Panzerjäger V Jagdpanther

Yleistä

Panzerjäger V Jagdpanther Sd.Kfz.173 rynnäkkötykki kehitettiin Saksassa vuosien 1942-1943 aikana. Uusi rynnäkkötykkimalli hyödynsi Panther panssarivaunun runkoa ja siihen oli asennettu erittäin tehokas 8,8 cm panssarintorjuntatykki, joka oli samanlainen kuin Königstiger panssarivaunuissakin. Jagdpanter otettiin rintamakäyttöön vuoden 1944 aikana. Jagdpanther oli erittäin tehokas, mutta sitä valmistettiin liian vähän, että sillä olisi ollut todellista vaikutusta taistelujen kulkuun.

Jagdpantherin erinomainen 8.8 cm tykki, hyvä liikkuvuus (46 km/h tiellä ja 24 km/h maastossa) ja matala siluetti tekivät siitä vaarallisen vastustajan. Jagdpanterit kunnostautuivatkin pian taistelukentällä. Eräänä yksityiskohtana mainittakoon, että aseiden ominaisuuksista hyvin perillä oleva Saksan valtakunnan johtaja Adolf Hitler piti sitä jopa parempana kuin Tiger ja Königstiger panssarivaunut. Jagdpantherissa yhdistyi Panther vaunun nopeus ja hyvä viisto panssarointi ja Königstiger vaunun erinomainen tykki, jolla pystyi läpäisemään minkä tahansa vihollisen panssarivaunun panssaroinnin yli kilometrin päästä.


Jagdpanther
Panzerjäger V jagdpanther (Sd.Kfz.173).

Kehitystyö

Saksan asetoimisto (Waffenamt) teki 3.8.1942 päätöksen aloittaa raskaan rynnäkkötykin kehitystyö, jonka pohjana käytettäisiin uuden, osin vielä kehitteillä olevan Pz.Kpfw. V Panther Ausf. G mallisenpanssarivaunun runkoa. Uuteen rynnäkkötykkiin tuli kiinnittää voimakas 8,8 cm panssarintorjuntatykki. Vastuu uuden vaunun suunnittelusta annettiin Essenissä toimivalla Krupp asekonsernille. Moottoreiden suunnittelusta vastasi Daimler-Benzin tehdas nro 40.

Jagdpantherin prototyyppi valmistui lokakuussa 1942. Lopullinen tuotantoversio oli valmis 1.5.1943. Puinen prototyyppi esiteltiin Adolf Hitlerille 20.10.1943 Arysissä, Itä-Preussissa. Samalla esiteltiin myös Königstiger ja Jagdtiger mallitkin. Vaunun sarjatuotanto voitiin aloittaa testien jälkeen vasta lokakuussa 1943.

Tekniset tiedot

Hetzer
 
Mitat
- pituus (runko) 6,86 m
- kokonaispituus 9,86 m
- leveys 3,28 m (3,42)
- korkeus 2,51 m
- paino (tst) 45 500kg
- maavara - cm
- kääntösäde -
   
Moottori Maybach HL230 P30
- teho 700 hv
- nopeus 46 km/h
- polttoaine be (700 ltr)
- toimintasäde 210 km (140-160 km)
- paino -
   
Aseistus 8.8cm Pak 43/3 L/71
- kaliiperi 8,8cm L/71
- putken pituus L/71
- tykin paino - kg
- tulinopeus - lk./min
- tähtäin Sfl.Z.F.1a (ZF 5)
- ammukset 57-60 kpl (50% AP)
- konekivääri MG 34 (rungossa)
- ammukset 1 200 kpl 7,92mm
   
- miehistö 5
 

8.8cm Pak 43/3 L/71

Jagdpantherin pääaseena oli erinomainen pitkäpiippuinen 8.8 cm Pak 43/3 L/71 tykki. Vaunun ammustelineisiin mahtuikaikkiaan 60 ammusta. Tykki oli suojattu ”saukopf” eli sianpää tyyppisellä mantletilla, jossa tykki pystyi kääntymään 13 astetta oikealle ja vasemmalle. Korkeussuunnassa tykki liikkui -8 – +14 astetta. Tykin hinta oli tuolloin 21 000 RM.

