettiin Panther II panssarivaunuun suunniteltua
kestävämpää vaihteistoa Zahnradfabrik AK 7-200. Myöhempään G2 malliin asennettiin parannettu versio AK 7-400.
M.I.A.G. (Mühlenbau und Industrie A.G.) aloitti tuotannon Braunschweigissä tammikuussa 1944 ja Hannoverissa M.N.H. (Maschinenfabrik Niedersachsischen-Hannover G.m.b.H.) marraskuussa 1944. Erään tiedon mukaan kokonaistuotanto oli 396 vaunua. Toisen lähteen mukaan tuotanto käsitti 419 vaunua. Valmistettujen vaunujen runkonumerot olivat välillä 300 001 – 300 392. Suurin kuukausittainen tuotantopiikki sattui tammikuulle 1945, jolloin valmistui kaikkiaan 72 Jagdpantheria. Suunnitteilla oli myös Jagdpanther II, jonka aseena olisi 12.8cm Pak 80 L/55, mutta sota ehti loppua ennen projektin valmistumista. Erään tiedon mukaan MHN:n osuus valmistetuista vaunuista oli 112 kpl.
Jagdpanthereita valmistettiin kaikkiaan kolmella eri tehtaalla:
- Mühlenbau und Industrie A.G. (M.I.A.G.), Braunschweig
- Maschinenbau und Bahnbedarf (M.B.A.), Postdam-Brewitz
Jagdpanthereiden tuotantomäärä jäi pieneksi, johtuen lähinnä liittoutuneiden ilmapommitusten tehtaille aiheuttamista suurista vahingoista. Erityisesti MIAG ja MHN tehtaat kärsivät suuresti ilmapommituksista. Vuonna 1944. Yhdysvaltojen 8.Ilma-armeija (8.USAAF) pommitti B-17 ja B-24 raskailla pommikoneilla MIAG tehdasta, aiheuttaen 30–50 % vahingot tehdasrakennuksille.
Jagdpanther vaunujen pääaseen, 8.8cm Pak 43/71 tykin valmistuksesta vastasi Dortmunf-Hoerder-Hüttenverein AG.
Ilmeisesti tykin valmistukseen otti osaa myös Brandenburger-Eisenwerke GmbH. Maybach HL230 P30 moottorit puolestaan valmisti Maybach Werke, Friedrichshafenissa ja Auto-Union A.G., Chemnitzissä.
Panzerjäger V jagdpanther (Sd.Kfz.173) tuotantolinja Hannoverissa.
Kuva: BA-MA, PD
Tuotanto kuukausittain
KK / Vuosi
MIAG
MNH
MBA
Yhteensä
- 11/1943
1
0
0
1
- 12/1943
1
0
0
1
- 1/1944
5
0
0
5
- 2/1944
7
0
0
7
- 3/1944
8
0
0
8
- 4/1944
10
0
0
10
- 5/1944
10
0
0
0
- 6/1944
6
0
0
6
- 7/1944
15
0
0
15
- 8/1944
14
0
0
14
- 9/1944
21
0
0
21
- 10/1944
8
0
0
0
- 11/1944
35
20
0
55
- 12/1944
37
14
16
67
- 1/1945
35
35
2
72
- 2/1945
22
20
0
42
- 3/1945
32
13
7
52
- 4/1945
3
10?
12?
25?
Yhteensä
270
112?
37?
419?
Panzerjäger V jagdpanther (Sd.Kfz.173) tuotantolinja.
Kuva: BA-MA, PD
Rintamalla
Ensimmäiset Jagdpantherit saapuivat rintamalle kesäkuussa 1944, missä ne jaettiin panssaridivisioonien panssarintorjuntapataljoonille. Ensimmäiset yksiköt olivat 559 ja 654 panssarintorjuntapataljoona (Pz.Jäg.Abt). Laajamittaisimmin Jagdpanthereita käytettiin Ardennien taistelussa joulukuussa 1944.
Panzerjäger V jagdpanther (Sd.Kfz.173).
Kuva: BA-MA, PD
Eräs taistelu…
30.7.1944 saksalainen raskas panssarintorjuntaosasto 654 (Schwere Panzer-Jäger-Abteilung 654) oli lähellä Les Logesia, Normandiassa. Kolme Jagdpantheria järjesti väijytyksen brittien 6.kaartin panssariprikaatille (6th Guards Tank Brigade). Jagdpantherit ampuivat tuleen 10–11 Churchill panssarivaunua parissa minuutissa. Osa brittien prikaatista avasi tulen saksalaisia vastaan, sillä seurauksella, että miehistöt hylkäsivät kaksi
Jagdpantheria, koska niiden telat olivat poikki.