81 Krh/38

Yleistä

Tampella kehitti vuonna 1938 parannetun version, vanhasta 81 Krh/36 kranaatinheittimestä. Suomen armeijan nimike uudelle kranaatinheittimelle oli 81 mm kranaatinheitin M/38 (81 Krh/38). Kranaatinheittimen putki ja vastalevy, olivat samat kuin vanhassa mallissa. Jalusta ja suuntain olivat Tampellan suunnittelemaa uutta mallia. 81 Krh/38 oli sotien aikana tärkein Suomen armeijan käytössä ollut kevyt kranaatinheitin.

81 Krh/38
81mm Kranaatinheitin M/38 (81 Krh/38). Kuva: Jalkaväkimuseo, Mikkeli, 2013 © Tapio Heiskanen

Toiminta

Kranaatinheitin on epäsuoraa tulta ampuva jalkaväen tukiase. Se on yksinkertainen, halpa ja suhteellisen tarkka ase. Kranaatinheittimessä on yleensä neljä osaa: vastin, tuki, putki ja suuntain.

Kranaatinheittimen toiminta on yksinkertainen. Heitin on suustaladattava, joten ammus pudotetaan heittimen suusta, sen sileäpintaista putkea myöten alaspäin. Saavuttuaan putken pohjalle se osuu iskuriin, joka puolestaan laukaisee ammuksen nallin. Nalli laukaisee ammuksen ajopanoksen ja ammus aloittaa matkan putkea myöten ylöspäin. Päästyään ulos putkesta, ammus jatkaa matkaa ballistisella lentoradalla kohti maalia. Ammuksen nopeus on latauksesta riippuen noin 116-290 m/s. Aseen rekyyli ohjautuu putken pohjasta vastinlevyn ja siitä suoraan maahan.

Tekniset tiedot

81 Krh/38
 
- tyyppi kranaatinheitin  
- kaliiperi 81 mm  
- putken pituus 114,3 mm  
- putken rihlat ei rihlausta  
- putken elinikä tuhansia laukauksia  
- paino 60 kg  
- tähtäinlaite -  
- suuntauskulma x° - +xx°, koro xx° – +xx°  
- kantama 200 – 2 850 m  
- ammukset HE  
- lähtönopeus 70 – 203 m/s  
- tulinopeus noin 20 lk/min  
- miehistö 3  
- valmistusvuodet 1936–1944?  
- tuotantomäärä ? kpl  
 

Ampumatarvikkeet

81 mm kranaatinheittimeen valmistettiin useita erilaisia ampumatarvikkeita, pääasiassa kuitenkin sirpalekranaatteja. Savu- ja merkinantokranaattien valmistus ja käyttökin olivat vähäisempää. Jatkosodan aikana Suomessa valmistettiin kaikkiaan 3 811 345 kpl, 81 mm kranaatinheittimen ammusta.

Ammuksia valmistettiin ainakin seuraavissa tehtaissa; Tampella (Riihimäki), Ammus Oy (Rauma), Matti Saurio Oy, Oulun konepaja, Porin konepaja ja Jylhävaaran konepaja. Kranaatinheittimessä käytettiin myös runsaasti ulkomailla (Ranska, Puola, Ruotsi, Unkari ja Italia) valmistettuja ampumatarvikkeita ja niiden osia.

81 Krh/38 ammukset

  • • 81 tkr-6-23/31-33, 3,13 kg, TNT/Amatoli, Suomi
  • • 81 skr-6-Ra 24/31-Ra, 3,13 kg, Schneiderite, Ranska
  • • 81 pkr-6-Ra 24/31-Ra, 3,13 kg, Pikriini, Ranska
  • • 81 tkr-6-P 23/31-Ra, 3,13 kg, TNT, Puola
  • • 81 tkr-6-R 30/32-R, 3,13 kg. TNT, Ruotsi
  • • 81 tkr-6-I 23/31-Ra, 3,13 kg, Amatoli, Italia
  • • 81 skr-8-Ra 24/31-Ra, Ranska
  • • 81 tkr-8-P 24/31-Ra, 3,2 kg, TNT, Puola
  • • 81 tkr-12-U 36/48 U, 3,64 kg, TNT, Unkari
  • • 81 p tkr-4a 23/31-33, 6,42 kg, TNT, Suomi
  • • 81 p tkr-4a-P 24/31-Ra, 6,61 kg, TNT, Puola
  • • 81 p pkr-4a-Ra 24/31-Ra, 6,73 kg, Pikriini, Ranska
  • • 81 hakr/28-8-23/31-SR/RA
  • • 81 hakr/33-8-20/32

Tuotanto

Jatkosodan aikana Tampella valmisti kaikkiaan 118 kranaatinheitintä (81 Krh/38).

Rintamalla

Suomalaisten kranaatinheitinkomppanian, yhteen joukkueeseen kuului vielä vuosina 1941–1942, vain kolme 81 mm kranaatinheitintä. Vain poikkeustapauksissa joukkueeseen oli antaa useampi, kuin kolme heitintä. Jatkosodan ajan suurin muutos organisaatio tasalla, oli tulenjohtoupseerin lisääminen kranaatinheitinjoukkueisiin.

Lähdeluettelo

  • - Puolustusvoimien kranaatinheittimet, Puolustusvoimain Pääesikunta, Taisteluvälineosasto, Helsinki 1941
  • - Kranaatinheittimet, Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen ry, www.pkymaasehist.fi, 22.7.2012
  • - Pohjan prikaatin kilta, url: http://www.pohjanprikaatinkilta.fi, 30.6.2014
  • - Itsenäisyyden puolustajat, Sodan taisteluja 2 – Jatkosota, 2005

10.8.2014 (4.11.2022 07:31)