Tykin lisäksi vaunun runkoon oli asennettu lähisuojaksi, vihollisen jalkaväkeä vastaan MG34 konekivääri. Konekivääri oli asenettu samanlaiseen jalustaan kuin pz.Kpfw. V Panther Ausf. A vaunuissakin. Lisäksi viimeisiin vaunuihin asenettiin lähisuojaksi savunheitin, Nahverteidigungswaffe (9cm NbK 39).

Optinen tähtäinlaite Sfl.F.1a / Sfl.F ZF 5

Jagdpather panssarintorjuntavaunun pääaseen, 8.8 cm Pak 43/3 L/71 tykin tähtäinlaitteena oli Sfl.F.1a / Sfl.F ZF 5 (5x8) optinen tähtäin. Tähtäimen avulla voitiin tykki kohdistaa maaliin, joka oli maksimissaan 3 000 metrin etäisyydellä. Oikealla olevassa kuvassa Sfl.F.1a tähtäinlaitteen tähtäinkuvio. Tähtäinkuvio on täsmälleen samanlainen kuin Sturmgeschütz-III Ausf.G rynnäkkötykissäkäytetyn tähtäinlaitteen Sfl.Z.F.1 tähtäinkuvio.

Käsiaseet

Vaunumiehistöllä oli henkilökohtaisten aseiden lisäksi käytössä joukko erilaisia vaunukohtaisia aseita. Mukana oli kaksi MP 38/40 -konepistoolia ja niihin 384 patruunaa. Merkinantopistooli Walther Leuchtpistole 42 Heeresmodel. Merkinantopistooliin oli mukana kaksi patruunalaatikkoa, yhteensä 24 patruunaa, joista 6 vihreää, 6 punaista ja 12 laskuvarjolla varustettua valaisupatruunaa.

Zimmerit

Jagdpanther vaunut saivat antimagneettisen Zimmerit-massauksen panssarilevyjen pintaan joulukuusta 1943 alkaen. Massaus viivästytti vaunun rintamakäyttöön ottoa noin kuusi päivää, koska massan kuivuminen oli hidasta. Massauksesta luovuttiin syyskuussa 1944. Lue lisää: Zimmerit

Panssarointi


Jagdpanther
 
      Vahvuus Kulma
  - runko edessä yläosa 100 mm / 35°
  - runko edessä alaosa 50 mm / 55°
  - runko sivut yläosa 60 mm / 55°
  - runko sivut alaosa 25 mm / 85°
  - runko takana yläosa 40 mm / 35°
  - runko takana alaosa 45 mm / 60°
  - runko katto 25-35 mm / 0-5°
  - runko pohja 25 mm / 0°
  - mantletti - / -°
 

 

Ampumatarvikkeet

8.8cm Pak 43/2 käytti 88x882R kaliiperisia ammuksia, jotka oli varustettu sähkönallilla. Ammukset eivät olleet yhteensopiva 8.8cm Flak 18/36 ilmatorjuntatykkiin ja Tiger I vaunuissa käytettyihin 8.8cm Kw.k L/56 tykkeihin. Jagdpantherin tykin käyttämän ampumatarvikkeen hylsyn mitta oli pidempi.

Tykkiä varten vaunuun lastattiin maksimissa 60 ammusta. Noin 50% ammuksista oli panssarikranaatteja (Pz.Gr.) ja 50 % sirpalekranaatteja (Sprgr L 4.5). Toisinaan mukana oli myös muutamia alikaliiperikranaatteja (APCR).

