Fieseler Fi 156 C-3 Storch

Yleistä

Fieseler Fi 156 -yhteyslentokoneen ensilento suoritettiin 24.4.1936. Konemallin ns. yleismalli oli versio C-3 (As.10C/P), joka suunniteltiin vuonna 1940. Versio C-3 oli varustettu aiempia malleja tehokkaammalla As.10P-moottorilla. C-mallissa oli lisäksi MG 15 konekivääri, kiinnitettynä ohjaamon takaikkunaan.

Fi 156
Fieseler Fi 156 Storch (V7+1N) Kemijärvellä. Kuva: SA-kuva

Fieseler Fi 156 soveltui yhteyslentokoneeksi erinomaisesti, sillä se ei vaatinut välttämättä lentokenttää. Koneen lentoonlähtömatka lievässä vastatuulessa oli vain noin 40 metriä, laskussa riitti jopa vain 15 metrin tasainen paikka, esimerkiksi maantie. Maaliskuussa Fi 156 -lentokone laskeutuikin näytösluontoisesti keskellä Berliiniä, Unter den Lindenille, maavoimien päivän (Tag der Wehrmacht) juhlallisuuksissa.

Koneen etureuna- ja jättöreunalaipat olivat aikaansa nähden poikkeukselliset. Koneen siivet voitiin kääntää kuljetusta varten runkoa vasten. Koneen laskutelineen pyörät voitiin talvella korvata suksilla. Laskutelineitten varret oli varustettu öljy- ja jousi-iskunvaimentimilla ja niissä oli noin 450 mm:n joustovara.

Fi 156 Kemijärvellä
Kemijärven lentokentällä olevaan Fi 156 -koneeseen on kiinnitetty lisäpolttoainetankki. Kuva: SA-Kuva.

Tuotanto

Fieseler lentokonetehdas Kasselissa, valmisti Fieseler Fi 156 -lentokoneita Saksan ilmavoimille (Luftwaffe). Vuonna 1942 koneen valmistus aloitettiin myös saksalaisten miehittämässä Ranskassa, Morane-Saulnier tehtaalla Puteauxissa. Lokakuussa 1943 Fieseler siirtyi valmistamaan Focke-Wulf Fw 190 hävittäjiä, jolloin Fieseler Fi 156 tuotanto siirrettiin miehitettyyn Tšekkoslovakiaan, Leichtbau Budweis tehtaalle. Kaikkiaan konemallia valmistettiin 2 874 kpl.

Fieseler Fi 156 C-3 -lentokoneita valmistettiin Fieselerin toimesta 1 230 kpl ja Morane-Saulnierin toimesta 525 kpl. C-3 mallin kokonaistuotanto oli siis 1 755 kpl.

Rintamalla

Fieseler Fi 156 -yhteyslentokoneita oli Luftwaffen käytössä kaikilla Saksan rintamilla. Konetta käytettiin pääasiassa yhteyslentokoneena ja lähitiedustelukoneena, mutta myös sairaankuljetuksissa ja jopa erikoisoperaatioissa. Kuuluisin näistä erikoisoperaatioista lienee Otto Skorzenyn johtama SS-laskuvarjojääkärien suorittama isku Campo Imperatore -vuoristohotelliin, jonka yhteydessä vapautettiin liittoutuneiden vangitsema Benito Mussolini.

Kuusamo–Kiestinki suunnalla Fieseler Fi 156 C-3 -yhteyslentokoneita nähtiin koko sodan ajan. Kuusamossa oli useita Fi 156 laskupaikkoja; Kuusamon kirkonkylässä, SS-Lager Kuusamon tuntumassa ja Waldlager Kuusamossa. Käytännössä koneelle ei tarvinnut rakentaa lentokenttää, suora maantien pätkä riitti tähän hyvin. Kiestingin suunnalla konetta käytettiin paljon yhteyskoneena, mutta myös haavoittuneiden kuljettamiseen, varsinkin syrjäisistä kenttävartioista, joista kuljetusyhteydet kenttäsairaaloihin olivat pitkät ja vaivalloiset.

Fi 156 Siilasvuo
Kenraalimajuri Siilasvuo nousee Fieseler Fi 156 -yhteyslentokoneeseen Uhtualla, palatakseen tarkastusmatkaltaan takaisin III armeijakunnan esikuntaan Kananaisiin. Kuva: SA-Kuva.

Tekniset tiedot

Fieseler Fi 156 C-3 Storch
 
- tyyppi yhteyslentokone
- miehistö 1+2 (lentäjä+matkustajat)
- moottori Argus As.10C/P V8
- teho 240 hv
- nopeus (max) 176 km/h
- nousunopeus -
- toimintakorkeus 4 600 m
- toimintasäde 385 km
- polttoainetankki 150 l
- siipiväli 15,25 m
- kokonaispituus 9,9 m
- korkeus 3,05 m
- paino (tyhjä) 930 kg
- paino (lastattu) 1 260 kg
- aseistus 7.92mm MG 15
- pommikuorma ei ole
- kameravarustus -
- radio -
 

Lähdeluettelo

  • - Fieseler 156 Storch, Waffen Arsenal Band 059, Heinz J. Nowarra
  • - Fieseler Fi 156 Storch, url: https://www.fi.wikipedia.org, 6.11.2020

14.9.2005 (7.11.2020 08:51)