8cm Gr.W.34

Yleistä

Saksalainen asevalmistaja Rheinmetall-Borsig AG kehitti vuonna 1932 uuden 8 cm keskiraskaan kranaatinheittimen, joka sai nimityksen 8cm Granatwerfer 34 (8cm Gr.W. 34). Ase osoittautui testeissä toimintavarmaksi, minkä seurauksena sen sarjatuotanto käynnistettiin vuonna 1934. Kranaatinheittimestä muodostui nopeasti Saksan maavoimien keskeinen jalkaväen tulitukiase ja niiden yleisimmin käyttämä kranaatinheitintyyppi. Saksalaisessa nimikkeistössä ase tunnettiin myös nimellä schwerer Granatwerfer 34 (s.Gr.W. 34), jolla korostettiin sen luokittelua raskaaksi kranaatinheittimeksi.

8cm Gr.W. 34 säilyi tuotannossa ja operatiivisessa käytössä koko toisen maailmansodan ajan. Saksan asevoimat käyttivät sitä laajasti eri sotanäyttämöillä, ja siitä muodostui olennainen osa saksalaisten jalkaväkijoukkojen tulitukijärjestelmää. Aseen pitkä käyttöikä ja laaja levinneisyys kuvastavat sen merkitystä Saksan armeijan kranaatinheitinaseistuksessa.

Toiminta

Kranaatinheitin on epäsuoraa tulta ampuva jalkaväen tukiase. Se on yksinkertainen, halpa ja suhteellisen tarkka ase. Kranaatinheittimessä on yleensä neljä osaa: vastin, tuki, putki ja suuntain.

Kranaatinheittimen toiminta on yksinkertainen. Heitin on suustaladattava, joten ammus pudotetaan heittimen suusta sen sileäpintaista putkea myöten alaspäin. Putken pohjalla se osuu iskuriin, joka puolestaan laukaisee ammuksen nallin. Nalli laukaisee ammuksen ajopanoksen ja ammus aloittaa matkan putkea myöten ylöspäin. Päästyään ulos putkesta ammus jatkaa matkaa ballistisella lentoradalla kohti maalia. Ammuksen nopeus on latauksesta riippuen noin 75 - 174 m/s. Aseen rekyyli ohjautuu putken pohjasta vastinlevyn ja siitä suoraan maahan.

Tekniset tiedot

Ampumatarvikkeet

8cm kranaatinheittimeen valmistettiin useita erilaisia ampumatarvikkeita. Pääasiassa kuitenkin valmistettiin sirpalekranaatteja. Savu- ja merkinantokranaattien valmistus ja käyttökin olivat vähäisempää.

• • Wurfgranate 34, (HE), sirpalekranaatti
• • Wurfgrranate 34 Kh
• • Wurfgranate 34 Üb
• • Wurfgranate 34 Nb., savukranaatti
• • Wurfgranate 38, (HE), sirpalekranaatti
• • Wurfgranate 38 Deut., merkinantokranaatti (savu)
• • Wurfgranate 39
• • Wurfgranate 40

Wurfgranate 34

Wurfgranate 34 (8cm W.Gr.34) painoi 3.5 kg, josta 550 grammaa oli räjähdysainetta (TNT). Sen pituus oli 329 mm ja halkaisija 81,4 mm. Kranaatin lähtönopeus oli 172 m/s, maksimikantama 2,4 km ja hajonta 65 m. Kranaatin iskusytyttimenä/ajopanoksena käytettiin mallia Wgr.Z.34 (pituus 40 mm, halkaisija 33 mm ja paino 55 g. Kranaattia valmistettiin sodan loppuun mennessä yhteensä noin 73 972 000 kappaletta.

Wurfgranate 34 Nb.

Savukranaatti tuotti sankan, läpinäkymättömän savun 15-20 x 15-20 m alueelle 20 sekunnin ajaksi.

Wurfgranate 38 ja 39

Kranaatin kärjessä oli erillinen panos joka heitti ammuksen takaisin ilmaan sen osuessa kohteeseen. Näin kranaatti räjähti useiden metrien korkeudessa, aiheuttaen tehokkaamman sirpale vaikutuksen.

20.Vuoristoarmeijan esikunta ilmoitti alaisilleen joukoille, että kranaatinheittimien ammuksissa (8cm Gr.W 34 / Wgr.38), joissa käytetään Wgr.Z.38 tyyppistä sytytintä oli havaittu vakavia turvallisuusongelmia. Sytyttimien kuljetus rintamalle kiellettiin tämän vuoksi.

Wurfgranate 38 Deut

Kranaatti tuotti merkkisavun noin 50 metriä halkaisijaltaan olevalle alueelle, noin kahden - kolmen minuutin ajaksi. Kranaattia käytettiin lähinnä annettaessa värillinen merkkisavu ilmavoimille.

Wurfgranate 40 (Lange Wurfgranate)

Wurfgranate 40 oli kooltaan muita kranaatteja suurempi. Sen pituus oli 564 mm, paino 7,5 kg, kantama 950 metriä. Se sisälsi räjähdysainetta 5 kg (TNT).

Tuotanto

8cm Gr.W. 34 -kranaatinheittimen sarjatuotanto käynnistettiin vuonna 1934 Rheinmetall-Borsig AG toimesta. Toisen maailmansodan syttymiseen mennessä, 1. syyskuuta 1939, Saksan armeijalle oli toimitettu noin 3 600 kyseistä kranaatinheitintä.

