Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Sotahistorian tutkimusryhmä on tutkinut Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Ensimmäinen julkaisu oli 2009 ja vuonna 2022 julkaistiin kirja
Salpalinja Kuusamossa ja nyt seuraava historiateos Korpisota 1941–1944, on vielä työn alla,
mutta valmistunee muutaman vuoden sisällä.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään Pohjois-Vienan sotatoimialuetta, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Esittelyn tarkoituksena, on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 käytössä olleen taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit ja ilmatorjuntatykit.
8cm Granatwerfer 34 (8cm Gr.W.34)
Yleistä
Saksalainen asekonserni Rheinmetall-Borsig AG, kehitti vuonna 1932 uuden keskiraskaan kranaatinheittimen, 8cm Granatwerfer 34:n. Kranaatinheitin osoittautui testeissä luotettavaksi ja se otettiin tuotantoon vuonna 1934. Siitä muodostuikin pian Saksan armeijan yleisin kranaatinheitin. Saksalaiset käyttivät aseesta myös nimitystä Schwerer Granatwerfer 34 (s.Gr.W.34). Tämä ase säilyi tuotannossa ja joukkojen käytössä kaikilla Saksan rintamilla koko toisen maailmansodan ajan.
8cm Granatwerfer 34 (8cm Gr.W.34)
Toiminta
Kranaatinheitin on epäsuoraa tulta ampuva jalkaväen tukiase. Se on yksinkertainen, halpa ja suhteellisen tarkka ase. Kranaatinheittimessä on yleensä neljä osaa: vastin, tuki, putki ja suuntain.
Kranaatinheittimen toiminta on yksinkertainen. Heitin on suustaladattava, joten ammus pudotetaan heittimen suusta sen sileäpintaista putkea myöten alaspäin. Putken pohjalla se osuu iskuriin, joka puolestaan laukaisee ammuksen nallin. Nalli laukaisee ammuksen ajopanoksen ja ammus aloittaa matkan putkea myöten ylöspäin. Päästyään ulos putkesta ammus jatkaa matkaa ballistisella lentoradalla kohti maalia. Ammuksen nopeus on latauksesta riippuen noin 75 - 174 m/s. Aseen rekyyli ohjautuu putken pohjasta vastinlevyn ja siitä suoraan maahan.
Tekniset tiedot
8.Gr.W.34
- tyyppi
keskiraskas kranaatinheitin
- kaliiperi
81,4 mm
- putken pituus
114,3 cm
- putken rihlat
ei rihlausta
- putken elinikä
n. 16 000 – 20 000 laukausta
- paino
56,7 kg (putki 18,9 kg)
- tähtäinlaite
-
- suuntauskulma
9° - +15°, koro 40° – +85°
- minimikantama
400 m
- maksimikantama
2 400 m
- ammus
HE, Nb, Deut.
- lähtönopeus
75 – 174 m/s
- tulinopeus
noin 14 lk/min (teor. 15–25)
- miehistö
3 (johtaja, suuntaaja ja ammusmies)
- valmistusvuodet
1934–1945
- tuotantomäärä
72 255 kpl
Ampumatarvikkeet
8cm kranaatinheittimeen valmistettiin useita erilaisia ampumatarvikkeita. Pääasiassa kuitenkin valmistettiin sirpalekranaatteja. Savu- ja merkinantokranaattien valmistus ja käyttökin olivat vähäisempää.
Wurfgranate 34 (8cm W.Gr.34) painoi 3.5 kg, josta 550 grammaa oli räjähdysainetta (TNT). Sen pituus oli 329 mm ja halkaisija 81,4 mm. Kranaatin lähtönopeus oli 172 m/s, maksimi kantama 2,4 km ja hajonta 65 m. Kranaatin iskusytyttimenä/ajopanoksena käytettiin mallia Wgr.Z.34 (pituus 40 mm, halkaisija 33 mm ja paino 55 g. Kranaattia valmistettiin sodan loppuun mennessä yhteensä noin 73 972 000 kappaletta.
Wurfgranate 34 Nb.
Savukranaatti tuotti sankan, läpinäkymättömän savun 15-20 x 15-20 m alueelle 20 sekunnin ajaksi.
