5cm Pak 38

Yleistä

Saksalaiset havaitsivat jo Espanjan sisällissodan aikana 1936–1937, ettei 3.7cm Pak 36 panssarintorjuntatykkien läpäisykyky ole kaikissa tilanteissa riittävä. Saksalainen Rheinmetall-Borsig AG asekonserni saikin tehtäväkseen suunnitella uusi, suurempi kaliiperinen panssarintorjuntatykki jo vuonna 1938. Kehitystyön tuloksena syntyi, 5cm Panzerabwehrkanone 38 (5cm Pak 38).

Uudessa panssarintorjuntatykissä oli puoliautomaattinen lukko. Se tosin toimi puoliautomaattisesti vain panssarikranaateilla ja alikaliiperiammuksilla, sillä sirpalekranaatin aiheuttama pienempi rekyyli ei riittänyt mekanismin toiminnalle. Piippu varustettiin suujarrulla, joka pienentää rekyyliä. Tämä puolestaan mahdollistaa kaliiperiin nähden keveämmän rakenteen. Tykin miehistön suojaksi suunniteltiin parannettu asekilpi, joka koostuu kahdesta päällekkäisestä 4 mm:n vahvuisesta teräslevystä.

Rakenne

Tykissä on 50 mm kaliiperinen, 2 975 mm pitkä rihlattu putki, jonka sisäpinnalle on ajettu 20 oikeakätistä, kiihtyvällä rihlannousulla varustettua rihlapalkkia. Putkeen on kiinnitetty peräkappale, johon puolestaan on kiinnitetty lukkopesä, sulku- ja iskukoneisto. Piipun etupäähän on asetettu suurikokoinen suujarru, vähentämään tykin rekyylin vaikutusta.

Tykin putki on asennettu kehtoon, joka puolestaan kiinnittää sen kuljetuslavettiinsa. Lavetti puolestaan voidaan jakaa alalavettiin ja ylälavettiin. Ylälavetti koostuu rungosta ja korkeussuuntauskoneiston osista. Alalavettiin puolestaan kuuluu lavettirunko, ajolaitteet ja lavettihaarat. Lavettihaarojen tarkoitus on tasapainottaa ja tukea tykkiä ammuttaessa. Kuljetuksessa ne toimivat vetoaisana. Ajolaitteisiin kuuluvissa kovakumipäällysteisissä renkaissa on pneumaattiset jarrut, sekä erillinen käsijarru. Miehistön suojaksi on tykkiin asennettu kulmikas kaksikerroksinen suojakilpi.

Toiminta

Lukko avataan vetämällä kääntövarresta taaksepäin ja kääntämällä myötäpäivään. Nyt lukko aukeaa ja sulkujousi virittyy. Lukko sulkeutuu automaattisesti sulkujousen toiminnan ansiosta, kun ammus työnnetään panoskammioon. Tykin iskuri viritetään käsivirittimellä.

Tykki laukaistaan painamalla laukaisunappia, joka puolestaan vapauttaa iskujousen, joka päästää iskurin lyömään ammuksen hylsyn pohjassa olevaan nalliin. Iskurin lyödessä nalliin, nalli syttyy ja laukaisee ammuksen ajopanoksen. Ajopanoksen räjähdysmäisen nopea palaminen tuottaa suuren räjähdyskaasupaineen. Tämä puolestaan työntää projektiilin eteenpäin tykin rihlatussa putkessa, saattaen sen ballistiselle lentoradalle kohti maalia.

Jos tykin puoliautomaattitoiminto on käytössä, avautuu tykin lukko automaattisesti uutta laukausta varten. Tykin lukko toimii puoliautomaattisesti vain panssarikranaateilla ja alikaliiperiammuksilla, sillä ne omaavat riittävän rekyylivoiman. Sirpalekranaattien heikompi lataus ei saa aikaan riittävää rekyyliä, joka mahdollistaisi puoliautomaatti toiminnan.

