Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Kansainvälinen sotahistorian tutkimusryhmä vuodesta 1999 alkaen...
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sotatoimialueen tarkan esittelyn tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumaympäristö aiempaa paremmin...
Joukko-osastot
Suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
40 mm Bofors M/36
Yleistä
40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykin kehitystyö käynnistyi ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen saksalaisen Krupp-asekonsernin ja ruotsalaisen AB Boforsin yhteistyönä. Asekonstruktiota ei kuitenkaan tässä vaiheessa saatu vielä valmiiksi, minkä vuoksi Bofors jatkoi tykin kehittämistä itsenäisesti vuodesta 1928 lähtien. Kehitystyöstä vastasivat ruotsalaiset asesuunnittelijat Victor Hammar ja Emanuel Jansson, ja tykin ampumatarvikkeet suunnitteli T. Wennerström. Ensimmäinen virallinen koeammunta järjestettiin 21. maaliskuuta 1932, minkä jälkeen tykkiä kehitettiin edelleen ja siihen tehtiin useita teknisiä muutoksia. Ruotsin armeija otti 40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykin palveluskäyttöön vuonna 1934.
Ilmajäähdytteinen 40 mm Bofors M/36 osoittautui laajasti käyttökelpoiseksi keskiraskaaksi ilmatorjunta-aseeksi, ja sen käyttö levisi nopeasti useiden valtioiden asevoimiin. Bofors myönsi tykin valmistukseen lisenssejä kaikkiaan 29 maahan, minkä seurauksena tykkiä valmistettiin ja käytettiin laajasti eri puolilla maailmaa. Toisen maailmansodan aikana 40 mm Bofors oli käytössä sekä akselivaltojen että liittoutuneiden asevoimissa. Sodan loppuun mennessä tykkiä oli valmistettu maailmanlaajuisesti yli 100 000 kappaletta.
40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykin keskeisiä ominaisuuksia olivat sen liikkuvuus, toimintavarmuus ja suhteellisen nopea käyttöönotto tuliasemassa. Tykki voitiin saattaa ampumavalmiuteen noin 30 sekunnissa. Aseen ammunta perustui neljän patruunan lippaaseen, joka syötettiin tykkiin jatkuvan tulituksen aikana. Lippaan tyhjennyttyä se vaihdettiin uuteen, minkä ansiosta lyhytkestoiset syöttökatkokset eivät merkittävästi rajoittaneet tykin kokonaiskäyttöä taistelutilanteessa.
• HEI-T-SD, High Explosive Incendiary-Tracer-Self Destroying
• HEI-SD, High Explosive-Self Destroying
• HE-I-P, High-Explosive-Incendiary-Plugged
• BL-T, Blind-Lead-Tracer
• HEI-T, High Explosive-Incendiary-Tracer
• HE-P, High Explosive-Plugged
• BL-P, Blind-Lead-Plugged
• HEI-TDI-SD, High Explosive-Incendiary-Tracer-Dark Ignition-Self Destroying
• AP-T, Armor Piercing-Tracer
• AP, Armor Piercing
40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykki Kiestingissä 19.9.1941. Kuva: SA-kuva-arkisto, Helsinki 68244
Läpäisykyky
Läpäisykyky eri etäisyyksillä
Ammus/iskukulma
Tyyppi:
Paino:
Nopeus:
Etäisyys:
(kg)
(m/s)
100 m
500 m
1000 m
1500 m
2000 m
- 40 psa Vj4 / 70°
AP-T
-
880
60 mm
51 mm
45 mm
38 mm
32 mm
Suomessa
Suomalainen valtuuskunta tutustui vuonna 1937 Ruotsissa Karlskronan tehtaalla 40 mm Bofors ilmatorjuntatykkiin ja vakuuttui sen tehokkuudesta. Suomi hankki Boforsin tykille valmistuslisenssin vuonna 1939 ja sitä oli tarkoitus alkaa valmistamaan Jyväskylään valmistuneella uudella valtion tykkitehtaalla (VTT).
Ruotsi toimitti keväällä 1939 Suomeen kymmenen tykkiä. Yhdeksän jaettiin ilmatorjuntajoukoille ja yksi vietiin Valtion tykkitehtaalle mallikappaleeksi. Ruotsi toimitti Suomeen 30.11.1939 mennessä 40 mm Bofors tykkejä kaikkiaan 44 kpl. Hinta oli 800 000 mk tykiltä.
Suomen armeijan käyttämä nimikkeiden määrä tykistä on melkoinen. Nimike on aina hieman erilainen, riippuen tykin mallista ja mistä maasta tykit on tuotu. Nimikkeitä; 40 ItK/35 B, 40 ItK/36 B, 40 ItK/37 B, 40 ItK/38 B, 40 ItK/38 U ja 40 ItK/38 S.