Wurfgranate 38 ja 39
Kranaatin kärjessä oli erillinen panos joka heitti ammuksen takaisin ilmaan sen osuessa kohteeseen.
Näin kranaatti räjähti useiden metrien korkeudessa, aiheuttaen tehokkaamman sirpale vaikutuksen.
20.Vuoristoarmeijan esikunta ilmoitti alaisilleen joukoille, että kranaatinheittimien ammuksissa (8cm Gr.W 34 / Wgr.38), joissa käytetään Wgr.Z.38 tyyppistä sytytintä oli havaittu vakavia turvallisuusongelmia. Sytyttimien kuljetus rintamalle kiellettiin tämän vuoksi.
Wurfgranate 38 Deut
Kranaatti tuotti merkkisavun noin 50 metriä halkaisijaltaan olevalle alueelle, noin kahden - kolmen minuutin ajaksi. Kranaattia käytettiin lähinnä annettaessa värillinen merkkisavu ilmavoimille.
Wurfgranate 40 (Lange Wurfgranate)
Wurfgranate 40 oli kooltaan muita kranaatteja suurempi. Sen pituus oli 564 mm, paino 7,5 kg,
kantama 950 metriä. Se sisälsi räjähdysainetta 5 kg (TNT).
Tuotanto
8cm Gr.W.34 -kranaatinheittimen valmistus aloitettiin vuonna 1934, Rheinmetall-Borsig AG asekonsernin
toimesta. 1.9.1939 mennessä oli näitä aseita luovutettu Saksan armeijan käyttöön noin 3 600 kpl. Heittimien
valmistuksessa tapahtui syyskuussa 1941 jotakin, sillä valmistusmäärät laskivat dramaattisesti. Tuotantomäärät lähtivät kuitenkin uudelleen nousuun helmikuussa 1942. Tuotantohuippu saavutettiin joulukuussa 1944, jolloin valmistui 3 950 kranaatinheitintä. Heittimen valmistus jatkui aina toisen maailmansodan loppuun asti ja kokonaistuotanto oli 71 630 kpl.
Aseen valmistamiseen kului raaka-aineita noin 117 kg ja sen hinnaksi muodostui 810 RM. Ase oli
tehokkuuteensa nähden suhteellisen halpa.
Tuotanto kuukausittain
8cm Gr.W.34
Vuosi / kuukausi
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
- 1939
-
-
-
-
-
-
-
*
399
435
325
374
- 1940
468
372
345
265
440
330
305
319
368
387
398
384
- 1941
411
533
640
541
535
504
435
482
193
50
105
107
- 1942
100
349
446
496
725
625
920
835
1 030
1 120
1 470
1 660
- 1943
1 505
1 779
1 823
1 852
1 610
1 522
1 486
1 550
1 495
1 290
1 295
1 290
- 1944
1 320
1 420
1 420
1 650
1 916
1 980
2 225
2 340
2 250
2 190
2 380
3 950
- 1945
1 553
2 235
2 000
?
?
*) elokuuhun 1939 mennessä oli valmistettu 3 625 kranaatinheitintä
Kurzer 8cm Granatwerfer 42 "Stummelwerfer"
Kz. 8cm Gr.W.42 oli parannettu versio vanhasta 8cm kranaatinheittimestä (8cm Gr.W.34). Uusi kranaatinheitin käytti samoja ampumatarvikkeita, kuin aiempi versiokin. Suurimpana erona vanhaan, oli kuitenkin lähinnä lyhyempi putki ja sen ansiosta pienempi paino. Uuden version neliön muotoinen pohjalevy myös oli pienempi ja keveämpi. Tätä heitintä käyttivät pääasiassa saksalaiset laskuvarjojääkärit. Kokonaistuotanto oli 1 591 kpl.
Kz. 8cm Granatwerfer 42 (Kz. 8cm Gr.W.42)
Suomessa
Suomen armeijalla ei ollut käytössään saksalaisia 8cm kranaatinheittimiä, mutta Suomen rintamalla 1941–1944
toimineilla saksalaisilla joukoilla näitä oli mukana runsaasti.
AOK Lappaland
Pohjois-Suomessa vuosina 1941 – 1944 toimineella Saksan Lapin armeijalla oli käytössään
muutamia satoja 8cm Gr.W.34 kranaatinheittimiä. 8cm kranaatinheitin oli saksalaisten yleisin
kranaatinheitin ja se oli käytössä koko sodan ajan.