  • - 8.8cm Panzergranatpatrone 39/43 (PzGr 39/43), APCBE-HE
  • - 8.8cm Panzergranatpatrone 40/43 (PzGr 40/43), APCR
  • - 8.8cm Panzergranatpatrone 39 HL, (PzGr 39 HL), HEAT
  • - 8.8cm Sprenggranatpatrone 43 (Sprgr.Patr. 43), HE

Läpäisykyky


8.8cm Pak 43/2
 
Ammus Kulma Paino: Nopeus: Etäisyys:
    (kg) (m/s) 100 m 500 m 1000 m 1500 m 2000 m 2500 m 3000 m
 
- PzGr 39/43 30° 10,4 1 000 202 185 165 148 132 - -
- PzGr 39/43 90° 10,4 1 000 232 219 204 190 176 - -
- PzGr 40/43 30° 7,5 1 130 237 217 193 170 152 - -
- PzGr 40/43 90° 7,5 1 130 300 270 237 205 175 - -
- Gr.38 HL/C 30° 10,0 880 90 90 90 90 - - -
 

Osumatarkkuus


Ammusten osumatarkkuus eri etäisyyksillä
 
Ammus   Etäisyys:
    100 m 500 m 1000 m 1500 m 2000 m 2500 m 3000 m
 
- PzGr 39/43 testi 100 % 100 % 100 % 95 % 85 % 74 % 61 %
taistelu 100 % 100 % 85 % 61 % 43 % 30 % 23 %
- PzGr 40/43 testi 100 % 100 % 100 % 97 % 89 % 78 % 66 %
taistelu 100 % 100 % 89 % 66 % 47 % 34 % 25 %
 

Tuotanto

Jagdpanther panssarintorjuntavaunusta valmistettiin kahta eri versiota. Ensimmäinen versio G1 tuli tuotantoon joulukuussa 1943. Siitä käytettiin nimitystä malli 1944 ja G1. Parannettu versio G2 (malli 1945) tuli nimensä mukaisesti tuotantoon vuonna 1945. Siinä oli suurempi ja yksinkertaistetumpi tykin mantletti. Vaunu aseistettiin uudella 8.8 cm Pak 43/4 tykin versiolla, jossa oli kaksiosainen putki. Kaksiosainen putki oli edullisempi valmistaa ja helpompi vaihtaa tarvittaessa. G1-mallissa käytettiin Panther II panssarivaunuun suunniteltua kestävämpää vaihteistoa Zahnradfabrik AK 7-200. Myöhempään G2 malliin asennettiin parannettu versio AK 7-400.

M.I.A.G. (Mühlenbau und Industrie A.G.) aloitti tuotannon Braunschweigissä tammikuussa 1944 ja Hannoverissa M.N.H. (Maschinenfabrik Niedersachsischen-Hannover G.m.b.H.) marraskuussa 1944. Erään tiedon mukaan kokonaistuotanto oli 396 vaunua. Toisen lähteen mukaan tuotanto käsitti 419 vaunua. Valmistettujen vaunujen runkonumerot olivat välillä 300 001 – 300 392. Suurin kuukausittainen tuotantopiikki sattui tammikuulle 1945, jolloin valmistui kaikkiaan 72 Jagdpantheria. Suunnitteilla oli myös Jagdpanther II, jonka aseena olisi 12.8cm Pak 80 L/55, mutta sota ehti loppua ennen projektin valmistumista. Erään tiedon mukaan MHN:n osuus valmistetuista vaunuista oli 112 kpl.

Jagdpanthereita valmistettiin kaikkiaan kolmella eri tehtaalla:

  • - Maschinenfabrik Niedersachen Hannover G.m.b.H (M.N.H.), Hannover
  • - Mühlenbau und Industrie A.G. (M.I.A.G.), Braunschweig
  • - Maschinenbau und Bahnbedarf (M.B.A.), Postdam-Brewitz

Jagdpanthereiden tuotantomäärä jäi pieneksi, johtuen lähinnä liittoutuneiden ilmapommitusten tehtaille aiheuttamista suurista vahingoista. Erityisesti MIAG ja MHN tehtaat kärsivät suuresti ilmapommituksista. Vuonna 1944. Yhdysvaltojen 8.Ilma-armeija (8.USAAF) pommitti B-17 ja B-24 raskailla pommikoneilla MIAG tehdasta, aiheuttaen 30–50 % vahingot tehdasrakennuksille.

