Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Kansainvälinen sotahistorian tutkimusryhmä vuodesta 1999 alkaen...
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sotatoimialueen tarkan esittelyn tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumaympäristö aiempaa paremmin...
Joukko-osastot
Suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
3.7cm Flak 36/37
Yleistä
Saksalainen aseteollisuusyritys Rheinmetall-Borsig AG kehitti Düsseldorfissa 3.7cm Flak 18 ilmatorjuntatykin vuonna 1935. Nimitys Flak muodostuu saksan kielen sanasta Flugabwehrkanone, jolla tarkoitetaan ilmatorjuntatykkiä. Uusi ilmatorjuntatykki otettiin vuonna 1936 sekä Saksan maavoimien (Heer) että ilmavoimien (Luftwaffe) ilmatorjuntayksiköiden palveluskäyttöön.
3.7cm Flak 18:n tuotanto jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, ja tykkiä valmistettiin suhteellisen pieni määrä ennen tuotannon päättymistä vuoden 1936 lopulla. Sen seuraajaksi otettiin parannettu 3.7cm Flak 36, jossa pyrittiin kehittämään erityisesti tykin liikkuvuutta ja tulinopeutta.
3.7cm Flak 36 oli rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan Flak 18:n kehitetty seuraajamalli. Tykin kokonaispaino oli noin 2 400 kilogrammaa, mikä teki siitä edeltäjäänsä kevyemmän. Myös tulinopeutta oli kasvatettu noin kolmanneksella, ja se oli enimmillään noin 120 laukausta minuutissa. Flak 36:n ballistiset ominaisuudet säilyivät kuitenkin olennaisilta osin samoina kuin Flak 18:ssa. Yhden tykin valmistuskustannusten ilmoitettiin olleen noin 24 000 valtakunnanmarkkaa (RM).
3.7cm Flak 37 tuliasemassa.
Kuva: SA-kuva-arkisto, Helsinki
3.7cm Flak 37
Vuonna 1937 3.7cm Flak 36 ilmatorjuntatykkiä kehitettiin edelleen, ja siihen otettiin käyttöön kokonaan uusi tähtäinjärjestelmä. Muutoksen myötä aseen mallimerkintä päivitettiin vastaamaan modifiointivuotta, ja uusi versio nimettiin 3.7cm Flak 37:ksi. Flak 37:stä muodostui myöhemmin 3.7cm Flak -sarjan eniten valmistettu versio.
3.7cm Flak 37 ilmatorjuntatykkejä valmistivat muun muassa Dürkoppwerke AG Bielefeldissä, Deutsche Waffen- und Munitionsfabriken (DWM) Berliinissä sekä Škoda Werke Plzeňissä. Aseen kuljetusta ja liikkuvaa käyttöä varten tykki voitiin asentaa myös Sd.Ah.52 vetovaunun päälle.
Tekniset tiedot
3.7cm Flak 37
- tyyppi
keskiraskas ilmatorjuntatykki
- kaliiperi
3.7cm (37x263)
- putken pituus
362,6 cm
- putken rihlat
-
- putken elinikä
-
- aseen pituus
- m
- paino
2 400 kg (1 550 kg)
- ammustyypit
AP, APCR, HE
- lähtönopeus
770-820 m/s
- tulinopeus
120 lk./min
- tehokas kantama
4 800 m
- maksimi kantama
6 500 m
- lipas
8 ammusta
- miehistö
6–7 (1+6)
Ampumatarvikkeet
3.7cm Flak 37 ilmatorjuntatykkeihin oli kehitetty erilaisia ampumatarvikkeita, kuten sirpalekranaatteja, panssarikranaatteja ja miinakranaatteja. Ilmatorjuntatykki käytti kuuden ammuksen lippaita.
