Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Sotahistorian tutkimusryhmä on tutkinut Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Ensimmäinen julkaisu oli 2009 ja vuonna 2022 julkaistiin kirja
Salpalinja Kuusamossa ja nyt seuraava historiateos Korpisota 1941–1944, on vielä työn alla,
mutta valmistunee muutaman vuoden sisällä.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään Pohjois-Vienan sotatoimialuetta, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Esittelyn tarkoituksena, on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 käytössä olleen taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit ja ilmatorjuntatykit.
5cm Leichte Granatwerfer 36 (5cm le.Gr.W. 36)
Yleistä
Kevyen kranaatinheittimen (5cm le.Gr.W.36) suunnittelu aloitettiin Saksassa, Rheimetall-Borsig AG:n tehtaalla vuonna 1934. Tarkoituksena oli kehittää uusi kevyt, yhden miehen siirreltävissä oleva ase, jolla pystyttäisiin ampumaan epäsuoraa tulta kauemmaksi, kuin mitä taistelija voi käsikranaattia heittää. Uusi ase hyväksyttiin palveluskäyttöön vuonna 1936.
Rintamakäytössä kevyttä kranaatinheitintä käytettiin lähinnä vuosina 1939–1943. Se todettiin vuonna 1941 liian monimutkaiseksi ja tehottomaksi. Sen ampuma kranaatti oli liian kevyt ja tehoton. Optisesta tähtäimestä huolimatta se oli myös epätarkka, osumahajonnan ollessa keskimäärin 35 metriä.
Vuonna 1942 aseen tuotanto päätettiin asteittain lakkauttaa ja tuotanto lopetettiin kokonaan vuoden 1943 aikana. Vuonna 1943 rintamalta vapautuneita kranaatinheittimiä asetettiin varuskuntakäyttöön, toisen linjan aseiksi.
Toisaalta Waffen-SS käytti asetta vielä kesällä 1944, mm. Hollannissa Arnhemin suunnan taisteluissa, brittien operaatio Market Gardenin aikana. Lopulta myös SS-joukot luopuivat aseesta syksyn 1944 aikana ja ne korvattiin raskaammilla 8 cm ja 12 cm kranaatinheittimillä.
Toiminta
Kranaatinheitin on epäsuoraa tulta ampuva jalkaväen tukiase. Se on yksinkertainen, halpa ja suhteellisen tarkka ase. Kranaatinheittimessä on yleensä neljä pääosaa: vastin, tuki, putki ja suuntain.
Kranaatinheittimen toiminta on yksinkertainen. Heitin on suustaladattava, joten ammus pudotetaan heittimen suusta sen sileäpintaista putkea myöten alaspäin. Putken pohjalla se osuu iskuriin, joka puolestaan laukaisee ammuksen pohjassa olevan nallin. Nalli laukaisee ammuksen ajopanoksen ja ammus aloittaa matkan putkea myöten ylöspäin. Päästyään ulos putkesta, ammus jatkaa matkaa ballistisella lentoradalla kohti maalia. Ammuksen nopeus on latauksesta riippuen noin 75-174 m/s. Aseen rekyyli ohjautuu putken pohjasta vastinlevyn ja siitä suoraan maahan.
Tekniset tiedot
5cm le.Gr.W.36
- tyyppi
kevyt kranaatinheitin
- kaliiperi
50 mm L/9,3
- putken pituus
46,5 cm
- putken rihlat
ei rihlausta
- putken elinikä
n. 20 000 – 25 000 laukausta
- paino
14,5 kg
- tähtäinlaite
-
- suuntauskulma
koro +42° – +90°
- tehokaskantama
50–520 m
- maksimikantama
520 m
- ammus
sirpale- ja savukranaatit
- lähtönopeus
75 m/s
- tulinopeus
noin 15–20 lk/min
- miehistö
2 (johtaja/suuntaaja ja lataaja/ammusmies)
- valmistusvuodet
1939–1943
- tuotantomäärä
25 842 kpl
Ampumatarvikkeet
• 5cm Wurfgranate 36 - 5cm Wgr. 36
• 5cm Wurfgranate 36 (Üb) - 5cm Wgr. 36 (Üb)
• 5cm Wurfgranate 38 - 5cm Wgr. 38
Wurfgranate 36
5cm Wurfgranate 38 oli kevyen kranaatinheittimen perusampumatarvike. Kranaatin pituus oli 220 mm, paino 900 g, Vo 75 m/s ja sisälsi 120 grammaa TNT:tä. Kranaattia valmistettiin kaikkiaan 22 112 000 kpl.
Tuotanto
Asetta valmisti Rheinmetall-Borsig AG vuosina 1939–1943, kaikkiaan 25 842 kpl. Kranaatinheittimen hinta oli 400 RM (ilman optista tähtäinlaitetta). Heittimen putki kesti keskimäärin noin 20 000 – 25 000 laukausta. Alla olevassa taulukossa on kranaatinheittimien valmistusmäärät vuosittain.
Tuotanto vuosittain
5cm le.Gr.W.36
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
Yhteensä
1 630 kpl
6 622 kpl
5 816 kpl
8 755 kpl
3 000 kpl
0
0
25 842 kpl
Rintamalla
Kranaatinheittimillä ammutaan suhteellisen epätarkkaa kaaritulta, mutta niillä ammutaan yleensä taajassa ryhmityksessä olevaa vihollisen elävää voimaa vastaan. Kranaatinheittimet osoittivat toisen maailmansodan aikana tehokkuutensa, aiheuttamalla suurimmat asekohtaiset tappiot vihollisen jalkaväelle.
