Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Olemme tutkineet Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Tarkoituksena on koota kyseisen alueen koko
sotahistoria, tälle verkkosivustolle.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään sotatoimialueen, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
40 mm Bofors M/36
Yleistä
40 mm Bofors ilmatorjuntatykkiä suunniteltiin saksalaisen Krupp-asekonsernin ja ruotsalaisen AB Boforsin yhteistyönä, heti ensimmäisen maailmansodan loputtua. Lopullista asekonstruktiota ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa saatu aikaan ja ruotsalaiset jatkoivat tykin kehitystyötä yksin vuonna 1928. Kehitystyöstä vastasivat nyt ruotsalaiset asesuunnittelijat, Victor Hammar ja Emanuel Jansson. Ampumatarvikkeet suunnitteli T. Wennerstrom. Ensimmäinen virallinen koeammunta suoritettiin 21.3.1932, jonka jälkeen tykkiin tehtiin vielä muutamia parannuksia. Ruotsin armeija otti uuden tykin 40 mm Bofors M/36 käyttöönsä vuonna 1934.
Boforsin ilmajäähdytetystä ilmatorjuntatykistä tuli lopulta erinomainen keskiraskas ilmatorjuntatykki ja useiden maiden armeijat ottivat sen käyttöönsä. Bofors myi valmistuslisenssin kaikkiaan 29 eri maahan. Tykistä muodostui erittäin suosittu, toisen maailmansodan molempien taistelevien osapuolien keskuudessa (akseli ja liittoutuneet). Toisen maailmansodan loppuun mennessä, oli 40 mm Bofors ilmatorjuntatykkiä valmistettu maailman laajuisesti yli 100 000 kpl.
40 mm Bofors ilmatorjuntatykkiä pidettiin teknisiltä –ja ampumaominaisuuksiltaan erinomaisena. Se oli maastokelpoinen, erittäin luotettava ja sen tuliasemaan laittaminen kesti vain 30 sekuntia. Tykki on ns. jatkuvasyöttöinen, eli lippaanvaihto (4 laukausta), ei keskeyttänyt ammuntaa.
Tekniset tiedot
40 mm Bofors M/36
- tyyppi
keskiraskas ilmatorjuntatykki
- kaliiperi
40 mm L/60 (40x311R)
- putken pituus
2,25 m (L56,25)
- putken rihlat
16 rihlapalkkia, 193 cm pituudella
- putken elinikä
-
- aseen pituus
6,25 m (tuliasemassa 5,18 m)
- tykin paino (kuljetuksessa)
2 100 kg
- tykin paino (tuliasemassa)
1 983 kg
- tähtäinlaite
-
- ampumasektori
koro -5° - +90°
- ammustyypit
HE, HE-T, AP ja AP-T
- ammuksen lähtönopeus
800-8800 m/s
- tulinopeus
120 lk./min (teor. 80–90 lk./min)
- tehokas kantama
2 500 m
- maksimi kantama
7 160 m
- patruunalipas
-
- miehistö
5
Ampumatarvikkeet
• HE-T-SD, High Explosive-Tracer-Self Destroying
• HEI-T-SD, High Explosive Incendiary-Tracer-Self Destroying
• HEI-SD, High Explosive-Self Destroying
• HE-I-P, High-Explosive-Incendiary-Plugged
• BL-T, Blind-Lead-Tracer
• HEI-T, High Explosive-Incendiary-Tracer
• HE-P, High Explosive-Plugged
• BL-P, Blind-Lead-Plugged
• HEI-TDI-SD, High Explosive-Incendiary-Tracer-Dark Ignition-Self Destroying
• AP-T, Armor Piercing-Tracer
• AP, Armor Piercing
Läpäisykyky
Läpäisykyky eri etäisyyksillä
Ammus/iskukulma
Tyyppi:
Paino:
Nopeus:
Etäisyys:
(kg)
(m/s)
100 m
500 m
1000 m
1500 m
2000 m
- 40 psa Vj4 / 70°
AP-T
-
880
60 mm
51 mm
45 mm
38 mm
32 mm
Suomessa
Suomalainen valtuuskunta tutustui vuonna 1937 Ruotsissa Karlskronan tehtaalla 40 mm Bofors ilmatorjuntatykkiin ja vakuuttui sen tehokkuudesta. Suomi hankki Boforsin tykille valmistuslisenssin vuonna 1939 ja sitä oli tarkoitus alkaa valmistamaan Jyväskylään valmistuneella uudella valtion tykkitehtaalla (VTT).
Ruotsi toimitti keväällä 1939 Suomeen kymmenen tykkiä. Yhdeksän jaettiin ilmatorjuntajoukoille ja yksi vietiin Valtion tykkitehtaalle mallikappaleeksi. Ruotsi toimitti Suomeen 30.11.1939 mennessä 40 mm Bofors tykkejä kaikkiaan 44 kpl. Hinta oli 800 000 mk tykiltä.
