Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Olemme tutkineet Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Tarkoituksena on koota kyseisen alueen koko
sotahistoria, tälle verkkosivustolle.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään sotatoimialueen, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Mosin-Nagant M1891
Yleistä
Keisarillinen Venäjä järjesti 1890-luvun alussa asesuunnittelukilpailun, vanhan Berdan-kiväärin korvaamiseksi. Kilpailun voitti kapteeni Sergei Ivanovich Mosinin pulttilukkoinen Mosin-Nagant m/1891 (Винтовка Мосина), jonka kaliiperi oli 7.62x54R. Aseesta tuli puna-armeijan palvelusase vuonna 1891. Aseen hieman erikoinen nimitys "kolmen linjan kivääri" (Трёхлинейная винтовка), tulee aseen kaliiperista. Vanhan Venäjän vallan aikaisen pituusmittayksikön, kolme linjanmittaa on kolme tuuman kymmenystä, eli 2,54 mm / 10 x 3 = 7.62 mm.
Piippu
Mosin-Nagant M1891 kiväärin piippu on 800 mm pitkä, josta rihlattua osuutta 745 mm. Piipun sisällä on neljä oikeakätistä 0,145 mm korkeaa rihlapalkkia. rihlannousu on 240 mm, joten rihlat tekevät kolme kierrosta piipun mitalla (tästä nimitys kolmen linjan kivääri). Piipun ulkomuoto on eteenpäin oheneva kartio.
Takatähtäin
Aseen takatähtäimenä on ns. porras-kehystähtäin. Tähtäimen kohdistusalue on 300–2275 m. Tähtäimen rungon vasemmalla puolella on tähtäin asetusten portaittaiset merkinnät (4, 6, 8, 10 ja 12). Lukemat tarkoittavat satoja arsinoita (1 arsina = 71,12 cm). Tähtäimen oikealla puolella merkinnät (3, 4, 5 1/2, 7 ja 8 1/2) jotka tarkoittavat satoja metrejä. Kun aseella ammutaan kauemmaksi kuin 850 metriä, nostetaan tähtäintanko pystyasentoon.
Tekniset tiedot
Mosin-Nagant M1891
- tyyppi
sotilaskivääri
- toimintatapa
lippaallinen kertatuli
- kaliiperi
7,62x54R
- piipun pituus
800 mm
- piipun rihlat
4 oikeakätistä
- putken elinikä
-
- aseen pituus
1 308 mm
- paino
4,3 kg
- tähtäinlaite
avotähtäimet
- ammustyypit
FMJ
- luodin lähtönopeus
786–865 m/s
- tulinopeus
n. 10 lk./min
- tehokas kantama
n. 350–800 m
- maksimi kantama
n. 2 500 m
- patruunasyöttö
makasiini 5 patr.
- valmistus vuodet
1918–1931
- valmistus määrä
yli 11 miljoonaa
- valmistaja
Tula, Izhevsk ja Siestarjoki
- hinta
-
Tuotanto
Mosin-Nagant M1891 kivääriä valmistettiin Venäjällä kolmessa tehtaassa: Tula, Izhevsk ja Siestarjoki. Aseiden valmistusta varten tehtaille hankittiin uudet koneet Englannista, Ranskasta, Belgiasta ja Sveitsistä. Kiväärin valmistus aloitettiin Tulan tehtaalla vuonna 1892. Saman vuoden aikana valmistui ensimmäinen erä, 1 439 asetta. Vuonna 1893 tuotanto nousi 193 323 aseeseen. Vuoteen 1896 mennessä oli kolme tehdasta valmistanut kaikkiaan 1 470 470 kivääriä. Tämän alkupyrähdyksen jälkeen tuotantoa hieman jarruteltiin ja vuoteen 1905 mennessä oli valmistettu 1 869 305 kivääriä.
Ranskalainen Chatellerault-tehdas valmisti vuosina 1893–1895 pähkinäpuisella tukilla varustettuna 503 539 kivääriä. Nämä aseet toimitettiin Venäjän tsaarin armeijalle. Tämän vaiheen jälkeen vuosina 1907–1910 suunniteltiin aseeseen lukuisia muutoksia. Muutoksista huolimatta ase säilytti entisen nimensä. Venäjän armeijan suorittamien asehuoltojen yhteydessä
vanhat aseet muutettiin vuoden 1910 mallin mukaisiksi. Tästä johtuen vuosina 1892–1910 valmistettuja aseita on alkuperäisessä kuosissa vähän.
Ensimmäisen maailmansodan alkaessa Venäjän armeijalla oli 4 652 000 Mosin-Nagant M1891 kivääriä. Tuotantoa kiihdytettiin jälleen asepulan vuoksi sodan aikana seuraavasti;
1914, 278 000 kpl
1915, 860 000 kpl
1916, 1 321 000 kpl
1917, 1 120 000 kpl
Lisäksi venäläiset saivat sodan aikana, Yhdysvalloissa valmistettuja Mosin-Nagant kivääreitä. Yhdysvaltalaiset asetehtaat Remington Armory ja New England Westinghouse valmistivat kivääriä vuosina 1915–1917. Nämä aseet on poikkeuksetta varustettu pähkinäpuisella tukilla. Tsaarin armeijan noin kahden miljoonan aseen tilauksesta, ehti Westinghouse toimittaa 225 260 kivääriä ja Remington 131 400 kivääriä, eli yhteensä 356 660 kpl. Mosin-Nagant M1891 oli ensimmäisen maailmansodan aikana eniten valmistettu kiväärimalli.
Sodan jälkeen Tulan, Izhevskin ja Siestarjoen tehtaat jatkoivat M1891-kiväärin valmistusta, tosin nyt neuvostovallan alaisuudessa. Asetta valmistettiin aina vuoteen 1931 asti, kunnes Mosin-Nagant M1891-30 syrjäytti sen.
Mosin-Nagant M1891 Suomessa
Suomen itsenäistyttyä vuonna 1918, jäi maahamme venäläisiltä joukoilta paljon aseita. Mosin-Nagant M1891 kiväärirejä oli vapaussodan jälkeen armeijan ja suojeluskuntien varastoilla kaikkiaan 179 775 kpl. Suomalaiset myös ostivat suuren määrän M1891-kivääreitä, sieltä mistä vain voivat. Samalla ostettiin paljon varaosia. Aseita ostettiin ulkomailta eri vuosina seuraavasti;
• 1924, Puola, 2 150 kpl
• 1926, Italia, 40 000 kpl
• 1928, Romania, 5 000 kpl
• 1928, Tšekkoslovakia, 8 000 kpl
• 1928, Ranska, 2 200 kpl
• 1930, Saksa, 4 200 kpl
• 1934, Saksa, 26 300 kpl
• 1936, Tšekkoslovakia, 11 000 kpl
• 1936, Unkari, 4 600 kpl
• 1936, Puola, 2 900 kpl
• 1939, Jugoslavia, 56 500 kpl
• 1940, Unkari, 300 kpl
• 1941, Bulgaria, 12 300 kpl
Suojeluskuntien käytössä olleiden kiväärien piiput alkoivat olla jo 1920-luvun alkupuolella huonossa kunnossa. Kuluneet piiput päätettiin uusia ja niitä tilattiin sveitsiläiseltä SIG-tehtaalta ja saksalaiselta Venus-asetehtaalta.