8cm Gr.W.34
Pvm
SS-Nord
2.GD
3.GD
7.GD
163.D
169.D
MGB 4
MGB 13
MGB 14
SS-IR 9
Yht.
- 22.06.1941
24
18
18
-
-
54
54
6
6
6
-
- 03.12.1941
36
18
18
?
-
54
54
6
6
6
16
- 03.01.1942
42
18
18
?
-
54
54
6
6
6
18
- 25.06.1942
52
42
18
72
36
54
108
6
6
6
-
- 01.08.1942
40
42
18
72
?
54
110
?
?
?
-
- 01.09.1943
72
?
18
?
?
?
?
?
?
?
-
- 01.10.1943
94
?
18
?
?
?
?
?
?
?
-
- 01.10.1943
96
?
18
?
?
?
?
?
?
?
-
Huom! Pohjois-Suomessa, Petsamon suunnalla taistellut 3. vuoristodivisioona (3.GD) siirrettiin
pois Suomesta joulukuussa 1941. Sen tilalle oli lokakuussa 1941 siirretty 6. vuoristodivisioona
(6.GD). 3. vuoristodivisioonan joukoista, vuoristojääkärirykmentti 139 (G.J.R.139) jäi Suomeen.
7. vuoristodivisioona (7.GD) siirrettiin Suomeen, Kiestingin suunnalle kesäkuussa 1942.
163. jalkaväkidivisioona (163.d) taisteli aluksi Laatokan Karjalassa, mutta siirrettiin myöhemmin
Pohjois-Suomeen.
SS-Division Nord
Kiestingin suunnalla vuosina 1941–1944 taistelleella, SS-divisioona Nordilla oli käytössään useita
kymmeniä 8cm Gr.W.34 -kranaatinheittimiä. Kevyet kranaatinheittimet (5cm le.Gr.W.36) poistuivat
divisioonan käytöstä, ilmeisesti keväällä 1942. Nämä korvattiin osin raskaammilla 8cm Gr.W.34
-kranaatinheittimillä.
8cm Gr.W.34 ampumatarvikkeet
Pvm
Ammus
Joukoilla
Varastoilla
Kulutus (15 pv)
- 15.09.1941
8cm W.Gr.34
4 248
6 158
4 857
8cm W.Gr.34 Nb.
540
972
161
8cm W.Gr.38
0
0
0
- 15.11.1941
8cm W.Gr.34
8 968
8 424
13 149
8cm W.Gr.34 Nb.
1 140
1 738
54
8cm W.Gr.38
0
0
0
- 30.11.1941
8cm W.Gr.34
8 960 ?
10 191
4 870
8cm W.Gr.34 Nb.
1 140
2 038
106
8cm W.Gr.38
0
0
0
- 15.12.1941
8cm W.Gr.34
7 080
8 346
5 861
8cm W.Gr.34 Nb.
900
2 575
0
8cm W.Gr.38
0
0
0
8cm Gr.W.34 ammuskulutus (1.7.- 31.12.1941)
8cm Gr.W.34
1.7.-
16.7.-
1.8.-
16.8.-
1.9.-
16.9.-
1.10.-
16.10.-
1.11.-
16.11.-
1.12.-
16.12.-
15.7.
31.7.
15.8.
31.8.
15.9.
30.9.
15.10.
31.10.
15.11.
30.11.
15.12.
31.12.
971
5
1 069
6 584
4 837
3 624
5 860
4 030
13 205
4 976
5 861
2 433
Lähdeluettelo
- Das Handbuch der deutschen Infanterie 1939 - 1945, Alex Buchner
- Weapons and Fighting Tactics of the Waffen-SS, Dr. S. Hart & Dr. R. Hart, 1999
- Das Deutsche Reich und der Zweite Weltkrieg, Band 5/1, Bernhard R. Kroener, Rolf-Dieter Müller, Hans Umbreit
- Waffen-Arsenal, Band 150, Deutsche Minen und Granatwerfer 1914-1945, Wolfgang Fleischer, 1994
- Lexikon der Wehrmacht, url:http://www.lexikon-der-wehrmacht.de, 22.7.2012