Tekniset tiedot

Ampumatarvikkeet

• • 5cm Panzergranate, (50 pspekrv 22/27-ps), APHE-T
• • 5cm Panzergranate 39, (50 pspekrv 22/27-ps), APHE
• • 5cm Panzergranate 40, (50 psl-Vj2), APCR
• • 5cm Panzergranate 40/1, APCR
• • 5cm Sprenggranate 38, (50 tkrv 28/33-39), HE
• • Stielgranate 42, (varsikranaatti 42), HEAT

Läpäisykyky

*) APCR = Armour Piercing, Composite Rigid, HEAT = High Explosive, Anti-Tank

Tykin ammusten läpäisykykytiedoissa on lähteistä riippuen hieman eroavaisuuksia. Esimerkiksi suomalaisten omissa testeissä saadut tulokset ovat hieman parempia, kuin venäläisten ja saksalaisten suorittamissa läpäisykykytesteissä. Tämä johtuu ilmeisesti suomalaisten testissä käytetyn panssariteräslevyn heikkolaatuisuudesta.

Samalla on syytä muistaa, että venäläiset käyttivät panssarivaunuissaan heikompilaatuista panssariterästä kuin saksalaiset. Jotta testitulokset olisivat relevantteja ja vertailukelpoisia, tulisi tiedossa olla myös kohteena käytetyn panssariteräksen laatu. Eli testien tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia.

Tykin osumatarkkuus

Tuotanto

Uusi tykki saatiin tuotantoon vuonna 1940 ja ensimmäiset tykit jaettiin joukoille huhtikuussa 1941. Kesäkuun 1. päivänä 1941 Saksan armeijalla oli käytössään vasta 107 tykkiä. Määrä kuitenkin kasvoi nopeasti, sillä operaatio Barbarossan alkaessa 22.6.1941, oli joukoille jaettu kaikkiaan 1 064 tykkiä.

5cm Pak 38 tuotanto lakkautettiin vuonna 1943, kun siirryttiin valmistamaan järeämpiä 7.5cm Pak 40 tykkejä. 5cm Pak 38 tykkejä valmistettiin kaikkiaan yli 9 500 kpl. Yhden tykin valmistaminen maksoi 24 625 RM eli noin 486 000 mk. Erään tiedon mukaan, valmistuskustannuksia olisi onnistuttu tuonannon jatkuessa merkittävästi pienentämään, jolloin olisi päästy 10 600 RM:n asekohtaisiin valmistuskustannuksiin. 5cm Pak 38 panssarintorjuntatykkejä valmisti Saksassa Rheinmetall-Borsig AG, Ardel, Gustloffwerke ja Ostlandwerke.

Alla olevissa taulukoissa esitetään tykin valmistusmääriä kuukausittain ja vuosittain. Valmistusmäärissä tuntuu olevan joitain epätarkkuuksia lähteestä riippuen vuosien 1939 ja 1940 kohdalla. Vuosilta 1942 ja 1943 ei ole käytettävissä kuukausittaisia valmistusmäärätietoja.

Tuotanto vuosittain

5cm Pak 38 (Sf.) auf Zugkraftwagen 1t

Vuonna 1941 varustettiin useita Sd.Kfz.10 puolitela-ajoneuvoja, 5cm Pak 38 panssarintorjuntatykeillä. Näin saatiin aikaan nopea (65 km/h) ja kevyt panssarintorjunta-ajoneuvo. Tykin asennustapa oli sinänsä poikkeuksellinen, sillä koko tykki (pl. renkaat) asennettiin ajoneuvoon. Kaikki valmistetut ajoneuvot asetettiin Waffen-SS joukkojen käyttöön itärintamalle.

Rintamalla

Operaatio Barbarossan alussa Saksan asevoimilla oli käytössään 5cm Pak 38 panssarintorjuntatykkejä noin 1 000 kpl. Se oli suhteellisen tehokas myös puna-armeijan uusia panssarivaunumalleja, T-34 ja KV-1 vastaan. Tykkiä käytettiin vuosina 1941-1944 Saksan eri rintamilla, Pohjois-Suomesta aina Pohjois-Afrikkaan asti. Tästä huolimatta oli jo aloitettu entistäkin tehokkaamman tykin suunnittelutyöt. Vuoden 1942 alkupuolella käyttöön otettu 7.5cm Pak 40 syrjäytti pian 5cm Pak 38:n.