Talvisodassa suomalaiset ampuivat 40 ITK 38 ilmatorjuntatykeillä alas 128 vihollisen lentokonetta. Yhtä pudotettua lentokonetta kohti ammuttiin keskimäärin 392 laukausta, jota voi pitää hämmästyttävän pienenä lukuna. Suomalaiset käyttivät 40 mm Bofors ilmatorjuntatykkejä myös panssarijunissa ja Landsverk Anti II ilmatorjuntapanssarivaunuissa. 40 mm Bofors kykeni pudottamaan neuvostoliittolaisen vahvasti panssaroidun Il-2 Sturmovik -maataistelukoneen. Tähän ei yleensä 20 mm ilmatorjuntatykillä kyetty.
Jatkosodassa ammuttiin 40 ITK 38 ilmatorjuntatykeillä alas noin 400 vihollisen lentokonetta. Ruotsin hallitus kuitenkin kielsi 17.6.1944 kaikkien sotatarvikkeiden viennin Suomeen. Tästä aiheutui tuntuvia ongelmia, sillä 40 mm ilmatorjuntatykkien ammukset olivat vähissä. Samaan aikaan oli käynnissä kesän 1944 Kannaksen torjuntataistelut ja vihollisella oli selkeä ilmaylivoima. Näin tehokkaan 40 mm Bofors ilmatorjuntatykin käyttöä oli rajoitettava ammuspulan vuoksi.
Suomen armeijan käytössä
• 30.11.1939, 44 kpl (53 kpl)
• 31.12.1939, 78 kpl
• 13.03.1940, 100 kpl
• 01.07.1941, 230 kpl
• 04.09.1944, 288 kpl (306 kpl)
40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykki Kiestingissä 19.9.1941. Kuva: SA-kuva-arkisto, Helsinki 68247
Toimitukset Suomeen
Ruotsi toimitti keväällä 1939 Suomeen kymmenen tykkiä. Yhdeksän jaettiin ilmatorjuntajoukoille ja yksi vietiin valtion tykkitehtaalle mallikappaleeksi. Ruotsi toimitti Suomeen 30.11.1939 mennessä 40 mm Bofors tykkejä kaikkiaan 44 kpl. Hinta oli 800 000 mk tykiltä.
Suomi tilasi Unkarista, MAVAG-tehtaalta 42 kpl, 40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykkiä. Ensimmäinen lähetys 24 tykkiä saapui Ruotsin kautta Suomeen joulukuussa 1939. Juuri ennen kuin Saksa ehti pysäyttää sen kautta kulkevan sotamateriaalin toimitukset Suomeen. Seuraavan 12 tykin lähetyksen saksalaiset ehtivät pysäyttää. Tykit vapautettiin Suomeen toimitettavaksi tammikuussa 1940. Tilauksen kuusi viimeistä tykkiä jäi unkarilaisilta toimittamatta.
Myös Saksa toimitti Suomeen 40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykkejä. Saksa oli saanut näitä aseita käsiinsä ainakin Puolasta ja mahdollisesti myös Hollannista ja Itävallasta. Nämä tykit toimitettiin saksalaisella rahtilaivalla Suomeen seuraavasti:
40 ITK 38 kuljetukset Suomeen
Pvm
Laiva:
Kpl:
• 09.11.1940
s/s Lütjehörn
56 kpl
• 20.11.1940
s/s Lütjehörn
36 kpl
Saksa
Saksan armeijan käytössä 40 mm Bofors ilmatorjuntatykki sai nimikkeen Flak 36. Tykki ei ollut Saksan armeijan tyypillinen ilmatorjunta-ase, sillä saksalaisten käytössä olleet Bofors-tykit olivat lähinnä Puolan sotaretkeltä saatua sotasaalista. Saksan laivasto (Kriegsmarine) puolestaan otti käyttöön Norjan sotaretkellä sotasaaliiksi saatuja 40 mm Boforseja.
Yhdysvallat
Yhdysvaltojen maavoimat (US Army) ja merivoimat (US Navy) kehittivät tykistä omat variaatiot omiin käyttötarkoituksiin. Maavoimien käyttöön otettiin ilmajäähdytteinen versio M1, joka oli yhdellä putkella varustettu versio. Merivoimat puolestaan kehittivät vesijäähdytteiset versiot Mk.I, jossa oli kaksi putkea ja Mk.II jossa oli neljä putkea. Ne otettiin käyttöön vuonna 1942.
Lähdeluettelo
- Itsenäisen Suomen ilmatorjuntatykit, 2005
- Jatkosodan historia, osat 1 ja 6, Sotatieteenlaitos
- Kesäkuun kriisi 1944, Martti V. Terä
- International Ammunition Association, url: http://iaaforum.org, 29.12.2013
- 40 mm Antiaircraft gun, Description and Operation, Ordance Pamphlet No. 820, 1943