• 3.7cm Sprenggranat-Patrone 18 Leuchtspur
• 3.7cm Brand-Sprenggranat-Patrone 18 Leuchtspur
• 3.7cm Minengranat-Patrone 18 Leuchtspur
• 3.7cm Panzergranat-Patrone 18 Leuchtspur
• 3.7cm Panzergranat-Patrone 40
Tuotanto
3.7cm Flak 36/37 ilmatorjuntatykkejä valmistettiin vuosina 1939–1945 ainakin kolmessa eri tehtaassa, Saksassa ja miehitetyssä Tšekkoslovakiassa. Vuosien 1939–1945 kokonaistuotanto oli 11 728 tykkiä.
3.7cm Flak valmistajia:
• Durkoppwerke A.G., Bielefeld
• Deutsche Waffen- und Munitonsfabrik (DWM), Berlin
• Skodawerk, Pilzen, Tšekkoslovakia
Tuotanto vuosittain
3.7cm Flak 37
Vuosi
Maavoimat
Ilmavoimat
Yhteensä
- 1939
0
180
180
- 1940
0
675
675
- 1941
0
1 188
1 188
- 1942
27
2 136
2 163
- 1943
592
2 136
2 728
- 1944
559
4 077
4 636
- 1945
0
158
158
Suomessa
Suomen armeijan käytössä tykki tunnettiin nimellä 37 ITK 37 (37 Itk/37 RMB). Suomalaisten käyttämässä nimikkeessä kirjaimet RMB tulevat tykin valmistaneesta Rheinmetall-Borsig AG asekonsernin nimestä.
Suomeen kuljetettiin syyskuussa 1944 ilmeisesti erehdyksessä viisi (toisen lähteen mukaan neljä) käytettyä ja hieman huonokuntoista kiinteälavettista 3.7cm Flak 37 ilmatorjuntatykkiä ja niihin 3 200 ammusta. Tykit vietiin heti maahan saapumisen jälkeen varikkohuoltoon, eivätkä ne ehtineet mukaan sotatoimiin Suomen rintamalla.
A.O.K. Norwegen
Pohjois-Suomessa vuosina 1941–1944 toimineella Saksan Lapin armeijalla (A.O.K. Norwegen, myös A.O.K. Lappland) oli käytössään muutamia kymmeniä 3.7cm Flak 36/37 ilmatorjuntatykkejä. Ilmeisesti näitä tykkejä oli käytössä vain 13. ilmatorjuntaprikaatilla (Flak.Brigade XIII) ja SS-Division Nordin keskiraskaalla ilmatorjuntapatterilla. Muilla divisioonilla, kuin SS-Division Nordilla ei ollut omaa, divisioona organisaatioon kuuluvaa ilmatorjuntaosastoa, vaan niille alistettiin armeijakuntien käytössä olleita ilmatorjuntapattereita tarpeen mukaan.
Pohjois-Suomessa 1941–1942
3.7cm Flak
Pvm
SS-Nord
13.Flak.Brig.
Yhteensä
- 22.06.1941
6
-
6
- 03.12.1942
12
-
12
- 25.06.1942
9*
-
9
- 25.12.1942
12
-
12
- 01.06.1943
12
?
?
- 27.08.1944
13
47
60
*) ilmeisesti kesällä 1942 oli yksi jaos (3 tykkiä), alistettuna jollekin toiselle yhtymälle
Flak.Brigade XIII
13. ilmatorjuntaprikaati (XIII Flak.Brigade) oli suurin Pohjois-Suomen rintamalla toiminut saksalainen ilmatorjuntaosasto. Se koostui kolmesta ilmatorjuntarykmentistä (Flak.Rgt. 142, 181 - ja 229). Sen pääasiallinen tehtävä oli suojata Petsamo-Kolosjoki alueen tärkeä nikkelikaivos. 13. ilmatorjuntaprikaatilla oli 27.8.1944 keveiden 20 mm:n -ja raskaiden 88 mm:n ilmatorjuntatykkien lisäksi, kaikkiaan 47 kpl 3.7cm Flak 36/37 ilmatorjuntatykkiä.