Jagdpanther vaunujen pääaseen, 8.8cm Pak 43/71 tykin valmistuksesta vastasi Dortmunf-Hoerder-Hüttenverein AG. Ilmeisesti tykin valmistukseen otti osaa myös Brandenburger-Eisenwerke GmbH. Maybach HL230 P30 moottorit puolestaan valmisti Maybach Werke, Friedrichshafenissa ja Auto-Union A.G., Chemnitzissä.


Jagdpanther
Panzerjäger V jagdpanther (Sd.Kfz.173) tuotantolinja Hannoverissa.
Kuva: BA-MA, PD


Tuotanto kuukausittain
 
KK / Vuosi MIAG MNH MBA Yhteensä
 
- 11/1943 1 0 0 1
- 12/1943 1 0 0 1
         
- 1/1944 5 0 0 5
- 2/1944 7 0 0 7
- 3/1944 8 0 0 8
- 4/1944 10 0 0 10
- 5/1944 10 0 0 0
- 6/1944 6 0 0 6
- 7/1944 15 0 0 15
- 8/1944 14 0 0 14
- 9/1944 21 0 0 21
- 10/1944 8 0 0 0
- 11/1944 35 20 0 55
- 12/1944 37 14 16 67
         
- 1/1945 35 35 2 72
- 2/1945 22 20 0 42
- 3/1945 32 13 7 52
- 4/1945 3 10? 12? 25?
         
Yhteensä 270 112? 37? 419?
 


Jagdpanther
Panzerjäger V jagdpanther (Sd.Kfz.173) tuotantolinja.
Kuva: BA-MA, PD

Rintamalla

Ensimmäiset Jagdpantherit saapuivat rintamalle kesäkuussa 1944, missä ne jaettiin panssaridivisioonien panssarintorjuntapataljoonille. Ensimmäiset yksiköt olivat 559 ja 654 panssarintorjuntapataljoona (Pz.Jäg.Abt). Laajamittaisimmin Jagdpanthereita käytettiin Ardennien taistelussa joulukuussa 1944.


Jagdpanther
Panzerjäger V jagdpanther (Sd.Kfz.173).
Kuva: BA-MA, PD

Eräs taistelu…

30.7.1944 saksalainen raskas panssarintorjuntaosasto 654 (Schwere Panzer-Jäger-Abteilung 654) oli lähellä Les Logesia, Normandiassa. Kolme Jagdpantheria järjesti väijytyksen brittien 6.kaartin panssariprikaatille (6th Guards Tank Brigade). Jagdpantherit ampuivat tuleen 10–11 Churchill panssarivaunua parissa minuutissa. Osa brittien prikaatista avasi tulen saksalaisia vastaan, sillä seurauksella, että miehistöt hylkäsivät kaksi Jagdpantheria, koska niiden telat olivat poikki.

Lähdeluettelo

  • - Militaria 207, Jagdpanther – Jagdtiger, Hilary Doyle & G. Deugas
  • - The AFV database, url: http://afvdb.50megs.com, Chris Conners, 23.1.2012
  • - Achtung Panzer, url: http://www.achtungpanzer.com, 23.1.2012
  • - H.Dv.481/60, Merkblatt für die Munition der 8.8 cm Kampfwagernkanone 36, 8.1.1943
  • - H.Dv.481/60, Merkblatt für die Munition der 8.8 cm Kampfwagernkanone 36, 8.1.1943
  • - Sd.Kfz. 182, Pz.Kpfw.VI Tiger Ausf. B "Königstiger", vol1, Waldemar Troja
  • - WW2 Ballistics, Armor and Gunnery, Robert Livingston & LOrrin Bird
  • - WWII Technical Database, url: http://www.tarrif.net, 5.2.2011
  • - King Tiger, Heavy tank 1942–1945, New Vanguard, Tom Jentz, Hillary Doyle & Peter Sarson
  • - Panther & its Variants, Walther Spielberger
  • - Panther 1944, url: http://www.Panther 1944 - Der mittlere Panzerkampfwagen Sd.Kfz.171, 19.2.2013

8.1.2012 (18.7.2025 17:37)