OT-Einsatz Kuusamo
Kuusamoon sijoitettujen OT joukkojen (Organisation Todt – Einsatz Kuusamo) komentajana toimi Oberfrontführer di Kriegler. Krieglerin komentopaikka (OT-Oberbauleitung Kuusamo, Feldpost 00018) sijaitsi Sänkikankaan huoltokeskuksessa. Diplomi-insinööri Kriegler toimi samalla koko Hyrynsalmi-Kuusamo kenttäradan OT-joukkojen päällikkönä. Kriegler toimi OT-Kuusamon komentajana kesään 1944 asti, kunnes hänet siirrettiin Pohjois-Italiaan.9,11,29
OT-Einsatz Kuusamon työpalvelumiehet oli tarkoitettu Kenttäradan rakentamiseen ja huoltoteiden kunnossapitoon. OT:n leirialueita olikin pitkin Kenttärataa ja Lämsänkylän tien vartta. Tieleirejä oli ainakin Lahtelassa, Kaihlaniemellä (Waldlager Kuusamo), Sirolassa, Kemilässä, Määttälässä ja Lämsänkylässä.9,11,29,500
OT-Kuusamo - Sänkikankaan huoltokeskus
Kuusamon Sänkikankaan (ent. Särkikangas) huoltokeskuksen rakentaminen aloitettiin jo kesällä 1941. Kaikki alkoi siitä, kun viisi saksalaista sotilasta saapui kesäkuussa 1941 avomallisella maastoautollaan, suunnittelemaan paikalle rakennettavaa huoltokeskusta. Tiettävästi nämä henkilö kuuluivat saksalaiseen Organisation Todt työjärjestöön. Heidän suunnitelmien mukaisesti alueelle nousi nopeasti OT:n parakkikylä, jossa oli majoitusparakkien lisäksi erilaisia huoltovarastoja, pesula ja elokuvateatteri. Huoltokeskus oli yksi monista, joiden kautta saksalaisten huoltotarvikkeiden oli tarkoitus kulkea.500
Vuoden 1942 lopulla, aloitettiin Sänkikankaan alueelle rakentamaan kenttäradan asemarakennuksia. Alueelle rakennettiin kenttäradan kaksi rautatieasemaa (henkilöasema Kuusamo B ja tavara-asema Kuusamo G). Huoltokeskuksen yhteyteen rakennettiin tässä vaiheessa myös vankileiri, kenttäradan työvoimana käytettyjä vankeja varten.152,500
Vuonna 1944 alueella oli todella vilkasta toimintaa, sillä siellä työskenteli ja majoittui satoja saksalaisia, puolalaisia, neuvostoliittolaisia, muutamia suomalaisia, jopa belgialaisia, tšekkejä ja ranskalaisia. Kuusamossa työskenteli kesällä 1944, radan avaamisen aikoihin noin 1 200 sotavankia, 800 puolalaista työvelvollista ja noin 400 saksalaista rangaistusvankia.9 Parhaimmillaan alueella työskenteli päivittäin yli tuhat henkilöä. Kielten sekamelska oli melkoinen ja tunnelma siten ehkäpä tietyllä tavalla suhteellisen kansainvälinen.152,500
Sänkikangas oli myös eräänlainen etappipaikka, sillä siellä majoittui ohi kulkevia saksalaisia joukkoja. Ilmeisesti osa viipyi pitempäänkin, sillä nämä joukot pitivät pienimuotoisia taisteluharjoituksia, Jokelan ja Niittylän välisellä alueella, lähellä Kuusamojärven rantaa.501
Työvelvollisten leiri
