Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Olemme tutkineet Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Tarkoituksena on koota kyseisen alueen koko
sotahistoria, tälle verkkosivustolle.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään sotatoimialueen, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
17cm FK 18
Yleistä
Raskas kenttäkanuuna K18 17cm Feldkanone K18 - 17cm FK18 suunniteltiin Krupp A.G. asekonsernin toimesta vuosina 1940–1941. Uusi kenttäkanuuna otettiin Saksan tykistön käyttöön huhtikuussa 1941. Se oli tarkoitettu armeijakunta tasan raskaan tykistön pääaseeksi. Sen tarkoituksena oli korvata hieman tehottomiksi havaitut 150 mm tykit ja 210 mm Mörser 18. Uudesta kenttäkanuunasta tulikin pian Saksan raskaan tykistön pääase ja oli vuoteen 1942 mennessä korvannut vanhan 210 mm mörssärin. Tätä kenttäkanuunaa nähtiin sodan aikana kaikilla Saksan rintamilla, aina Pohjois-Suomessa asti.
Toiminta
17cm FK 18 oli mörssärilavetille (21cm Mörser 18) asennettu kanuuna, siitä nimitys 17cm Kanone 18 Mörserlafette (17 cm FK 18 MrsLft) teknisesti onnistunut, mutta samalla raskas ja hankala käsitellä. Mörssärilavetti mahdollisti aseen siirtämisen kokonaisena lyhyitä matkoja, mutta jos siirto oli pidempi, piti putki kuljettaa erillään lavetista. Putken irrottaminen lavetista, kesti useita tunteja. Tykin laittaminen ampumakuntoon ja ampumakunnosta kuljetuskuntoon oli siis verrattain hidasta. Tästä johtuen aseita menetettiin miehistön hylätessä tykkinsä, välttääkseen vangiksi joutumisen vihollisen lähestyessä.
Tässä kenttäkanuunassa oli ns. "tupla rekyylimekanismi", tavallisen rekyyli toiminnon lisäksi, siinä oli rekyylikiskot, jota pitkin putki-lukko yhdistelmä pystyi liukumaan taaksepäin. Tehokas rekyylimekanismi teki aseesta tarkan ja helpotti samalla seuraavan laukausen ampumista. Vetoajoneuvona käytettiin raskasta Sd.Kfz.8 -puolitelavaunua.
Verrattaessa 17cm FK 18 -kenttäkanuunaa venäläiseen 152mm ML-20 ja 155mm M1A1 amerikkalaiseen vastaavaan raskaaseen tykkiin, on 17cm FK18 selkeästi tehokkaampi.
Tuotanto
17cm FK 18 -kenttäkanuunaa valmistettiin vuonna 1941 Kruppin tehtaalla Essenissä. Seuraavana vuonna tuotanto siirtyi Hannoversche Maschinenbau A.G. (Hanomag) Hannoveriin, joka jatkoi valmistusta sodan loppuun asti. Tykkiä valmistettiin kaikkiaan 338 kappaletta. Sen valmistuskustannukset olivat tehoon nähden korkeat.
Tekniset tiedot
17cm FK 18
- tyyppi
raskas kenttäkanuuna (feldkanone)
- kaliiperi
173 mm
- putken pituus
8,103 m (L/50)
- putken rihlat
48 oikeakätistä rihlapalkkia
- putken elinikä
noin 1 500 laukausta
- tykin pituus
8,53 m
- tykin leveys
2,80 m
- tykin korkeus
3,1 m
- tykin paino (kuljetuksessa)
23 375 kg
- tykin paino (tuliasemassa)
17 250 kg
- tähtäinlaite
-
- ampumasektori
360° (koro 0° – +50°)
- maksimikantama
noin 29 600 m
- ammustyypit
HE, HEBC, AP, Nb.
- ammuksen lähtönopeus
925 m/s
- tulinopeus
2 lk./min
- miehistö
13 (1+13)
Tuotanto
17cm FK 18 -kenttäkanuunaa valmistettiin vuonna 1941 Kruppin tehtaalla Essenissä. Seuraavana vuonna tuotanto siirtyi Hannoversche Maschinenbau A.G. (Hanomag) Hannoveriin, joka jatkoi valmistusta sodan loppuun asti. Tykkiä valmistettiin kaikkiaan 338 kappaletta.
Tuotanto vuosittain
17cm FK 18
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
Yhteensä
-
-
91
126
78
40
3
338 kpl
Ampumatarvikkeet
17cm FK 18 -kenttäkanuunaan valmistettiin ampumatarvikkeita, lähinnä neljää päätyyppiä; sirpalekranaatteja, pitkän kantaman sirpalekranaatteja, panssarikranaatteja ja savukranaatteja.
