40 mm Bofors M/36

Yleistä

40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykin kehitystyö käynnistyi ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen saksalaisen Krupp-asekonsernin ja ruotsalaisen AB Boforsin yhteistyönä. Asekonstruktiota ei kuitenkaan tässä vaiheessa saatu vielä valmiiksi, minkä vuoksi Bofors jatkoi tykin kehittämistä itsenäisesti vuodesta 1928 lähtien. Kehitystyöstä vastasivat ruotsalaiset asesuunnittelijat Victor Hammar ja Emanuel Jansson, ja tykin ampumatarvikkeet suunnitteli T. Wennerström. Ensimmäinen virallinen koeammunta järjestettiin 21. maaliskuuta 1932, minkä jälkeen tykkiä kehitettiin edelleen ja siihen tehtiin useita teknisiä muutoksia. Ruotsin armeija otti 40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykin palveluskäyttöön vuonna 1934.

Ilmajäähdytteinen 40 mm Bofors M/36 osoittautui laajasti käyttökelpoiseksi keskiraskaaksi ilmatorjunta-aseeksi, ja sen käyttö levisi nopeasti useiden valtioiden asevoimiin. Bofors myönsi tykin valmistukseen lisenssejä kaikkiaan 29 maahan, minkä seurauksena tykkiä valmistettiin ja käytettiin laajasti eri puolilla maailmaa. Toisen maailmansodan aikana 40 mm Bofors oli käytössä sekä akselivaltojen että liittoutuneiden asevoimissa. Sodan loppuun mennessä tykkiä oli valmistettu maailmanlaajuisesti yli 100 000 kappaletta.

40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykin keskeisiä ominaisuuksia olivat sen liikkuvuus, toimintavarmuus ja suhteellisen nopea käyttöönotto tuliasemassa. Tykki voitiin saattaa ampumavalmiuteen noin 30 sekunnissa. Aseen ammunta perustui neljän patruunan lippaaseen, joka syötettiin tykkiin jatkuvan tulituksen aikana. Lippaan tyhjennyttyä se vaihdettiin uuteen, minkä ansiosta lyhytkestoiset syöttökatkokset eivät merkittävästi rajoittaneet tykin kokonaiskäyttöä taistelutilanteessa.

40mm Bofors M36
40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykki (40 ITK 38). Kuva: Bunkkerimuseo, Virolahti 2004 © TH

Tekniset tiedot

40 mm Bofors M/36
 
- tyyppi keskiraskas ilmatorjuntatykki
- kaliiperi 40 mm L/60 (40x311R)
- putken pituus 2,25 m (L56,25)
- putken rihlat 16 rihlapalkkia, 193 cm pituudella
- putken elinikä -
- aseen pituus 6,25 m (tuliasemassa 5,18 m)
- tykin paino (kuljetuksessa) 2 100 kg
- tykin paino (tuliasemassa) 1 983 kg
- tähtäinlaite -
- ampumasektori koro -5° - +90°
- ammustyypit HE, HE-T, AP ja AP-T
- ammuksen lähtönopeus 800-8800 m/s
- tulinopeus 120 lk./min (teor. 80–90 lk./min)
- tehokas kantama 2 500 m
- maksimi kantama 7 160 m
- patruunalipas -
- miehistö 5
 

Ampumatarvikkeet

  • • HE-T-SD, High Explosive-Tracer-Self Destroying
  • • HEI-T-SD, High Explosive Incendiary-Tracer-Self Destroying
  • • HEI-SD, High Explosive-Self Destroying
  • • HE-I-P, High-Explosive-Incendiary-Plugged
  • • BL-T, Blind-Lead-Tracer
  • • HEI-T, High Explosive-Incendiary-Tracer
  • • HE-P, High Explosive-Plugged
  • • BL-P, Blind-Lead-Plugged
  • • HEI-TDI-SD, High Explosive-Incendiary-Tracer-Dark Ignition-Self Destroying
  • • AP-T, Armor Piercing-Tracer
  • • AP, Armor Piercing

40mm Bofors M36
40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykki Kiestingissä 19.9.1941. Kuva: SA-kuva-arkisto, Helsinki 68244

Läpäisykyky

Läpäisykyky eri etäisyyksillä
 
Ammus/iskukulma Tyyppi: Paino: Nopeus: Etäisyys:
    (kg) (m/s) 100 m 500 m 1000 m 1500 m 2000 m
 
- 40 psa Vj4 / 70° AP-T - 880 60 mm 51 mm 45 mm 38 mm 32 mm
 

Suomessa

Suomalainen valtuuskunta tutustui vuonna 1937 Ruotsissa Karlskronan tehtaalla 40 mm Bofors ilmatorjuntatykkiin ja vakuuttui sen tehokkuudesta. Suomi hankki Boforsin tykille valmistuslisenssin vuonna 1939 ja sitä oli tarkoitus alkaa valmistamaan Jyväskylään valmistuneella uudella valtion tykkitehtaalla (VTT).

Ruotsi toimitti keväällä 1939 Suomeen kymmenen tykkiä. Yhdeksän jaettiin ilmatorjuntajoukoille ja yksi vietiin Valtion tykkitehtaalle mallikappaleeksi. Ruotsi toimitti Suomeen 30.11.1939 mennessä 40 mm Bofors tykkejä kaikkiaan 44 kpl. Hinta oli 800 000 mk tykiltä.