SS-Sturmman Fritz Christen

SS-Totenkopf divisioona taisteli 24.9.1941 Venäjällä Pola-joella, Lushnon kylän alueella. SS-Sturmmann Fritz Christen (29.6.1921–23.9.1995) oli myös tällä alueella divisioonan toisessa panssarintorjuntakomppaniassa (2./Pz.Jäg.Abt). Venäläiset hyökkäsivät voimakkain joukoin T-34 - ja KV-1 panssarivaunujen tukemana. Christen haavoittui ja hänen joukkueensa muut jäsenet kuolivat. Hän jatkoi kuitenkin taistelua haavoittuneena kolme päivää vihollisen panssarivaunuja vastaan. Hänen onnistui kahden päivän aikana tuhota 5cm Pak 38 panssarintorjuntatykillä 13 vihollisen panssarivaunua ja ampua noin 100 vihollisen sotilasta, ennen kuin SS-Totenkopf divisioonan apujoukot ehtivät paikalle.

SS-Totenkopf divisioonan komentaja SS-Obergruppenführer Theodor Eicke myönsi Christenille välittömästi ensimmäisen luokan rautaristin (Eisernes Kreuz I. Klasse) ja suositteli ritariristin myöntämistä. 20.10.1941 kolmannen valtakunnan johtaja Adolf Hitler palkitsi Sudenpesässä (Wolfschanze) Christenin kautta-aikojen nuorimpana, rautaristin ritariristillä (Ritterkreuz des Eisernen Kreuzes).

AOK Lappland

Pohjois-Suomen rintamalla vuosina 1941–1944 toimineella saksalaisella Lapin Armeijan (AOK Lappland, myöh. AOK 20) joukoilla oli käytössään muutamia kymmeniä 5cm panssarintorjuntatykkejä (5cm Pak 38). Tykit eivät läpäisseet venäläisten parannettujen T-34/85 -ja JS-1 panssarivaunujen panssarointia. 5cm panssarintorjuntatykkejä alettiin korvaamaan tehokkaammilla 7.5cm Pak 40 panssarintorjuntatykeillä, jo vuoden 1943 lopulla. Sotapäiväkirjojen mukaan 3.7cm ja 5cm tykkejä oli kuitenkin rintamajoukkojen käytössä vielä keväällä 1944.

5cm Pak 38 saksalaisten käytössä Suomessa 1941-1942

Huom! Pohjois-Suomessa Petsamon suunnalla taistellut 3. vuoristodivisioona (3.Geb.Div) siirrettiin pois Suomesta joulukuussa 1941. Sen tilalle oli lokakuussa 1941 siirretty 6. vuoristodivisioona (6.Geb.Div). 3. vuoristodivisioonan joukoista vuoristojääkärirykmentti 139 (GJR 139) jäi Suomeen. 7. vuoristodivisioona (7.Geb.Div) siirrettiin Suomen rintamalle, Kiestingin suunnalle kesäkuussa 1942. 163. jalkaväkidivisioona taisteli aluksi Laatokan Karjalassa, mutta siirrettiin myöhemmin Pohjois-Suomeen.

SS-Division Nord

Kiestingin suunnalla vuosina 1941-1944 toiminut saksalainen SS-vuoristodivisioona (SS-Division Nord, myöh. 6.SS-Gebirgs-Division Nord), sai ensimmäiset 5cm Pak 38 panssarintorjuntatykkinsä vasta touko-kesäkuussa 1942. Syy tykkien hieman myöhäiseen toimitusaikatauluun lienee se, että tehokkaiden tykkien tarve oli pääsotanäyttämöllä suurempi, kuin Suomen hieman sivussa olevalla korpirintamalla. Tätä teoriaa tukee se, että myös muut Saksan Lapin armeijan (AOK Lappland) alaiset joukot, kuten esimerkiksi Alakurtin suunnalla taistellut 169. jalkaväkidivisioona (169.Infanterie-Division) sai 5cm Pak 38 tykit suunnilleen samoihin aikoihin kuin SS-divisioona Nord:kin. Toukokuussa 1942 oli uuden ja tehokkaamman 7.5cm Pak 40 panssarintorjuntatykin toimitukset olleet jo jonkin aikaa täydessä käynnissä, joten syrjäiselle korpirintamallekin riitti nyt parempia aseita kuin vanhat 3.7cm Pak 36:t.