Vanhan valtatie 5:n eteläpuolella oli työvelvollisten puoli, keittiöineen ja elokuvateattereineen. Keittiö ja elokuvateatteri sijaitsivat, suunnilleen nykyisen Sänkikankaan koulun kohdalla.500 Elokuvateatterissa oli näytäntöjä melkein joka ilta, joita myös kuusamolaiset pääsivät katsomaan, niin paljon kuin he halusivat. Keittiöltä kuusamolaiset koululaiset saivat ruokaa joka päivä klo 17.00 jälkeen. He saivat saman pää- ja jälkiruoan, jota jaettiin pääleireihin. Koululaisille jaettiin myös appelsiineja, mikä oli monelle uusi tuttavuus. Työvelvollisten leiriin oli majoitettu puolalaiset, belgialaiset ja ranskalaiset työvelvolliset. Majoitustiloina oli eristettyjä parakkeja ja vaneritelttoja. Tien pohjoispuolella oli saksalaisen henkilökunnan asunnot, joista noin 50 metrin päässä sijaitsi vankileiri.204
Sotavankileiri nro 3 – Lager II/191
Sotavankileirissä pidettiin radan rakentamiseen tuotuja neuvostoliittolaisia sotavankeja. Sotavangit olivat Di Kriegerin johtaman OT-Kuusamon alaisuudessa. Heitä käytettiin varsinaisena kenttäradan rakennustyövoimana. Vangit majoitettiin pyöreissä sotilasmallisissa vaneriteltoissa. Vankileirissä oli lisäksi vartiorakennus, vankisairaala ja kaksi vartiotornia. Leiriä ympäröi noin 2,5 m korkea kaksinkertainen piikalanka-aita. Leirissä oli kesäkuussa 1944 kaikkiaan 258 sotavankia. Vankileirin eteläpuolella oli vankien hautausmaa.500
Ilmatorjunta-asemat
Saksalaiset asettivat kesällä 1944, Sänkikankaan huoltokeskuksen suojaksi, yhden kevyen ilmatorjuntajoukkueen (Heeres-Leichte-Flak.Zug). Ilmatorjunta-asemat sijaitsivat Kenttäradan matkustaja-aseman (Kuusamo B), pohjoispuolella. Ilmatorjuntajoukkue suojasi Kenttäradan asemia Kuusamo B ja Kuusamo G, sekä Vanttajajoen siltaa. Samalla ilmatorjuntajoukkue suojasi luonnollisesti Sänkikankaan huoltokeskusta.500
Saksalaiset siirsivät 15.9.1944 ilmatorjuntatykit vaihtoasemiin, lähemmäksi Vanttajajoen ylittävää maantiesiltaa. Sillan suojaaminen oli erittäin tärkeää, sillä Kiestingin suunnalta vetäytyvien joukkojen ainoa reitti, kulki juuri tämän sillan kautta. Puna-armeijan ilmavoimat suorittivat varsinkin syksyllä 1944, pommituslentoja alueelle. Mahdollisista lentokonetappioista, tai niiden aiheuttamista vaurioista Sänkikankaalla ei ole tietoja.500
Ilmatorjuntajoukkueen miehistön tehtävät
- • joukkueenjohtaja (1)
- • tykkiryhmän johtaja (3)
- • etäisyyden mittaaja (3)
- • kuorma-auton kuljettaja (3)
- • maastohenkilöauton kuljettaja (1)
- • tykkimies (9)
Jaoksella oli käytössään seuraavat ajoneuvot
- • 1 x Kfz 1 Kübelwagen maastohenkilöauto
- • 3 x Lkw 2t (Kfz 81) kuorma-autoa + Sd.Ah 51 vedettävä paripyörälavetti
Jaoksen aseistus
- • yksi pistooli (Parabellum / Walther)
- • 19 kpl Mauser K98k -kivääriä
- • 3 kpl 2 cm Flak 38 -ilmatorjuntatykkiä
Yhdessä tykkiryhmässä oli siis kuusi miestä (ryhmänjohtaja, etäisyyden mittaaja, kolme tykkimiestä ja autonkuljettaja). Ryhmä liikkui omalla kuorma-autollaan vetäen omaa tykkiään. Autonkuljettaja ajoi kuorma-autoa, ryhmänjohtaja istui vieressä, etäisyyden mittaajan ja tykkimiesten matkustaessa kuorma-auton lavalla. Joukkueenjohtaja matkusti Kübelwagen maastohenkilöautolla kuljettajansa kanssa. Joukkueenjohtaja ajoi tyypillisesti joukkueensa kärjessä.