3.7cm Flak 37 ilmatorjuntatykeistä 32 kpl oli Petsamo–Kolosjoki alueen suojana, 3 kpl Nautissa ja 12 kpl Niskoskella. XIII Flak.Brigade poistui Suomen alueelta 7.11.1944 mennessä, menettäen vetäytymisen aikana 25 kpl 3.7cm Flak 37 ilmatorjuntatykkiä.
ϟϟ-Division Nord
Saksalainen SS-divisioona Nord, taisteli vuosina 1941–1944 Kiestingin suunnalla. Divisioonan ilmatorjuntaosaston kevyt patteristo oli aseistettu 2 cm Flak 30 ja 38 tykein (12 kpl). Keveitä ilmatorjuntatykkejä käytettiin Kiestingin suunnalla lähinnä tärkeiden siltojen, ammusvarikkojen ja mm. Kiestingin jäälentokentän suojana.
3.7cm Flak 37 tuliasemassa.
Kuva: SA-kuva-arkisto, Helsinki
Divisioonan ampumatarviketilanne
3.7cm ampumatarvikkeet
Pvm
Ammus
Joukoilla
Varastolla
Kulutus (15 pv)
- 15.09.1941
PzGr.Patr,
1 200
5 328
0
- 15.09.1941
Sprgr.Patr.
8 400
20 334
535
- 15.11.1941
PzGr.Patr.
1 200
4 426
124
- 15.11.1941
Sprgr.Patr.
8 400
12 588
1 190
- 30.11.1941
PzGr.Patr.
1 200
7 839
0
- 30.11.1941
Sprgr.Patr.
8 400
17 176
34
- 26.10.1942
PzGr.Patr.
1 200
7 796
0
- 26.10.1942
Sprgr.Patr.
8 400
26 744
0
Kiestingin suunnalla taistelleen SS-Division Nordin ilmatorjuntaosaston (SS-Flak.Abt. Nord), keskiraskaan patterin käytössä oli kuusi ja joulukuusta 1941 alkaen 12 kpl 3.7cm Flak 36/37 ilmatorjuntatykkiä. Alla olevassa taulukossa on edellä mainittujen tykkien ampumatarvikekulutus 1.7.1941–31.12.1941 välisenä aikana. Ampumatarvikekulutus oli kaiken kaikkiaan aika vaatimatonta, johtuen vihollisen ilmatoiminnan vähäisyydestä.
3.7cm Flak 37 tuliasemassa Kokkosalmella.
Kuva: SA-kuva-arkisto, Helsinki
Ampumatarvikeden kulutus
A-tarvikkeiden kulutus
1.7.-
16.7.-
1.8.-
16.8.-
1.9.-
16.9.-
1.10.-
16.10.-
1.11.-
16.11.-
1.12.-
16.12.-
Yht:
15.7.
31.7.
15.8.
31.8.
15.9.
30.9.
15.10.
31.10.
15.11.
30.11.
15.12.
31.12.
-
-
140
2 046
535
973
-
1 314
34
-
-
-
-
5 042
Lähdeluettelo
- Lone Sentry, Catalog of Enemy Ordnance, url: http://www.lonesentry.com, 10.7.2012
- N-2228-E, Enemy Ordnance Material (Germany)
- The Encyclopedia of Weapons of World War II, Chris Bishop, 1998
- Waffen und Geheimwaffen des deutschen Heere 1933–1945, Fritz Hahn
- Das Deutsche Reich und der Zweite Weltkrieg, volume 5, part 1
- Pohjoinen Ilmasota – Suomeen liittyvät sotatoimet syksystä 1944 – kevääseen 1945, Hannu Valtonen, 1996
- Feldgrau – Production Stats on German tube-fired Weapons 1939–1945, Jason Long, url: http://www.feldgrau.com