Sodan alkuvuosina 1939–1941, jokaiselle jalkaväkijoukkueelle jaettiin oma heitin. Vuoden 1942 aikana kevyestä heittimestä alettiin kuitenkin hiljalleen luopua ja tilalle tuli tehokkaampi keskiraskas kranaatinheitin (8cm Gr.W.34).
Ranskan sotaretken aikana kesällä 1940, ammuttiin 5cm Gr.W.36 kranaatinheittimillä kaikkiaan 555 959 laukausta. Määrä ei sinänsä ole kovin suuri, vain noin 60–80 laukausta per heitin.
Sotasaaliiksi saadut kevyet kranaatinheittimet
Saksalaiset käyttivät myös venäläisiltä sotasaaliiksi saatuja 50 mm kranaatinheittimiä. Ne olivat keveämpiä ja pienempi kokoisia, kuin vastaava saksalainen. Saksalaiset käyttivät venäläisistä kranaatinheittimistä omia nimikkeitään seuraavasti; 50-PM 3, Gr.W. 205/1(r), 50-PM 39, Gr.W. 205/2(r), 50-PM 40, Gr.W. 205/3(r) ja 50-PM 41, Gr.W. 200(r)
Suomessa
Suomen armeijalla ei ollut käytössään saksalaisia keveitä kranaatinheittimiä. Suomeen saapuneilla saksalaisilla joukoilla, näitä oli kuitenkin mukana runsaasti. Myös Kiestingin suunnalla taistelleella SS-divisioona Nordilla, oli näitä aseita käytössään vuosina 1941–1942.
AOK Lappland
Pohjois-Suomessa vuosina 1941–1944 toimineella Saksan Lapin armeijalla oli käytössään muutamia satoja 5cm le.Gr.W.36 -kranaatinheittimiä. Käytettävissä olevien lähteiden mukaan, ainakin osalla Pohjois-Suomessa toimineilla saksalaisilla yhtymillä oli keveitä kranaatinheittimiä käytössään vielä syksyllä 1943. Eivätkä ne vielä poistuneet kokonaan käytöstä, sillä saksalaisella tiedusteluprikaati Norwegenillä (Radf.Aufkl.Brig. Norwegen) oli vielä 1.8.1944 käytössään 30 kpl 5cm le.Gr.W 36 -kranaatinheittimiä. Nekin kuitenkin poistuivat käytöstä syyskuun 1944 alkuun mennessä.
5cm le.Gr.W.36 Pohjois-Suomessa 1941–1943
5cm le.Gr.W.36
Pvm
SS-Nord
2.GD
3.GD
6.GD
7.GD
163.D
169.D
MGB 4
MGB 13
MGB 14
SS-IR 9
Yht.
- 22.06.1941
49
29
29
-
-
84
84
9
9
9
-
302 kpl
- 03.12.1941
57
?
27
-
-
84
84
9
9
9
27
?
- 03.01.1942
57
?
?
-
-
84
84
9
9
9
?
?
- 25.06.1942
0
65
24
57
60
84
102
9
9
9
-
419 kpl
- 01.08.1942
0
?
24
?
60
84
93
0
0
0
-
?
- 25.09.1943
0
?
26
?
66
?
?
0
0
0
-
?
Huom! Pohjois-Suomessa, Petsamon suunnalla taistellut 3. vuoristodivisioona (3.GD) siirrettiin
pois Suomesta joulukuussa 1941. Sen tilalle oli lokakuussa 1941 siirretty 6. vuoristodivisioona
(6.GD). 3. vuoristodivisioonan joukoista, vuoristojääkärirykmentti 139 (G.J.R.139) jäi Suomeen.
7. vuoristodivisioona (7.GD) siirrettiin Suomeen, Kiestingin suunnalle kesäkuussa 1942.
163. jalkaväkidivisioona (163.d) taisteli aluksi Laatokan Karjalassa, mutta siirrettiin myöhemmin
Pohjois-Suomeen.
SS-Division Nord
Kiestingin suunnalla vuosina 1941–1944 taistelleella SS-divisioona Nordilla oli käytössään useita kymmeniä 5cm le.Gr.W.36 -kranaatinheittimiä. Kevyet kranaatinheittimet poistuivat divisioonan käytöstä, ilmeisesti keväällä 1942, sillä ainakaan 25.6.1942 niitä ei enää ole divisioonan kirjanpidossa.
5cm le.Gr.W.36 ampumatarvikkeet
Pvm
Ammus
Joukoilla
Varastoilla
Kulutus (15 pv)
- 15.09.1941
5cm Wgr.
8 736
15 930
1 231
- 15.11.1941
5cm Wgr.
17 316
34 290
2 843
- 30.11.1941
5cm Wgr.
17 316
38 205
1 401
- 15.12.1941
5cm Wgr.
13 104
25 360
1 745
5cm le.Gr.W.36 ammuskulutus (1.7.- 31.12.1941)
5cm le.Gr.W.36
1.7.-
16.7.-
1.8.-
16.8.-
1.9.-
16.9.-
1.10.-
16.10.-
1.11.-
16.11.-
1.12.-
16.12.-
15.7.
31.7.
15.8.
31.8.
15.9.
30.9.
15.10.
31.10.
15.11.
30.11.
15.12.
31.12.
2 265
5
885
1 700
1 231
2 980
357
1 865
2 843
1 401
1 745
942
Lähdeluettelo
- Weapons and Fighting Tactics of the Waffen-SS, Dr. S.Hart & Dr. R.Hart,1999
- Waffen-Arsenal, Band 150, Deutsche Minen und Granatwerfer 1914-1945, Wolfgang Fleischer, 1994