OT kenttäradalla
Organisaatio Todtin tehtävänä oli työvelvollisten ja erilaisten vankien "ohjaaminen" Hyrynsalmi-Kuusamo kenttäradan rakentamiseen. OT vastasi näin samalla suurimmasta osasta työvoimaa joka osallistui rakennustöihin. Marraskuussa 1943 vankeja ja työvelvollisia oli yhteensä 1938. Samaan aikaan saksalaisia sotilaita ja miehistöä oli yhteensä 1 155 henkeä. Enimmillään sotavankeja oli yli 2 000. 9,11,29,500
Kun kenttärata avattiin vuoden 1944 alkupuolella, oli OT:n riveissä 1 200 neuvostoliittolaista sotavankia, 800 puolalaista työvelvollista ja 400 saksalaista rangaistusvankia. Sotavangit olivat pääosin Rostovin alueella, kesällä 1942 vangeiksi joutuneita. Puolalaiset olivat ns. työvelvollisia ja saksalaiset kurikomppanian vankeja.34
Kesäkuussa 1944 kenttäradalla työskenteli OT:n kirjoissa 384 puolalaista työvelvollista, 16 suomalaista ammattimiestä, 49 luottovankia sekä 1 821 sotavankia. Suomalaiset työskentelivät tuolloin Kuusamossa. Lisätyövoimana oli työvelvollisia Saksan miehittämistä maista. Eniten oli puolalaisia, mutta oli myös muutamia tšekkejä, ranskalaisia ja belgialaisia. 34,79
Kuusamossa OT:n sotavangeilla oli norjalaiset univormut, kunnolliset jalkineet, monilla samanlaiset kuin saksalaisillakin OT:n työntekijöillä. Lisäksi sotavangeille oli jaettu kaksi peitettä henkeä kohti. Muonitus oli aika-ajoin riittämätöntä, mutta kuitenkin sen verran riittävää, ettei suoranaisia nälkäkuolemia tullut. Hitler oli antanut erikoismääräyksen, että pohjoisessa työskenteleville vangeille on annettava lisämuonitusta työkyvyn säilyttämiseksi. Jostain syystä tämä määräys jäi pöydälle, sillä käytäntöön sitä ei otettu.4
OT-Kuusamon leirit
- • OT-Inkee Nord, kenttärataleiri
- • OT-Penttilä, kenttärataleiri
- • OT-Kuusamo, Sänkikankaalla
- • OT-Lahtela, kenttärataleiri
- • OT-Kaihlaniemi, tieleiri, Waldlager Kuusamossa
- • OT-Kemilä, tieleiri
- • OT-Tuohilamminaho, tieleiri, vankileiri?
- • OT-Kortesalmi, tieleiri, paikallispäällikkö Buholtz + vankileiri
- • OT-Lämsänkylä (Joukamojärven rannalla)
OT palkkasi myös kuusamolaisia työmiehiä sahaamaan puutavaraa kenttäradan ratapölkkyjä ja siltapalkkeja, sekä lautoja ja lankkuja rakennuksiin. Lauri Ainesmaa ja Isak Latvala sahasivat vuoden 1942 lopulla kenttäsirkkelillään puutavaraa Poussussa. Kenttäsirkkeli siirrettiin 25.12.1942 Sänkikankaalle ja sieltä edelleen Taivalkoskelle.79
OT-Kemilä
Kuusamon Kemilässä, Lämsänkyläntien varressa kilometrillä 18.6. (lukien Lämsänkyläntien alusta) toimi vuosina 1942–1943 yksi Organisation Todt:in työryhmä. Noin 20 hengen vahvuista ryhmää johti Karl Gynsch. Ryhmän kokkina toimi Fritz Nebe. Ryhmä oli sijoitettu yhteen majoitusparakkiin ja paikalliseen maataloon (Naamangan talo). Saksalaiset maksoivat paikallisille vuokraa majoittumisestaan. Paikalla sijaitsi myös tähystystorni partisaanien varalta. Tosin partisaani toimintaa ei kuitenkaan ilmennyt tällä alueella koko sodan aikana.512
