Focke-Wulf Fw 189 "Uhu"

Yleistä

Saksalainen lentokonesuunnittelija Kurt Tank, suunnitteli Saksan ilmailuministeriön (RLM) tilauksesta kolmipaikkaisen tiedustelu- ja yhteyslentokoneen, Focke-Wulf Fw 189 vuonna 1937. Alun perin se oli tarkoitettu korvaamaan vanha lähitiedustelukone Henschel Hs 126. Konemallin ensilento nähtiin vuonna 1938 ja se otettiin tuotantoon vuoden 1940 aikana. Operatiiviseen käyttöön Fw 189 otettiin elokuussa 1941. Tiedustelukoneen varustukseen kuului Rb 20/30 tai vaihtoehtoisesti Rb 50/30 -kamerajärjestelmät. Kone oli suhteellisen hyvin aseistettu ja helppo hallita. Näkyvyys koneen sisältä suuren ikkunapinta-alan ansiosta oli hyvä ja koneessa oli kolme silmäparia tähtystämässä.

Focke-Wulf Fw 189 on suhteellisen erikoisen näköinen, sillä koneessa on pitkä, taaksepäin suippeneva, lasitettu ohjaamo, kahden runkopuomin välissä. Koneen moottorit on kiinnitetty em. kahteen runkopuomiin. Runkopuomien takapäissä on sivuvakaajat ja korkeusvakain on sijoitettu näiden väliin.

Koneesta oli olemassa myös raskaammin aseistettu ja kevyesti panssaroitu Fw 189 A-4 -maataistelukone, jota ei kuitenkaan ilmeisesti otettu tuotantoon. Lisäksi oli raskaasta panssaroitu Fw 189 C malli, jota ei valmistettu kahta prototyyppiä enempää. Fw 189 A-4 -konetta käytettiin tiettävästi myös rajoitetusti yöhävittäjätehtävissä.

Focke-Wulf Fw 189 -konetta kutsuttiin saksassa nimillä Uhu eli pöllö ja vaihtoehtoisesti nimellä Fliegendes Auge eli lentävä silmä. Puna-armeija kutsui Fw 189 -lentokoneita nimellä Rama, joka tarkoittaa ikkunankarmia.

Fw 189
Focke-Wulf Fw 189 A-3 (V7+1J) saapunut Pontsalenjoelta Tiiksjärvelle 10.6.1943. Kuva: SA-Kuva.

Fw 189 teknisiä ominaisuuksia

Focke-Wulf Fw 189 tiedustelukone on varustettu kahdella 465 hevosvoiman Argus As 410, ilmajäähdytteisellä V12-rivimoottorilla. Kahdella roottorilavalla varustetut moottorit eivät olleet kovin tehokkaat, eikä koneen maksimi lentonopeus tästä johtuen ollut kuin vaatimaton 344 km/h.

Focke-Wulf Fw 189 A-1 aseistukseen kuului taka-ampumossa yksi 7,92 mm MG 15 konekivääri ja yläampumossa toinen MG 15 konekivääri. A-2 version aseistukseen Koneen aseistukseen kuului peräkartion taka-ampumossa 7,92 mm MG 15 - kaksoiskonekivääri (tulinopeus noin 1 200 lk./min) ja 7,92 mm MG 81Z -kaksoiskonekivääri (tulinopeus noin 1 400 lk./min) ohjaamon yläampumossa. F-2 mallissa taka-ampumon konekiväärinä oli 7,92 mm MG 81Z -kaksoiskonekivääri (tulinopeus 1400-1600 lk./min).

Tiettävästi valmistetiin noin 30 Fw 189 A-4 -konetta, joiden yläampumon aseena oli kaksipiippuinen 20 mm, yläviistoon ampuvaa MG 151/20 ”Schräge Musik” -konetykkiä. Koneen ohjaamon etuosaan oli lisäksi sijoitettu tutka. Ilmeisesti juurikin tätä mallia kokeiltiin yöhävittäjä toiminnassa.

