Fieseler Fi 156 C-3 Storch

Yleistä

Fieseler Fi 156 -yhteyslentokoneen ensilento suoritettiin 24. huhtikuuta 1936. Konetyypin keskeiseksi sarjatuotantoversioksi muodostui C-3-malli (As 10C/P), joka kehitettiin vuonna 1940. C-3-versiossa käytettiin aiempia malleja tehokkaampaa As 10P -moottoria. Lisäksi kone oli varustettu MG 15 -konekiväärillä, joka oli asennettu ohjaamon takaikkunan yhteyteen.

Fieseler Fi 156 soveltui erityisen hyvin yhteys- ja yhteyslentotehtäviin lyhyen lentoonlähtö- ja laskumatkansa ansiosta. Kone ei edellyttänyt varsinaista lentokenttää, vaan se kykeni toimimaan myös pieniltä ja vaatimattomilta laskeutumisalueilta. Lievässä vastatuulessa lentoonlähtömatka oli noin 40 metriä, ja laskeutumiseen saattoi riittää vain noin 15 metrin pituinen tasainen alue, esimerkiksi maantie. Koneen lyhyen lentoonlähtö- ja laskumatkan ominaisuuksia havainnollistettiin myös julkisesti: maaliskuussa Fi 156 laskeutui näytösluonteisesti Berliinin Unter den Linden -kadulle osana Tag der Wehrmacht -juhlallisuuksia.

Koneen rakenteessa hyödynnettiin aikakaudelleen edistyksellisiä ratkaisuja, kuten etu- ja takareunalaippoja, jotka paransivat sen hidaslento-ominaisuuksia ja mahdollistivat lyhyet lentoonlähtö- ja laskumatkat. Kuljetusta ja varastointia varten siivet voitiin taittaa runkoa vasten. Talviolosuhteissa pyörällinen laskuteline voitiin puolestaan korvata suksilla. Laskutelineen joustavuus perustui öljy- ja jousi-iskunvaimentimiin, joiden joustovara oli noin 450 millimetriä. Nämä rakenteelliset ominaisuudet paransivat koneen soveltuvuutta toimintaan epätasaisilta ja puutteellisesti varustelluilta laskeutumisalueilta.


Fi 156
Fieseler Fi 156 Storch (V7+1N) Kemijärvellä.
Kuva: SA-kuva-arkisto, Helsinki.

Fi 156 Kemijärvellä
Lähitiedustelulentueen 1.(H)/32:n Fi 156 Kemijärven lentokentällä. Koneeseen on kiinnitetty lisäpolttoainetankki.
Kuva: SA-kuva-arkisto, Helsinki.

Tuotanto

Fieseler Fi 156 -lentokoneiden valmistus Saksan ilmavoimille (Luftwaffe) aloitettiin Fieselerin lentokonetehtaalla Kasselissa. Vuonna 1942 tuotanto käynnistettiin myös saksalaisten miehittämässä Ranskassa, Morane-Saulnierin tehtaalla Puteauxissa. Lokakuussa 1943 Fieselerin tehdas siirtyi valmistamaan Focke-Wulf Fw 190 -hävittäjiä, minkä seurauksena Fi 156 -koneiden tuotantoa siirrettiin miehitettyyn Tšekkoslovakiaan, Leichtbau Budweisin tehtaalle. Fieseler Fi 156 -koneita valmistettiin kaikkiaan 2 874 kappaletta.

Fi 156 C-3-version tuotanto jakautui usean valmistajan kesken. Fieselerin tehtaalla valmistettiin 1 230 konetta ja Morane-Saulnierin tehtaalla 525 konetta. Näiden lukujen perusteella C-3-version kokonaistuotantomäärä oli 1 755 lentokonetta.

Rintamalla

Fieseler Fi 156 -yhteyslentokoneita käytettiin Luftwaffen toiminnassa kaikilla Saksan rintamilla toisen maailmansodan aikana. Konetyypin keskeisiä tehtäviä olivat yhteyslennot ja lähitiedustelu, mutta sitä hyödynnettiin myös haavoittuneiden kuljettamiseen sekä erikoisoperaatioihin. Tunnetuimpiin erikoisoperaatioihin lukeutui syyskuussa 1943 toteutettu operaatio, jossa SS-Hauptsturmführer Otto Skorzenyn johtama saksalaisjoukko vapautti Italian syrjäytetyn johtajan Benito Mussolinin tämän vankeuspaikasta Campo Imperatoren vuoristohotellista. Operaatiossa käytettiin Fi 156 -konetta Mussolinin kuljettamiseen pois vuoristoalueelta.

Kuusamon ja Kiestingin suunnalla Fieseler Fi 156 C-3 -yhteyslentokoneita käytettiin koko sodan ajan. Kuusamon alueella koneilla oli useita laskeutumispaikkoja, muun muassa Kuusamon kirkonkylässä sekä SS-Lager Kuusamon ja Waldlager Kuusamon läheisyydessä. Konetyypin lyhyen lentoonlähtö- ja laskumatkan ansiosta varsinaista lentokenttää ei tarvittu, vaan sopiva suora maantien osuus tai muu tasainen alue saattoi toimia laskeutumispaikkana.

Kiestingin suunnalla Fi 156 -koneita käytettiin yhteyslentojen lisäksi haavoittuneiden evakuointiin. Niillä oli erityistä merkitystä syrjäisillä kenttävartioilla, joista kuljetusyhteydet kenttäsairaaloihin olivat pitkiä ja hankalia. Koneen kyky toimia pieniltä ja vaatimattomilta laskeutumisalueilta helpotti henkilöstön ja viestien kuljettamista sekä haavoittuneiden siirtämistä hoitoon vaikeakulkuisilla rintama-alueilla.


Fi 156 Siilasvuo
Kenraalimajuri Siilasvuo nousee Fieseler Fi 156 -yhteyslentokoneeseen Uhtualla, palatakseen tarkastusmatkaltaan takaisin III armeijakunnan esikuntaan Kananaisiin.
Kuva: SA-kuva-arkisto, Helsinki.

Tekniset tiedot

Fieseler Fi 156 C-3 Storch
 
- tyyppi yhteyslentokone
- miehistö 1+2 (lentäjä+matkustajat)
- moottori Argus As.10C/P V8
- teho 240 hv
- nopeus (max) 176 km/h
- nousunopeus -
- toimintakorkeus 4 600 m
- toimintamatka 385 km
- polttoainetankki 150 l
- siipiväli 15,25 m
- kokonaispituus 9,9 m
- korkeus 3,05 m
- paino (tyhjä) 930 kg
- paino (lastattu) 1 260 kg
- aseistus 7.92mm MG 15
- pommikuorma ei ole
- kameravarustus -
- radio -
 

Fi 156
Sairaankuljetus Fieseler Fi 156 on tehnyt "kaputit" Kiestingissä.
Kuva: Museovirasto, Helsinki

Lähdeluettelo

  • - Fieseler 156 Storch, Waffen Arsenal Band 059, Heinz J. Nowarra
  • - Fieseler Fi 156 Storch, url: https://www.fi.wikipedia.org, 6.11.2020

14.9.2005 (9.10.2026 09:25)