Leichter Funkkraftwagen

Yleistä

Nelivetoisen Kfz.2 radioauton (leichter Funkkraftwagen) valmistus aloitettiin Saksassa vuonna 1936. Ajoneuvo oli suunniteltu viestijoukkojen kevyeksi radioautoksi. Rakenteeltaan ajoneuvo oli avomallinen: siinä ei ollut kiinteää kattoa, vaan ainoastaan taakse taittuva kangaskatto. Myös tuulilasi oli saranoitu siten, että se voitiin tarvittaessa taittaa eteenpäin konepellin päälle.

Kfz.2 radioautot varustettiin Torn.Fu.b1-radiolaitteistolla, joka oli sijoitettu takapenkin paikalle, etumatkustajan istuimen taakse. Ajoneuvon miehistöön kuului siten kolmen hengen radioryhmä, jolle oli varattu istumapaikat ajoneuvossa. Radioryhmän henkilökohtaiselle aseistukselle, Mauser K98k kivääreille, oli puolestaan omat asekiinnikkeensä.

Kfz.2
Leichter Funkkraftwagen Kfz.2

Tuotanto

Kfz. 2 radioautoa valmistivat Stoewer-Werk Stettinissä vuosina 1936–1943 sekä BMW:n Eisenachin tehdas ja Hanomagin Hannoverin tehdas vuosina 1937–1940. Ajoneuvoja valmistettiin eri tehtailla yhteensä noin 13 000 kappaletta. Stoewer-Werkin osuus kokonaismäärästä oli noin 1 500 Kfz.2 ajoneuvoa.

Vuosina 1940–1943 Stoewer-Werk siirtyi valmistamaan ajoneuvosta yksinkertaistettua Typ 40 mallia. Muutoksen taustalla olivat Kfz.2 mallin rakenteellinen monimutkaisuus, suhteellisen suuri massa sekä käytössä ilmenneet luotettavuusongelmat. Yksinkertaistetun rakenteen tavoitteena oli siten parantaa ajoneuvon soveltuvuutta sarjatuotantoon ja sotilaskäyttöön.

Tekniset tiedot

Leichter Funkkraftwagen - Kfz.2
 
- tyyppi maastohenkilöauto
- moottori Stoewer AW2, BMW 325, Hanomag 20B
- teho 48–50 hv
- nopeus 80 km/h
- toimintamatka 350 km
- pituus 3,86 m
- leveys 1,69 m
- korkeus 1,9 m
- paino 1 280 kg
- miehistö 3
- panssarointi ei ole
- käyttöönotto 1936
- tuotanto 13 000 kpl
- hinta -
 

Torn.Fu.b1 -radiokalusto

Torn.Fu.b1-radiokaluston valmistus aloitettiin Saksassa vuonna 1936. Radiolaitteisto sai käyttövoimansa kahdesta 90 voltin 2,4NC38-paristosta. Lähettimen, joka koostui RV2P800- ja RL2P3-putkista, taajuusalue oli 3,0–5,0 MHz, kun taas vastaanottimen (RV2P800) vastaanottoalue ulottui 3,0–6,6 MHz:iin. Lähettimen lähtöteho oli 0,7–1 W. Radiolaitteiston toimintasäde vaihteli maasto-olosuhteiden mukaan: A1-modulaatiolla (CW) kantama oli noin 25 kilometriä ja A3-modulaatiolla (puhe) noin 12 kilometriä.

Antennina voitiin käyttää 2,8 metrin pituista piiska-antennia tai vaihtoehtoisesti 12–15 metrin pituista lanka-antennia. Radiolaitteisto oli mahdollista kytkeä myös tavanomaiseen kenttäpuhelinlinjaan, mikä mahdollisti sen käytön osana laajempaa viestijärjestelmää.

Torn.Fu.b1-radiolaitteistoa käytettiin tyypillisesti pataljoona- ja rykmenttitason viestinnässä. Divisioonan viestikalustoon kuului tavallisesti 2–5 Torn.Fu.b1-radiota. Radiolaitteistoja asennettiin muun muassa Kfz.2, Kfz.15 -ja Kfz.17 radioautoihin, joissa ne muodostivat osan liikkuvien viestiyhteyksien kalustosta.

ϟϟ-Division Nord

Saksalaisella SS-Division Nordin viestiosastolla oli käytössään muutamia Kfz.2 radioautoja. SS-Division Nord toimi vuosina 1941–1944 Kuusamo–Kiestinki suunnalla.

Kfz.2 SS-Nord
SS-Division Nordin viestiosaston käytössä ollut Kfz.2 Funkkraftwagen (SS-98130), Kiestingin suunnalla. Ojassa olevat viestimiehet ovat nostaneet ajoneuvon Torn.Fu.b1 kenttäradion tien reunalle.
Kuva: Bundesarchiv

Lähdeluettelo

  • - Kfz.2, url: http://www.kfzderwehrmacht.de, 24.9.2022
  • - Torn.Fu.b1, url: https://www.kriegsfunker.com, 25.9.2022
  • - Einheits-Pkw. der Wehrmacht, url: https://wiki.de-de.nina.az, 24.9.2022
  • - Tragbare funkgeräte der Wehrmacht, Waffen-Arsenal, Band 184, Helmut Krause

24.9.2022 (7.10.2026 19:46)