Fw 189 pystyi kuljettamaan 200 kg pommikuorman, jolloin neljä 50 kg pommia (SC 50) kiinnitettiin ulkoisiin ETC 50/VIII pommiripustimiin.

Fw 189 MG81Z
Focke-Wulf Fw 189 taka-ampumon MG 81Z kaksoiskonekivääri. Kuva: Bundesarchiv, Bild 101I-605-1705-18A, Kulbe 1942, CC-BY-SA 3.0

Tekniset tiedot

Focke-Wulf Fw 189 "Uhu"
 
- malli A-1 A-2 F-2
- tyyppi tiedustelukone tiedustelukone tiedustelukone
- miehistö 3 3 3
- moottori 2 x Argus As 410 2 x Argus As 410 2 x Argus As 411
- teho 465 hv 465 hv 592 hv
- nopeus (max) 344 km/h (2 500 m) 344 km/h 380 km/h
- nousunopeus 8 min 18 s / 4 000 m - -
- toimintakorkeus 7 000 m 7 000 m 7 500 m
- toimintasäde 940 km - 690 km
- siipiväli 18,4 m 18,4 m -
- kokonaispituus 11,9 m 11,9 m -
- korkeus 3,1 m 3,1 m -
- paino (tyhjä) 2 690 kg - -
- paino (lastattu) 3 950 kg - -
- aseistus MG 15 MG 81Z 2 x MG 81Z
MG 17 MG 17 2 x MG 17
 

Tuotanto

Fw 189 -lentokonetta valmistettiin Focke-Wulf tehtaalla Bremenissä, Bordeaux-Merignac lentokonetehtaalla miehitetyssä Ranskassa ja Prahassa Aero Vodochody lentokonetehtaalla miehitetyssä Tšekkoslovakiassa. Konemallia valmistettiin vuosina 1940-1944, kaikkiaan 846 kpl. Valmistetuista koneista noin 300 kpl valmistettiin Pharassa, Aero Vodochody tehtaalla.

Tuotanto vuosittain

  • • 1939, 6 kpl
  • • 1940, 38 kpl
  • • 1941, 250 kpl
  • • 1942, 327 kpl
  • • 1943, 208 kpl
  • • 1944, 17 kpl

Kuusamo–Kiestinki suunnalla

Alkuvuodesta 1943 alkaen Pontsalenjoen lentotukikohdasta käsin toimi saksalainen lähitiedustelulentue 1.(H)/32, jolla oli käytössään kaksi Focke-Wulf Fw 189 A-2 tiedustelukonetta, jotka se oli saanut käyttöönsä 24.5.1942. Lokakuussa 1943 osastolla oli edelleen käytössään kaksi Fw 189 A-2 tiedustelukonetta.

Suomalaisten ja saksalaisten välistä ilmavalvonnan vastuualuerajaa siirrettiin 28.2.1944 Pohjois-Suomesta aina Uhtualle asti, eli noin 100–120 km aiempaa etelämmäksi. Jottei vihollinen huomaisi vastuurajan muuttumista, halusivat saksalaiset, lentää jonkin aikaa Focke-Wulf Fw 189 tiedustelukoneilla käyttäen Suomen ilmavoimien tunnuksia.

Vuoden 1944 aikana Pontsalenjoella toimivalla lähitiedustelulentueella (Kette) oli käytössään kolme Fw 189 tiedustelukonetta. Koneet poistuivat lopullisesti Pontsalenjoelta syyskuun 1944 aikana.

Focke-Wulf Fw 189 konetappiot Kiestinki–Louhi suunnalla käsittivät muutamia koneita. 14.3.1943 Venäläisten ilmatorjunta ampui alas saksalaisen Focke-Wulf Fw 189 A-2 (WNr. 2265) tiedustelukoneen Pääjärven suunnalla. Toinen tapaus sattui 12.5.1944, kun venäläinen hävittäjä ampui alas saksalaisen Focke-Wulf Fw 189 A-2 (WNr. 125131, V7+10) tiedustelukoneen (1./NAGr.32) lähellä Kiestinkiä. Koneen lentäjä Ogfr. Kurt Stockbrügger kaatui, kuten myös koneen tähystäjä/ampuja Herbert Matolepshi ja konekivääriampuja Hans-Georg Zippel.

