81 Krh/38

Yleistä

Tampella kehitti vuonna 1938 parannetun version aiemmasta 81 mm kranaatinheittimestä, jonka Suomen armeijan mallimerkintä oli 81 Krh/36. Uusi malli sai viralliseksi nimikkeekseen 81 mm kranaatinheittimen M/38 (81 Krh/38). Aseen putki ja vastalevy säilyivät samoina kuin edeltävässä mallissa, kun taas jalusta ja suuntain olivat Tampellan uudelleen suunnittelemia. Näiden uudistusten myötä 81 Krh/38 muodosti aiempaa kehitetymmän version suomalaisesta 81 mm kranaatinheittimestä.

Talvi- ja jatkosodan aikana 81 Krh/38 oli tärkein Suomen armeijan käytössä ollut kevyt kranaatinheitin. Sen merkitys korostui jalkaväen tulitukiaseena, ja se muodosti keskeisen osan suomalaisten joukkojen kranaatinheitinaseistuksesta sotavuosina.

Toiminta

Kranaatinheitin on epäsuoraa tulta ampuva jalkaväen tukiase. Se on yksinkertainen, halpa ja suhteellisen tarkka ase. Kranaatinheittimessä on yleensä neljä osaa: vastin, tuki, putki ja suuntain.

Kranaatinheittimen toiminta on yksinkertainen. Heitin on suustaladattava, joten ammus pudotetaan heittimen suusta, sen sileäpintaista putkea myöten alaspäin. Saavuttuaan putken pohjalle se osuu iskuriin, joka puolestaan laukaisee ammuksen nallin. Nalli laukaisee ammuksen ajopanoksen ja ammus aloittaa matkan putkea myöten ylöspäin. Päästyään ulos putkesta, ammus jatkaa matkaa ballistisella lentoradalla kohti maalia. Ammuksen nopeus on latauksesta riippuen noin 116-290 m/s. Aseen rekyyli ohjautuu putken pohjasta vastinlevyn ja siitä suoraan maahan.

Tekniset tiedot

Ampumatarvikkeet

Suomen armeijan käyttämiin 81 mm kranaatinheittimiin valmistettiin useita erilaisia ampumatarvikkeita, joista pääosan muodostivat sirpalekranaatit. Savu- ja merkinantokranaattien valmistusmäärät ja käyttö olivat puolestaan vähäisempiä. Jatkosodan aikana Suomessa valmistettiin yhteensä 3 811 345 kappaletta 81 mm kranaatinheittimen ammuksia, mikä kuvastaa kyseisen asetyypin merkittävää asemaa suomalaisen jalkaväen tulitukiaseistuksessa.

Ampumatarvikkeiden kotimainen tuotanto jakautui useiden teollisuuslaitosten kesken. Niitä valmistettiin ainakin Tampellalla Riihimäellä sekä Ammus Oyä Raumalla, Matti Saurio Oyä, Oulun konepajalla, Porin konepajalla ja Jylhävaaran konepajalla. Kotimaisen tuotannon lisäksi Suomen armeija hyödynsi huomattavia määriä ulkomailla valmistettuja ampumatarvikkeita. Näitä hankittiin muun muassa Ranskasta, Puolasta, Ruotsista, Unkarista ja Italiasta. Ulkomaisten ampumatarvikkeiden käyttö täydensi kotimaista tuotantoa ja osaltaan turvasi kranaatinheitinyksiköiden ampumatarvikehuoltoa sodan aikana.

81 Krh/38 ammukset

• • 81 tkr-6-23/31-33, 3,13 kg, TNT/Amatoli, Suomi
• • 81 skr-6-Ra 24/31-Ra, 3,13 kg, Schneiderite, Ranska
• • 81 pkr-6-Ra 24/31-Ra, 3,13 kg, Pikriini, Ranska
• • 81 tkr-6-P 23/31-Ra, 3,13 kg, TNT, Puola
• • 81 tkr-6-R 30/32-R, 3,13 kg. TNT, Ruotsi
• • 81 tkr-6-I 23/31-Ra, 3,13 kg, Amatoli, Italia
• • 81 skr-8-Ra 24/31-Ra, Ranska
• • 81 tkr-8-P 24/31-Ra, 3,2 kg, TNT, Puola
• • 81 tkr-12-U 36/48 U, 3,64 kg, TNT, Unkari
• • 81 p tkr-4a 23/31-33, 6,42 kg, TNT, Suomi
• • 81 p tkr-4a-P 24/31-Ra, 6,61 kg, TNT, Puola
• • 81 p pkr-4a-Ra 24/31-Ra, 6,73 kg, Pikriini, Ranska
• • 81 hakr/28-8-23/31-SR/RA
• • 81 hakr/33-8-20/32

Tuotanto

Jatkosodan aikana Tampella valmisti kaikkiaan 118 kranaatinheitintä (81 Krh/38).

Rintamalla

Suomalaisten kranaatinheitinkomppanian, yhteen joukkueeseen kuului vielä vuosina 1941–1942, vain kolme 81 mm kranaatinheitintä. Vain poikkeustapauksissa joukkueeseen oli antaa useampi, kuin kolme heitintä. Jatkosodan ajan suurin muutos organisaatio tasalla, oli tulenjohtoupseerin lisääminen kranaatinheitinjoukkueisiin.

Lähdeluettelo

• - Puolustusvoimien kranaatinheittimet, Puolustusvoimain Pääesikunta, Taisteluvälineosasto, Helsinki 1941
• - Kranaatinheittimet, Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen ry, www.pkymaasehist.fi, 22.7.2012
• - Pohjan prikaatin kilta, url: http://www.pohjanprikaatinkilta.fi, 30.6.2014
• - Itsenäisyyden puolustajat, Sodan taisteluja 2 – Jatkosota, 2005

10.8.2014 (10.10.2026 09:48)