Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Olemme tutkineet Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Tarkoituksena on koota kyseisen alueen koko
sotahistoria, tälle verkkosivustolle.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään sotatoimialueen, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Dornier Do 17 P ”Fliegender Bleistift”
Yleistä
Kaksimoottorinen Dornier Do 17 P suunniteltiin kaukotiedustelukoneeksi Dornier Do 17 M-1 mallin pohjalta ja sen ensilento suoritettiin vuonna 1937. Näitä kaukotiedustelukoneita valmistettiin kaukotiedusteluyksiköille kaikkiaan 230 kpl. Kone malli kuitenkin vanhentui nopeasti ja ne pyrittiin korvaamaan vuoden 1942 aikana uudemmalla ja kestävämmällä Junkers Ju 88 A-5/D-2 -mallin kaukotiedustelukoneilla.
Tuotanto
Dornier Do 17 P kaukotiedustelukoneiden valmistus oli hajautettu useaan eri tehtaiseen. Siebel/Halle-tehdas valmisti kahdeksan konetta, Henschel Berlin-Schönfeld-tehdas valmisti 73 konetta ja HFB-tehdas (Hamburger Flugzeugbau) Hampurissa valmisti 149 konetta. Kaikkiaan Do 17 P kaukotiedusteluversiota valmistettiin 230 kappaletta.
Koneessa oli Rb 20/30 ja Rb 50/30 kameravarustus, tai vaihtoehtoisesti Rb 20/18 ja Rb 50/18 kamerat. Miehistö pystyi ohjaamaan kameroita etänä ohjaamosta käsin. Lisäksi koneessa oli FuG IIIaU radio, Peilgegät V (PeilG V) radiosuuntimalaite, sekä Funkblindgerät 1 (FuBl 1) laskeutumisavustin, pimeässä toimittaessa tai huonossa näkyvyydessä. Koneen miehistö piti toisiinsa yhteyttä lennonaikana sisäradiojärjestelmän Eigenverständigungsanlage (EiV) avulla.
RB 75/30 kamera
Saksalainen optiikkavalmistaja Carl Zeiss, valmisti 1940-luvulla RB 75/30 päivätiedustelukameroita. Kamerassa käytettiin Zeiss Telikon objektiivia. Suljin/säleikkö 1/75, 1/100, 1/200 ja 1/300, valotusväliajat 4–90 s. Kamera käytti perforoitua 32 cm x 60 m filmiä, johon pystyi ottamaan 180 valokuvaa. Kameralaitteen kokonaispaino oli 95 kg ja käyttölaiteen paino 1 kg.
LC 50 F valopommi
LC 50 F oli 50 kg painava laskuvarjolla varustettu valopommi (Fallschirmleuchtbombe). Pommin valopatruunan 29 kg painava polomassa valmistettiin, magnesiumista, natriumnitraatista, kalsiumoksalaatista ja magnesium stearaatista. Paloaika oli vaihtoehtoisesti 2 tai 5 minuuttia. Sytyttimenä käytettiin ZtZ(9) tai ZtZ(59)B -sytyttimiä. Pommin pituus oli 109,1 cm ja halkaisija 20 cm.
Yötiedustelulennoilla Dornier Do 17 P kaukotiedustelukoneissa oli mukana näitä edellä mainittuja LC 50 valopommeja, maalin valaisua varten.
Dornier Do 17 P-2
Dornier Do 17 P-2 oli miltei identtinen P-1 version kanssa, ainoana erona oli ETC 500 pommiripustin rungon alla. Käytännössä kaikki P-2 versiot olivat P-1 versioita, joihin oli kiinnitetty edellä mainittu pommiripustin.