Tämä työryhmä oli osa OT-Einsatz Kuusamon joukkoa, jota komensi di Krieger. Heidät oli komennettu tärkeän Kuusamo–Kiestinki huoltotien parannustehtäviin. Tämän tien kautta kulki koko Kiestingin suunnan huolto saksalaiselle XVIII vuoristoarmeijakunnalle (XVIII Gebirgs-Armeekorps).457 Ryhmän tehtävänä oli kapean huoltotien leventäminen ja syvempien ojien kaivaminen tien varsiin. Talvella tehtäviin kuului mm. lumen auraaminen tieltä. Näihin tehtäviin heillä oli käytettävissään neuvostoliittolaisia sotavankeja, jotka aina aamuisin tuotiin kuorma-autoilla Sänkikankaan vankileiriltä. Pakoyrityksiäkin tapahtui, mutta karkurit saatiin yleensä kiinni.512
Toiminta alueella oli muutenkin vilkasta. Kemilässä toimi myös eräänlainen pienehkö tilapäissairaala (nyk. Kujalan talon kohdalla). Siellä hoidettiin ilmeisesti lähinnä lievästi haavoittuneita. Samalla alueella (nyk. Pohjolan talon kohdalla) sijaitsi myös toimisto ja ruokavarasto. 512
Naamangan maatalon pihapiirissä oli myös sauna, joka tuntui olevan aika yleisessä käytössä, koska saunojia kuljetettiin linja-autoilla lähialueilta. Kemilästä muutama kilometri länteen, Kaihlaniemen itäpuolella sijaitsikin suuri saksalaisten metsäleiri, Waldlager Kuusamo. Siellä lepuutettiin rintamalta reserviin tuotuja joukkoa. Alueella oli noin satakunta parakkia, joten miesvahvuus oli aika-ajoin suurikin. 512
Kemilässä majoittui myös luutnantti Hyvärisen johtama pioneerikomppania, pioneeripataljoona 36:sta. Komppania oli määrätty Lämsänkyläntien parannustöihin. Komppania majoittui Kemilässä, kilometrillä 25 km.
OT-Lahtela
Kuusamon Sänkikankaalle oli vuosina 1942–1944 sijoitettu Organisation Todt (OT) työosasto. Työosaston tärkeimpänä tehtävänä oli Kenttäradan rakentaminen, mutta myös Kuusamo-Kiestinki huoltotien kunnossapito.500
Sänkikankaalle sijoitetun OT-osaston vahvuus kesäkuussa 1944 oli 258 neuvostoliittolaista sotavankia ja 250 puolalaista työvelvollista.7,164 Sotavangit majoittuivat Sänkikankaan vankileirissä, josta heidät joka päivä marssitettiin ratatyömaalle.
OT-Lahtelan leirissä oli majoitettuina lähinnä puolalaisia työvelvollisia ja ammattimiehiä. Yleensä heitä käytettiin vaativampiin tehtäviin, kuin neuvostoliittolaisia sotavankeja ja kohtelu oli myös hieman parempaa. OT-henkilöstöä käytettiin mm. Lämsänkyläntien (Kuusamo-Kiestinki maantie) parannustöihin.506 OT tienparannus yksiköitä oli sijoitettu pitkin Lämsänkyläntien vartta. Tällaisia tieleirien sijoituspaikkoja oli mm. Lahtelassa ja Kemilässä.512
13. autokomppania - 13./KW.Tr.Rgt. 10 "Speer"
Kuljetusrykmentti 10:n 13. autokomppanian leiri oli ilmeisesti samassa paikassa kuin OT-Lahtelan kenttärata / tieleiri Kuusamon Lahtelassa. Ilmeisesti komppania tukeutui myös Vanttajasssa sijainneen autokorjaamon tiloihin. 13. autokomppania kuljetti kuorma-autoillaan huoltotarvikkeita Kiestingin suuntaan, mutta myös siirsi maa-ainesta huoltotien parannustöiden yhteydessä. Komppania oli alistettu syksyllä 1944 OT-Bauleiter Kuusamolle. Komppanian päällikkönä toimi SS-Sturmbannführer Boden.402