Suomen armeijan käyttämä nimikkeiden määrä tykistä on melkoinen. Nimike on aina hieman erilainen, riippuen tykin mallista ja mistä maasta tykit on tuotu. Nimikkeitä; 40 ItK/35 B, 40 ItK/36 B, 40 ItK/37 B, 40 ItK/38 B, 40 ItK/38 U ja 40 ItK/38 S.
Talvisodassa suomalaiset ampuivat 40 ITK 38 ilmatorjuntatykeillä alas 128 vihollisen lentokonetta. Yhtä pudotettua lentokonetta kohti ammuttiin keskimäärin 392 laukausta, jota voi pitää hämmästyttävän pienenä lukuna. Suomalaiset käyttivät 40 mm Bofors ilmatorjuntatykkejä myös panssarijunissa ja Landsverk Anti II ilmatorjuntapanssarivaunuissa. 40 mm Bofors kykeni pudottamaan neuvostoliittolaisen vahvasti panssaroidun Il-2 Sturmovik -maataistelukoneen. Tähän ei yleensä 20 mm ilmatorjuntatykillä kyetty.
Jatkosodassa ammuttiin 40 ITK 38 ilmatorjuntatykeillä alas noin 400 vihollisen lentokonetta. Ruotsin hallitus kuitenkin kielsi 17.6.1944 kaikkien sotatarvikkeiden viennin Suomeen. Tästä aiheutui tuntuvia ongelmia, sillä 40 mm ilmatorjuntatykkien ammukset olivat vähissä. Samaan aikaan oli käynnissä kesän 1944 Kannaksen torjuntataistelut ja vihollisella oli selkeä ilmaylivoima. Näin tehokkaan 40 mm Bofors ilmatorjuntatykin käyttöä oli rajoitettava ammuspulan vuoksi.
Suomen armeijan käytössä
• 30.11.1939, 44 kpl (53 kpl)
• 31.12.1939, 78 kpl
• 13.03.1940, 100 kpl
• 01.07.1941, 230 kpl
• 04.09.1944, 288 kpl (306 kpl)
Toimitukset Suomeen
Ruotsi toimitti keväällä 1939 Suomeen kymmenen tykkiä. Yhdeksän jaettiin ilmatorjuntajoukoille ja yksi vietiin valtion tykkitehtaalle mallikappaleeksi. Ruotsi toimitti Suomeen 30.11.1939 mennessä 40 mm Bofors tykkejä kaikkiaan 44 kpl. Hinta oli 800 000 mk tykiltä.
Suomi tilasi Unkarista, MAVAG-tehtaalta 42 kpl, 40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykkiä. Ensimmäinen lähetys 24 tykkiä saapui Ruotsin kautta Suomeen joulukuussa 1939. Juuri ennen kuin Saksa ehti pysäyttää sen kautta kulkevan sotamateriaalin toimitukset Suomeen. Seuraavan 12 tykin lähetyksen saksalaiset ehtivät pysäyttää. Tykit vapautettiin Suomeen toimitettavaksi tammikuussa 1940. Tilauksen kuusi viimeistä tykkiä jäi unkarilaisilta toimittamatta.
Myös Saksa toimitti Suomeen 40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykkejä. Saksa oli saanut näitä aseita käsiinsä ainakin Puolasta ja mahdollisesti myös Hollannista ja Itävallasta. Nämä tykit toimitettiin saksalaisella rahtilaivalla Suomeen seuraavasti:
40 ITK 38 kuljetukset Suomeen
Pvm
Laiva:
Kpl:
• 09.11.1940
s/s Lütjehörn
56 kpl
• 20.11.1940
s/s Lütjehörn
36 kpl
Saksa
Saksan armeijan käytössä 40 mm Bofors ilmatorjuntatykki sai nimikkeen Flak 36. Tykki ei ollut Saksan armeijan tyypillinen ilmatorjunta-ase, sillä saksalaisten käytössä olleet Bofors-tykit olivat lähinnä Puolan sotaretkeltä saatua sotasaalista. Saksan laivasto (Kriegsmarine) puolestaan otti käyttöön Norjan sotaretkellä sotasaaliiksi saatuja 40 mm Boforseja.
Yhdysvallat
Yhdysvaltojen maavoimat (US Army) ja merivoimat (US Navy) kehittivät tykistä omat variaatiot omiin käyttötarkoituksiin. Maavoimien käyttöön otettiin ilmajäähdytteinen versio M1, joka oli yhdellä putkella varustettu versio. Merivoimat puolestaan kehittivät vesijäähdytteiset versiot Mk.I, jossa oli kaksi putkea ja Mk.II jossa oli neljä putkea. Ne otettiin käyttöön vuonna 1942.
Lähdeluettelo
- Itsenäisen Suomen ilmatorjuntatykit, 2005
- Jatkosodan historia, osat 1 ja 6, Sotatieteenlaitos
- Kesäkuun kriisi 1944, Martti V. Terä
- International Ammunition Association, url: http://iaaforum.org, 29.12.2013
- 40 mm Antiaircraft gun, Description and Operation, Ordance Pamphlet No. 820, 1943