Tekniset tiedot
Dornier Do 17 P
- tyyppi
kaukotiedustelukone
- moottori
2 x BMW 132N (2 x 865 hv)
- nopeus (max)
410 km/h
- nousunopeus
- m/min
- toimintakorkeus
6 900 m
- toimintamatka
2 200 km
- siipiväli
18,9 m
- kokonaispituus
15,8 m
- korkeus
4,55 m
- paino (tyhjä)
4 800 kg
- paino (lastattu)
8 000 kg
- aseistus
3 x MG 15
- pommikuorma
max. 1 000 kg
- kameravarustus
Rb 20/30 ja Rb 50/30 tai
Rb 20/1, Rb 50/18 ja Rb 75/30
- radio
FuG IIIaU
F-Kette Lappland
Oberleutnant Konrad Knabe komennettiin 2.5.1941 Weimar-Nohraan perustamaan Aufklärungskette (F)/Lappland. Lentotiedusteluosaston konekalustoksi tuli kolme Dornier Do 17 P-1 kaukotiedustelukonetta, yksi Junkers Ju 52/3m -kuljetuskone, yksi Focke-Wulf Fw 58 Weihe ja kolme Fieseler Fi 156 Storch -yhteyslentokonetta.
Aufklärungskette (F)/Lappland saapui 18.6.1941 mennessä Rovaniemelle ja se alistettiin alkuun lähitiedusteluyksikkö 1.(H)/Aufkl.Gr. 32:lle. Oberleutnant Knaben yksiköstä tuli kuitenkin piakkoin itsenäinen ja se alistettiin operoimaan Norjan armeijan (AOK Norwegen) Suomen päämajan Luftwaffen yhteysupseerin alaisuudessa, joka tuolloin oli majuri Stein.
Kaukotiedusteluosaston Do 17 P konemiehistöt 18.6.1941 Rovaniemellä
• 1R+AH - Oberleutnant Konrad Knabe, Kowollik, Huber
• 1R+CH - Leutnant Schubring, Oberfeldwebel Ernst Sorge, Oberfeldwebel Ernst Kaiser
• 1R+DH - Gefreiter Helmut Ackermann, Oberfeldwebel F. Lange, Gefreiter E. Kuberek
Oberleutnant Knabe lensi 19.6.1941 tiedustelulennon Dornier Do 17 P kaukotiedustelukoneellaan ja kuvasi SS-Division Nordille (SS-Division Nord) reitin Kemijärvi-Salla-Kantalahti. Leutnant Schubring puolestaan kuvasi Do 17 P kaukotiedustelukoneella (1R+DH) reitin suomalaiselle III armeijakunnalle Kuusamosta itään, Kiestinki–Louhi suunnalle. 30.7.1941 lentotiedusteluosastoa vahvennettiin, niin että siihen kuului seitsemän Do 17 P kaukotiedustelukonetta miehistöineen (1R+AH, 1R+BH, 1R+CH, 1R+DH, 1R+EH, 1R+FH ja 1R+GH).
Tiedustelukoneet osallistuivat tiedustelulentojen ohella, rajoitetusti myös pienimuotoisiin pommitustehtäviin, kuten 29.07.1941 Do 17 P (1R+AH ja 1R+DH) tuhosivat 50 kg lentopommeilla ja konekivääreillä tulittaen kaksi MBR-2 lentovenettä ja vaurioittivat yhtä, Pääjärvellä Niskan kylän rannassa.
Kette-Lappland kaluston vaihto Dornier Do 17 P koneista alkoi toukokuussa 1942. Tarkoituksena oli, että osa Ketten kalustosta korvataan uusilla Junkers Ju 88 A-5/D-2 kaukotiedustelukoneilla. Kesäkuun 1942 lopulla Ketten kalustona oli neljä Dornier Do 17 P konetta ja viisi Junkers Ju 88 A-5/D-2 konetta.
Lähdeluettelo
- Lapin lentokoneenhylyt, Hannu Valtonen
- Luftwaffen pohjoinen sivusta, Hannu Valtonen
- Die Deutsche Luftrüstung 1933-1945, Dornier Do 17, Heinz J. Nowarra
- Der fliegende Bleistitf Band 46, Dornier Do 17, Heinz J. Nowarra