Erään Fw 189 tiedustelukoneen kohtalo

Saksalainen 1.(H)/32 lähitiedustelulaivueen tiedustelukone Focke-Wulf Fw 189 A-3 Uhu (V7+1H, WNr. 2100) lähti yöllä 4.5.1943 klo 03.06 Pontsalenjoen lentotukikohdasta tiedustelulennolle. Sen tarkoituksena oli valokuvata Louhi-3 hävittäjätukikohtaa 5 000 - 6 000 metrin korkeudesta ja jatkaa Muurmannin radan kuvaamista Louhen pohjoispuolella. Tiedustelukone joutui kuitenkin klo 03.37 Louhen yllä vihollisen Hurricane hävittäjien hyökkäyksen kohteeksi. Mahdollisesti majuri Nikolai Sklyarenkon Hawker Hurricane hävittäjä (760. HävLeR) sai osumia tiedustelukoneeseen, joka osui puiden latvoihin yrittäessään epätoivoisesti paeta syöksymällä pintaan. Kone tippui Louhen länsipuolella sankkaan kuusimetsään. Tässä rytäkässä koneen lentäjä korpraali Lothar Mothes haavoittui, tähystäjä/ampuja ylivääpeli Kurt Lebrecht ja konekivääriampuja (taka-ampuja) Ogfr. Günther Albrecht kaatuivat. Päänsä pakkolaskussa loukannut lentäjä Lothar Mothes onnistui kuitenkin välttämään sotavangiksi joutumisen, vihollisen partioita vältellen hän käveli kahdessa viikossa takaisin omille linjoille, tosin ollen tässä vaiheessa jo todella huonossa kunnossa. Mothes joutui yhdeksäksi kuukaudeksi sairaalahoitoon, lähinnä päävamman ja vaikeiden paleltumien vuoksi.

Kone löydettiin metsästä vuonna 1991 ja sen osti brittiläinen lentokoneharrastajaryhmä. Koneen entisöintityö aloitettiin Englannissa maaliskuussa 1992 ja se kunnostettiin lentokuntoiseksi. Lothar Mothes tapasi entisen koneensa vuonna 1996, Biggin Hillin lentonäytöksessä.

Kyseinen kone valmistui Prahan lentokonetehtaalla vuonna 1941. Kone kuului kymmenen Fw 189 tiedustelukoneen sarjaan, joista WNr 2100 oli järjestyksessä neljäs. Valmistuneen koneen testilennot suoritti tehtaan testilentäjä Karel Vanek 23.-24.7.1941.

Fw 189 A-3 Tiiksjärvellä
Focke-Wulf Fw 189 A-3 (V7+1J) Tiiksjärvellä (ilman taka-ampumon konekivääriä). Kuva: SA-Kuva.

Lähdeluettelo

  • - Aufklärungsstaffel 1.(H)/NGr 32, url: http://www.sk16.ru, 29.9.2019
  • - Die Deutsche Luftrüstung 1933-1945, Heinz J. Nowarra
  • - Focke-Wulf Fw 189 Uhu ’Fliegendes Auge’, url: http://www.luftachiv.de, 29.9.2019
  • - Focke-Wulf Fw 189, url: https://en.wikipedia.org, 29.9.2019
  • - Focke-Wulf 189 Uhu, Jim Pearce 1995
  • - FW 189, url: https://www.ww2-weapons.com, 3.9.2019
  • - Luftwaffe tappioluettelo, url: https://www.rafandluftwaffe.info, 29.9.2019
  • - Luftwaffen pohjoinen sivusta, Hannu Valtonen, 1997
  • - Soviet Claims for Fw 189 4 May 1943, url: http://www.forum.12oclockhigh.net, 29.9.2019

19.1.2004 (14.9.2020 10:56)