120 K/78

Yleistä

Ranskalainen eversti Charles Ragon de Bange, suunnitteli vuonna 1874 jäykkälavettisen kenttäkanuunan. Ranskan armeija tilasi tykkejä, jotka otettiin tuotantoon nimikkeellä 120 mm L modèle 1878. Ranskalaiset valmistivat näitä tykkejä, kaikkiaan noin 2 500 kappaletta. Niitä käytettiin laajalti ensimmäisessä maailmansodassa ja niitä oli Ranskan armeijan käytössä vielä toisen maailmansodan aikanakin.

De Bange tyyppisessä linnoitustykissä oli takaa ladattava teräsputki, de Bange lukko ja jäykkä rautalavetti. Kanuunan de Bange tyyppinen lukkolaite esti ruutikaasujen purkautumisen lukon kautta, joten koko energia purkautui putkeen ja siten ammuksen eteenpäin työntämiseen. Putken ja sen sisäpinnan rihlojen muoto ja lukon tehokkuus, antoivat kuitenkin tälle tykkimallille erinomaiset ballistiset ominaisuudet.

Tekniset tiedot

Suomessa

Suomi sai Ranskasta talvisodan aikana lahjoituksena vanhoja 120 mm de Bange tyyppisiä kanuunoita, kaikkiaan 72 kappaletta. Suomen armeijan antama nimike kanuunalle oli 120 K/78. Tykkimiehet nimesivät tykin kuitenkin nimellä "hyppyheikki", koska se laukaistessa hyppäsi useita metrejä taaksepäin. Tykin pyöriin voitiin kiinnittää Cignoli-pyörävyöt, jotka lisäsivät pyörien kantavaa pintaa ja samalla hillitsivät tykin liikkumista taaksepäin, rekyylin voimasta. Rekyyliä pyrittiin tämän lisäksi hillitsemään pyörien taakse asetettavilla palautuskiiloilla ja luistitukilla. Tykkiä vetämään tarvittiin 6-8 hevosta, jotka pystyivät vetämään tykkiä noin 4 km/h nopeudella.

120 K/78 oli kömpelö ja hidaskäyttöinen, liikkuvassa sodankäynnissä. Tämä hevosvetoiseksi tarkoitettu kanuuna, olikin suunniteltu hyvin valmistellussa asemassa käytettäväksi linnoitustykiksi. Suomalaisilla oli ongelmia 120 K/78 ammusten nallien kanssa. Nalleista vain noin 60–65 % toimi. Tästä johtuen jouduttiin käyttämään 87 K/95 tykin ammusten nalleja, joiden toimivuus oli 100 %.

Kuusamon linnakkeen (patterin) käytössä oli kahdeksan 120 K/78 jäykkälavettista, de Bange tyyppistä kanuunaa. 120 K/78 oli Suomen armeijan käytössä vuoteen 1944 asti. Yhden tykin miehistönä oli yhdeksän miestä, joiden tehtävät olivat; tykinjohtaja, suuntaaja, peilimies (sivusuuntaus), laukaisija, korotuksen asettaja, kaksi apusuuntaajaa ja kaksi ammus- ja panosmiestä.

De Bange kanuunat Suomessa

Suomi hankki vuonna 1940, Ranskasta yli 200 eri kaliiperista De Bange tyyppistä linnoitustykkiä. 13.3.1940 mennessä oli toimitettu jo 100 tykkiä ja 305 000 ammusta, lähinnä Norjan satamien kautta. Saksalaisten hyökättyä Norjaan, jäi osa vielä Suomeen matkalla olleista tykeistä Saksan sotasaaliiksi, Norjan satamissa. Saksa toisin myöhemmin vapautti Suomeen matkalla olleet tykit. Yhteensä Suomeen toimitettiin 233 tykkiä ja 508 000 ammusta.

Ranskalaiset lähettivät vuoden 1940 alussa myös 54 kouluttajaa Suomeen, opettamaan tykkien käyttöä. Koulutusryhmän johtajana toimi everstiluutnantti Dion. Kouluttajat kuitenkin poistuivat Suomesta huhtikuussa 1940, Saksan hyökättyä Norjaan.

• • 80 K/1877, 12 kpl
• • 90 K/1877, 100 kpl
• • 120 K/1878, 72 kpl
• • 155 K/1877, 48 kpl

Linnoituspatteristo 6

Linnoitustykistöpatteristo 6:n (peiteluku 5298) komentajana toimi majuri Tuovi Mäkeläinen. Patteriston miehistö oli suurimmaksi osaksi kuusamolaisia reserviläisiä, vieläpä vanhimmasta päästä. Patteristolla oli sodan alussa kaksi patteria ja niissä yhteensä 7 kpl 120 K/78 kanuunoita. Jatkosodan alettua Lin.Psto 6:n matka vei Ryhmä J:n mukana kohti Kiestinkiä. Patteristo ampui sodan ensimmäiset laukauksensa 18.7.1941.

Lähdeluettelo

• - Canon de 120 mm Modèle 1878, url: https://en.wikipedia.org, 4.3.2021
• - Vienan Tykit, Pertti Tamminen, 1987

15.1.2013 (8.4.2022 16:46)