3.7cm Flak 36/37

Yleistä

Saksalainen asekonserni Rheinmetall-Borsig AG, Düsseldorfissa kehitti 3.7cm Flak 18 ilmatorjuntatykin (Flak=Flugabwehrkanone) vuonna 1935. Uusi ilmatorjuntatykki otettiin maavoimien (Wehrmacht) ja ilmavoimien (Luftwaffe) ilmatorjuntayksiköiden palveluskäyttöön vuonna 1936.

3.7cm Flak 18 ilmatorjuntatykkiä ehdittiin valmistaa vain pieni määrä, ennen kuin sen valmistus jo lopetettiin vuoden 1936 lopulla. Sen korvaajaksi tuli uusi, parannettu versio 3.7cm Flak 36 ilmatorjuntatykki.

3.7cm Flak 36 ilmatorjuntatykki oli siis parannettu versio vanhemmasta 3.7cm Flak 18:sta. Uusi tykki oli kevyempi (2 400 kg) ja tulinopeutta oli nostettu kolmanneksen paremmaksi (120 lk./min). Aseen ballistiset ominaisuudet olivat samat kuin edeltäjällään. Tykin valmistushinta oli 24 000 RM.

3.7cm Flak 37

Vuonna 1937 tehtiin vielä yksi parannus 3.7cm Flak 36:een. Se sai täysin uuden tähtäinjärjestelmän. Tämän myötä myös aseen nimi muuttui vastaamaan modifiointi vuotta ja nimeksi tuli 3.7cm Flak 37. Tästä versiosta tuli myös kaikkein eniten valmistettu versio. Tykkiä valmisti Dürkoppwerke AG Bielefeldissä, DWM Berliinissä ja Skodawerk Pilzenissä. Tykki voitiin asentaa myös Sd.Ah.52 -trailerin päälle.

Tekniset tiedot

Ampumatarvikkeet

3.7cm Flak 37 ilmatorjuntatykkeihin oli kehitetty erilaisia ampumatarvikkeita, kuten sirpalekranaatteja, panssarikranaatteja ja miinakranaatteja. Ilmatorjuntatykki käytti kuuden ammuksen lippaita.

• • 3.7cm Sprenggranat-Patrone 18 Leuchtspur
• • 3.7cm Brand-Sprenggranat-Patrone 18 Leuchtspur
• • 3.7cm Minengranat-Patrone 18 Leuchtspur
• • 3.7cm Panzergranat-Patrone 18 Leuchtspur
• • 3.7cm Panzergranat-Patrone 40

Tuotanto

3.7cm Flak 36/37 ilmatorjuntatykkejä valmistettiin vuosina 1939–1945 ainakin kolmessa eri tehtaassa, Saksassa ja miehitetyssä Tšekkoslovakiassa. Vuosien 1939–1945 kokonaistuotanto oli 11 728 tykkiä.

3.7cm Flak valmistajia:

• • Durkoppwerke A.G., Bielefeld
• • Deutsche Waffen- und Munitonsfabrik (DWM), Berlin
• • Skodawerk, Pilzen, Tšekkoslovakia

3.7cm Flak 36/37 tuotanto vuosittain

Suomessa

Suomen armeijan käytössä tykki tunnettiin nimellä 37 ITK 37 (37 Itk/37 RMB). Suomalaisten käyttämässä nimikkeessä kirjaimet RMB tulevat tykin valmistaneesta Rheinmetall-Borsig AG asekonsernin nimestä.

Suomeen kuljetettiin syyskuussa 1944 ilmeisesti erehdyksessä viisi (toisen lähteen mukaan neljä) käytettyä ja hieman huonokuntoista kiinteälavettista 3.7cm Flak 37 ilmatorjuntatykkiä ja niihin 3 200 ammusta. Tykit vietiin heti maahan saapumisen jälkeen varikkohuoltoon, eivätkä ne ehtineet mukaan sotatoimiin Suomen rintamalla.

AOK Norwegen

Pohjois-Suomessa vuosina 1941–1944 toimineella Saksan Lapin armeijalla (AOK Norwegen, myös AOK Lappland) oli käytössään muutamia kymmeniä 3.7cm Flak 36/37 ilmatorjuntatykkejä. Ilmeisesti näitä tykkejä oli käytössä vain 13. ilmatorjuntaprikaatilla (Flak.Brigade XIII) ja SS-Division Nordin keskiraskaalla ilmatorjuntapatterilla. Muilla divisioonilla, kuin SS-Division Nordilla ei ollut omaa, divisioona organisaatioon kuuluvaa ilmatorjuntaosastoa, vaan niille alistettiin armeijakuntien käytössä olleita ilmatorjuntapattereita tarpeen mukaan.