Suomen armeijan käyttämä nimikkeiden määrä tykistä on melkoinen. Nimike on aina hieman erilainen, riippuen tykin mallista ja mistä maasta tykit on tuotu. Nimikkeitä; 40 ItK/35 B, 40 ItK/36 B, 40 ItK/37 B, 40 ItK/38 B, 40 ItK/38 U ja 40 ItK/38 S.

Talvisodassa suomalaiset ampuivat 40 ITK 38 ilmatorjuntatykeillä alas 128 vihollisen lentokonetta. Yhtä pudotettua lentokonetta kohti ammuttiin keskimäärin 392 laukausta, jota voi pitää hämmästyttävän pienenä lukuna. Suomalaiset käyttivät 40 mm Bofors ilmatorjuntatykkejä myös panssarijunissa ja Landsverk Anti II ilmatorjuntapanssarivaunuissa. 40 mm Bofors kykeni pudottamaan neuvostoliittolaisen vahvasti panssaroidun Il-2 Sturmovik -maataistelukoneen. Tähän ei yleensä 20 mm ilmatorjuntatykillä kyetty.

Jatkosodassa ammuttiin 40 ITK 38 ilmatorjuntatykeillä alas noin 400 vihollisen lentokonetta. Ruotsin hallitus kuitenkin kielsi 17.6.1944 kaikkien sotatarvikkeiden viennin Suomeen. Tästä aiheutui tuntuvia ongelmia, sillä 40 mm ilmatorjuntatykkien ammukset olivat vähissä. Samaan aikaan oli käynnissä kesän 1944 Kannaksen torjuntataistelut ja vihollisella oli selkeä ilmaylivoima. Näin tehokkaan 40 mm Bofors ilmatorjuntatykin käyttöä oli rajoitettava ammuspulan vuoksi.


Suomen armeijan käytössä

  • • 30.11.1939, 44 kpl (53 kpl)
  • • 31.12.1939, 78 kpl
  • • 13.03.1940, 100 kpl
  • • 01.07.1941, 230 kpl
  • • 04.09.1944, 288 kpl (306 kpl)

40mm Bofors M36
40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykki Kiestingissä 19.9.1941. Kuva: SA-kuva-arkisto, Helsinki 68247

Toimitukset Suomeen

Ruotsi toimitti keväällä 1939 Suomeen kymmenen tykkiä. Yhdeksän jaettiin ilmatorjuntajoukoille ja yksi vietiin valtion tykkitehtaalle mallikappaleeksi. Ruotsi toimitti Suomeen 30.11.1939 mennessä 40 mm Bofors tykkejä kaikkiaan 44 kpl. Hinta oli 800 000 mk tykiltä.

Suomi tilasi Unkarista, MAVAG-tehtaalta 42 kpl, 40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykkiä. Ensimmäinen lähetys 24 tykkiä saapui Ruotsin kautta Suomeen joulukuussa 1939. Juuri ennen kuin Saksa ehti pysäyttää sen kautta kulkevan sotamateriaalin toimitukset Suomeen. Seuraavan 12 tykin lähetyksen saksalaiset ehtivät pysäyttää. Tykit vapautettiin Suomeen toimitettavaksi tammikuussa 1940. Tilauksen kuusi viimeistä tykkiä jäi unkarilaisilta toimittamatta.

Myös Saksa toimitti Suomeen 40 mm Bofors M/36 ilmatorjuntatykkejä. Saksa oli saanut näitä aseita käsiinsä ainakin Puolasta ja mahdollisesti myös Hollannista ja Itävallasta. Nämä tykit toimitettiin saksalaisella rahtilaivalla Suomeen seuraavasti:


40 ITK 38 kuljetukset Suomeen
 
Pvm Laiva: Kpl:
 
• 09.11.1940 s/s Lütjehörn 56 kpl
• 20.11.1940 s/s Lütjehörn 36 kpl
 

Saksa

Saksan armeijan käytössä 40 mm Bofors ilmatorjuntatykki sai nimikkeen Flak 36. Tykki ei ollut Saksan armeijan tyypillinen ilmatorjunta-ase, sillä saksalaisten käytössä olleet Bofors-tykit olivat lähinnä Puolan sotaretkeltä saatua sotasaalista. Saksan laivasto (Kriegsmarine) puolestaan otti käyttöön Norjan sotaretkellä sotasaaliiksi saatuja 40 mm Boforseja.

Yhdysvallat

Yhdysvaltojen maavoimat (US Army) ja merivoimat (US Navy) kehittivät tykistä omat variaatiot omiin käyttötarkoituksiin. Maavoimien käyttöön otettiin ilmajäähdytteinen versio M1, joka oli yhdellä putkella varustettu versio. Merivoimat puolestaan kehittivät vesijäähdytteiset versiot Mk.I, jossa oli kaksi putkea ja Mk.II jossa oli neljä putkea. Ne otettiin käyttöön vuonna 1942.

Lähdeluettelo

  • - Itsenäisen Suomen ilmatorjuntatykit, 2005
  • - Jatkosodan historia, osat 1 ja 6, Sotatieteenlaitos
  • - Kesäkuun kriisi 1944, Martti V. Terä
  • - International Ammunition Association, url: http://iaaforum.org, 29.12.2013
  • - 40 mm Antiaircraft gun, Description and Operation, Ordance Pamphlet No. 820, 1943

25.1.2013 (8.10.2026 13:52)