• 17cm K Gr.39 (HE), sirpalekranaatti, paino 68 kg, kantama 28 km, koko amus 64,5 kg
• 17cm K Gr.38 Hb. (HEBC), pitkän kantaman sirpalekranaatti, 62,59 kg ja 29,6 km, koko ammus 71,1 kg
• 17cm Pzgr 43, (AP), panssarikranaatti, paino 71 kg
• 17cm Nb., savukranaatti
Panssarikranaatti 43
Panssarikranaatti 43 (17cm Pzgr 43), läpäisi terästä 255, 1 000 metrin päässä, 30 asteen iskukulmalla. Projektiilin lähtönopeus oli 830 m/s. Panssarikranaatti painoi 71 kg ja sen sisällä oli 2,34 kg:n räjähdyspanos. Sytyttimenä käytettiin mallia Bd Z f 17cm Pzgr. Hylsyn kannassa olevan nallin tyyppi oli C/12nA.
Sirpalekranaatti 39
Sirpalekranaatissa käytettiin joko AZ 35 K -sytytintä tai vaihtoehtoisesti Dopp Z.s/90K -sytytintä. Projektiilin lähtönopeus oli 860 m/s ja sen paino 68,03 kg. Projektiilin (pituus 74,09 cm) sisään oli valettu TNT:tä. Hylsyn kannassa olevan nallin tyyppi oli C/12nA.
Pitkän kantaman ammus
Pitkän kantaman ammuksessa (17cm K Gr 38 Hb) käytettiin joko Hbgr Z 35K sytytintä, tai vaihtoehtoisesti Dopp Z S/09K -sytytintä. Ammuksen kärkeen oli asetettu ballistinen kuppi (kärki). Ammus painoi 64,5 kg, josta 6,97 kg oli TNT:tä. Ampumatarvikkeen kokonaisputuus oli 138,74 cm (projektiili 78,69 cm ja hylsy 75,08 cm). Hylsyn kannassa olevan nallin tyyppi oli C/12nA. Pitkän kantaman ammuksessa käytettiin neljää erikseen ladattavaa latausta (n:o 1-4), alla olevan taulukon mukaisesti.
17cm K Gr 38 Hb
Lataus
Lähtönopeus (Vo)
Kantama
n:o 1
620 m/s
18,3 km
n:o 2
740 m/s
22,7 km
n:o 3
860 m/s
28,0 km
n:o 4
925 m/s
29,6 km
Tuotanto vuosittain
17cm Gr.
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
• 17cm Gr.
-
-
22 100
73 800
212 400
238 000
26 700
Geschützwagen Tiger für 17cm kanone
Marraskuussa 1942 Krupp sai tilauksen rakentaa ajoneuvo (Waffentrager) käyttäen runkona raskasta Pz.Kpfw. VI Tiger II panssarivaunua ja asentaa siihen 17cm Kanone 72 L/50. Käytettävä tykki oli siis ajoneuvoalustaan suunniteltu variantti 17cm FK 18 -kenttäkanuunasta. Tämä erikoinen asekonstruktio tunnetaan myös nimellä Grille 17. Työt vaunun rakentamiseksi sujuivat hitaasti ja prototyyppi oli vasta "melkein" valmis toukokuussa 1945, jolloin se jäi brittien sotasaaliksi Haustenbeckissä, lähellä Paderbornia.
Suomessa
17cm FK 18 -kenttäkanuunaa, ei ole ollut Suomen armeijan tykistön kalustona. Ainoat Suomessa nähdyt 17cm FK 18 -kenttäkanuunat nähtiin Pohjois-Suomessa, saksalaisen Lapin armeijan (AOK Norwegenin, myöh. AOK Lappland, AOK 20) raskaalla tykistöpatteristolla.
Tykkejä oli Pohjois-Suomessa vain kolme kappaletta. Ne olivat Artillerie-Kommandeur eversti W. Raithelin Arko 109 alaisuudessa toimineella, kapteeni R. Hartigin tykistöpatteristo 496:lla (Artillerie-Abteilung.496). Tykistöpatteristo 496 toimi ajoittain myös Kiestingin suunnalla.
Lähdeluettelo
- Das Deutsche Reich und der Zweite Weltkrieg, volume 5, part 1
- Panzertruppen - 17 cm Kanone 18, url: http://www.panzertruppen.org/heer/artilleria/campana/k18.html, 15.1.2013