3.7cm Flak Pohjois-Suomessa 1941–1942

*) ilmeisesti kesällä 1942 oli yksi jaos (3 tykkiä), alistettuna jollekin toiselle yhtymälle

Flak.Brigade XIII

13. ilmatorjuntaprikaati (XIII Flak.Brigade) oli suurin Pohjois-Suomen rintamalla toiminut saksalainen ilmatorjuntaosasto. Se koostui kolmesta ilmatorjuntarykmentistä (Flak.Rgt. 142, 181 - ja 229). Sen pääasiallinen tehtävä oli suojata Petsamo-Kolosjoki alueen tärkeä nikkelikaivos. 13. ilmatorjuntaprikaatilla oli 27.8.1944 keveiden (2cm) ja raskaiden (8,8cm) ilmatorjuntatykkien lisäksi, kaikkiaan 47 kpl 3.7cm Flak 36/37 ilmatorjuntatykkiä.

3.7cm Flak 37 ilmatorjuntatykeistä 32 kpl oli Petsamo–Kolosjoki alueen suojana, 3 kpl Nautissa ja 12 kpl Niskoskella. 13. ilmatorjuntaprikaati poistui Suomen alueelta 7.11.1944 mennessä, menettäen vetäytymisen aikana 25 kpl 3.7cm FLak 37 ilmatorjuntatykkiä.

SS-Division Nord

Saksalainen SS-divisioona Nord, taisteli vuosina 1941–1944 Kiestingin suunnalla. Divisioonan ilmatorjuntaosaston kevyt patteristo oli aseistettu 2 cm Flak 30 ja 38 tykein (12 kpl). Keveitä ilmatorjuntatykkejä käytettiin Kiestingin suunnalla lähinnä tärkeiden siltojen, ammusvarikkojen ja mm. Kiestingin jäälentokentän suojana.

Divisioonan ampumatarviketilanne

Kiestingin suunnalla taistelleen SS-divisioona Nordin ilmatorjuntaosaston (SS-Flak.Abt. Nord), keskiraskaan patterin käytössä oli kuusi ja joulukuusta 1941 alkaen 12 kpl 3.7cm Flak 36/37 ilmatorjuntatykkiä. Alla olevassa taulukossa on edellä mainittujen tykkien ampumatarvikekulutus 1.7.1941–31.12.1941 välisenä aikana. Ampumatarvikekulutus oli kaiken kaikkiaan aika vaatimatonta, johtuen vihollisen ilmatoiminnan vähäisyydestä.

Ampumatarvikeden kulutus

Lähdeluettelo

• - Lone Sentry, Catalog of Enemy Ordnance, url: http://www.lonesentry.com, 10.7.2012
• - N-2228-E, Enemy Ordnance Material (Germany)
• - The Encyclopedia of Weapons of World War II, Chris Bishop, 1998
• - Waffen und Geheimwaffen des deutschen Heere 1933–1945, Fritz Hahn
• - Das Deutsche Reich und der Zweite Weltkrieg, volume 5, part 1
• - Pohjoinen Ilmasota – Suomeen liittyvät sotatoimet syksystä 1944 – kevääseen 1945, Hannu Valtonen, 1996
• - Feldgrau – Production Stats on German tube-fired Weapons 1939–1945, Jason Long, url: http://www.feldgrau.com
• - wwiivehicles.com, url: http://www.wwiivehicles.com, 10.7.2012
• - SS-Division Nord Qu.Abt. Ib – Kriegstagebuch Nr.1, 1.4.1941–31.12.1941, II/1ü2, F21/139, T354/139
• - SS-Division Nord Qu.Abt. – Kriegstagebuch II/2 – 1.4.1941–31.12.1941, F21/139, T354/139
• - SS-Gebirgs-Division Nord Ib, 16.6.1942 – 31.12.1942, F21/142
• - 6.SS.Gebirgs-Division Nord, Kriegstagebuch Ib, 1.1.1943–30.8.1943

17.8.2013 (8.10.2022 19:10)