Aseen tuotantomäärissä tapahtui merkittävä lasku syyskuussa 1941, jolloin valmistusmäärät vähenivät huomattavasti. Tuotanto kääntyi kuitenkin uudelleen kasvuun helmikuussa 1942, minkä jälkeen valmistusmäärät kasvoivat sodan loppuvaiheita kohti. Tuotannon huippu saavutettiin joulukuussa 1944, jolloin valmistui 3 950 kranaatinheitintä yhden kuukauden aikana.

8cm Gr.W. 34 -kranaatinheittimen valmistus jatkui toisen maailmansodan päättymiseen saakka. Kokonaistuotannoksi ilmoitetaan 71 630 kappaletta. Suuri valmistusmäärä ja tuotannon jatkuminen sodan loppuun asti osoittavat aseen keskeisen aseman Saksan asevoimien jalkaväen tulitukiaseistuksessa.

Aseen valmistamiseen kului raaka-aineita noin 117 kg ja sen hinnaksi muodostui 810 RM. Ase oli tehokkuuteensa nähden suhteellisen halpa.

Tuotanto kuukausittain

Kurzer 8cm Granatwerfer 42 "Stummelwerfer"

Kz. 8cm Gr.W. 42 oli parannettu ja kevennetty versio aiemmasta 8 cm kranaatinheittimestä (8cm Gr.W. 34). Uusi malli käytti samoja ampumatarvikkeita kuin edeltäjänsä, joten sen käyttöönotto ei edellyttänyt erillisen ampumatarvikevalikoiman kehittämistä. Keskeisimmät rakenteelliset muutokset liittyivät aseen putkeen ja pohjalevyyn. Gr.W. 42 putki oli aiempaa lyhyempi, mikä vähensi aseen kokonaispainoa. Lisäksi sen neliönmuotoinen pohjalevy oli edeltäjämallia pienempi ja kevyempi, mikä osaltaan helpotti aseen kuljettamista ja käsittelyä.

Kz. 8cm Gr.W. 42 oli käytössä erityisesti saksalaisilla laskuvarjojääkärijoukoilla, joiden toiminnassa aseiden keveys ja kuljetettavuus olivat keskeisiä ominaisuuksia. Aseen kokonaistuotannoksi ilmoitetaan 1 591 kappaletta.

Suomessa

Suomen armeijalla ei ollut käytössään saksalaisia 8cm kranaatinheittimiä, mutta Suomen rintamalla 1941–1944 toimineilla saksalaisilla joukoilla näitä oli mukana runsaasti.

A.O.K. Lappaland

Pohjois-Suomessa vuosina 1941 – 1944 toimineella Saksan Lapin armeijalla oli käytössään muutamia satoja 8cm Gr.W.34 kranaatinheittimiä. 8cm kranaatinheitin oli saksalaisten yleisin kranaatinheitin ja se oli käytössä koko sodan ajan.

Huom! Pohjois-Suomessa, Petsamon suunnalla taistellut 3. vuoristodivisioona (3.GD) siirrettiin pois Suomesta joulukuussa 1941. Sen tilalle oli lokakuussa 1941 siirretty 6. vuoristodivisioona (6.GD). 3. vuoristodivisioonan joukoista, vuoristojääkärirykmentti 139 (G.J.R.139) jäi Suomeen. 7. vuoristodivisioona (7.GD) siirrettiin Suomeen, Kiestingin suunnalle kesäkuussa 1942. 163. jalkaväkidivisioona (163.d) taisteli aluksi Laatokan Karjalassa, mutta siirrettiin myöhemmin Pohjois-Suomeen.

ϟϟ-Division Nord

Kiestingin suunnalla vuosina 1941–1944 taistelleella, SS-divisioona Nordilla oli käytössään useita kymmeniä 8cm Gr.W.34 -kranaatinheittimiä. Kevyet kranaatinheittimet (5cm le.Gr.W.36) poistuivat divisioonan käytöstä, ilmeisesti keväällä 1942. Nämä korvattiin osin raskaammilla 8cm Gr.W.34 -kranaatinheittimillä.

8cm Gr.W.34 ammuskulutus (1.7.- 31.12.1941)

Lähdeluettelo

• - Das Handbuch der deutschen Infanterie 1939 - 1945, Alex Buchner
• - Weapons and Fighting Tactics of the Waffen-SS, Dr. S. Hart & Dr. R. Hart, 1999
• - Das Deutsche Reich und der Zweite Weltkrieg, Band 5/1, Bernhard R. Kroener, Rolf-Dieter Müller, Hans Umbreit
• - Waffen-Arsenal, Band 150, Deutsche Minen und Granatwerfer 1914-1945, Wolfgang Fleischer, 1994
• - Lexikon der Wehrmacht, url:http://www.lexikon-der-wehrmacht.de, 22.7.2012
• - Schwerer Granatwerfer 34 (8 cm), url: http://www.militaertechnik-der-nva.de, 22.7.2012
• - N-2228-E Enemy Ordnance material (Germany)
• - Kranaatinheittimet - Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen yhdistys ry - url: http://www.pkymaasehist.fi, 22.7.2012
• - SS-Division Nord Qu.Abt. Ib – Kriegstagebuch Nr.1, 1.4.1941 – 31.12.1941, II/1ü2, F21/139, T354/139
• - SS-Division Nord Qu.Abt. – Kriegstagebuch II/2 – 1.4.1941 – 31.12.1941, F21/139, T354/139
• - SS-Gebirgs-Division Nord Ib, 16.6.1942 – 31.12.1942, F21/142
• - 6.SS.Gebirgs-Division Nord, KriegstagebuchIb, 1.1.1943 – 30.8.1943
• - A.O.K. 20 Kriegstagebuch, T312/R1061, Kriegstagebuch A.O.K. 20, 31.3-31.12.1944

16.1.2013 (10.10.2026 09:53)