Sotapäiväkirjamerkintöjen mukaan SS-Division Nordilla oli 29.6.1942 käytössään 4 kpl 5cm Pak 38 tykkejä. 22.8.1942 määrä oli noussut 25 tykkiin, ei kuitenkaan aivan uuden organisaation (KstN 1144) edellyttämään 27 tykin määrään (a 9 tykkiä / komppania). Näyttäisi siltä, että Wehrmachtin divisioonien panssarintorjunta sai hieman nopeammin uuden määrävahvuisen tykkikaluston, kuin SS divisioona Nord. Määrävahvuus saavutettiin vasta joulukuussa 1942.

Vuoden 1942 lopulla 5cm Pak 38 panssarintorjuntatykkien määrää oli tarkoitus vähentää, koska panssarintorjuntapataljoonan kolmas komppania piti aseistaa sotasaaliiksi saaduilla venäläisillä 76.2 mm panssarintorjuntatykeillä. Tämä hanke ei ilmeisesti koskaan toteutunut.

Ampumatarviketilanne

7.Gebigs-Division

Kuusamo-Kiestinki suunnalla vuosina 1942–1944 toimineella 7.vuoristodivisioonalla (7.Gebirgs-Division) oli myös käytössään 5cm Pak 38 panssarintorjuntatykkejä. 29.7.1942 annetun vahvuusilmoituksen mukaan, divisioonan panssarintorjunaosastolla (Panzerjäger-Abteilun 99 oli käytössään 2 kpl 5cm Pak 38 panssarintorjuntatykkejä, Radfahr-Abteilung 99:llä myös kaksi tykkiä. 11.1.1942 divisoona sai lisää uusia tykkejä, jolloin niiden määrä nousi 20 kappaleeseen. Vastaavasti vanhempia 3.7cm Pak 36 panssarintorjuntatykkejä lähetettiin Oulun asevarikolle. 1.8.1944 näitä tykkejä oli divisioonan käytössä kaikkiaan 23 kpl.

Lähdeluettelo

• - Waffen-Arsenal, Band 170, Die 5-cm Panzerjägerkanone 38, Wolfgang Fleischer
• - Marskin panssarintuhoojat, Erkki Käkelä
• - Sotahistoriallinen aikakauskirja 17, Suomen panssarintorjunnan tykkiaseistus, Markku Palokangas, 1998
• - Überbild über den stand der Entwidlungen beim Heer, teil II, 8/1942
• - Kriegstagebuch SS-Gebirgs-Division Nord, Anlagenband A, 15.6.1942–31.12.1942, T354/141
• - Kriegstagebuch (Geb.) AOK 20, mikrofilmi T312/R1065, 01.07.1944-30.09.1944
• - Kampf Unter dem Nordlicht, Deutsch-finnische Waffenbruderschaft am Polarkreis, Franz Schreiber
• - Panzer Divisions: The Eastern Front 1941–1943, Peir P. Battistelli, 2008
• - Das Deutsche Reich und der Zweite Weltkrieg, Band 5/1, Bernhard R.Kroener, D.Müller, H.Umbreit
• - Das Handbuch der deutschen Infanterie 1939–1945, Alex Buchner
• - Weapons and fighting tactics of the Waffen-SS, Dr. S Hart & Dr. R. Hart, 1999
• - Encyclopedia of German Tanks of World War Two, Peter Chamberlain and Hillary Doyle, 1999
• - Ase-lehti 3/2003, Legendaarinen 75 mm:n panssarintorjuntatykki malli 1940
• - Lone Sentry, 50-mm Antitank Gun, url: http://www.lonesentry,com, 24.11.2012
• - Panzerworld, Armour penetration table, url: htpp://www.panzerworld.net, 24.11.2012
• - Pohj.-Kymenlaakson Asehistoriallinen ry, Panzerabwehrkanone 38, www.pkyasehist.fi, 25.11.2012
• - WWII Vehicles.com, Germany's 5-cm Pak 38, url: http://www.wwiivehicles.com, 25.11.2012
• - Sturmvogel, German Weapon and Ammunition Production, url: http://www.sturmvogel.com, 25.11.2012
• - Guns vs Armour - German Gun Accuracy 47 mm to 50 mm calibre, url: http://amizaur.prv.pl, 29.11.2012
• - Enemy Ordnance Material (Germany) R-2228-E
• - Achtung Panzer, url: http://www.achtungpanzer.com, 30.11.2012
• - Kriegstagebuch 7.Gebirgs-Division, 26.10.1941-31.5.1942-30.12.194, T315-R443

25.11.2012 (15.12.2023 07:12)