Tieteellinen tutkimus

Tutkimus menetelmät

Tieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja järjestelmällistä tiedon tuottamista tieteellisesti hyväksyttyjen menetelmien avulla. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa perusteltua tietoa tutkittavasta asiasta sekä lisätä ymmärrystä sen ominaisuuksista, taustatekijöistä ja merkityksistä.

Tieteellinen tutkimus jaetaan perinteisesti kahteen keskeiseen tutkimusotteeseen: määrälliseen eli kvantitatiiviseen ja laadulliseen eli kvalitatiiviseen tutkimukseen. Molemmat tutkimusotteet sisältävät useita menetelmiä ja lähestymistapoja, joiden soveltuvuus määräytyy tutkimuksen tavoitteiden, tutkimuskysymysten ja tutkittavan ilmiön luonteen perusteella. Tutkimusprosessi alkaa tutkimusaiheen rajaamisella sekä tutkimuksen tavoitteiden ja tutkimuskysymysten määrittelyllä. Näiden pohjalta valitaan tutkimusmenetelmät, joiden avulla tutkimuskysymyksiin voidaan vastata mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja perustellusti.

Määrällisen ja laadullisen tutkimuksen välisestä suhteesta ja niiden soveltuvuudesta eri tutkimustarkoituksiin on käyty tieteellistä keskustelua. Nykyisessä tutkimusmetodologiassa molemmat tutkimusotteet tunnustetaan perustelluiksi lähestymistavoiksi, eikä niitä lähtökohtaisesti nähdä toisiaan poissulkevina. Niitä voidaan myös yhdistää samassa tutkimuksessa, jolloin puhutaan monimenetelmällisestä tutkimuksesta eli mixed methods -tutkimuksesta. Tällöin määrällisen ja laadullisen aineiston sekä menetelmien avulla pyritään muodostamaan tutkittavasta ilmiöstä mahdollisimman kattava ja monipuolinen kokonaiskuva.

Tutkimuksen luotettavuus

Tieteellisen tutkimuksen luotettavuuden arviointi kuuluu olennaisesti kaikkiin tutkimusprosessin vaiheisiin. Arvioinnissa tarkastellaan käytettyjen menetelmien soveltuvuutta, aineiston laatua, analyysin johdonmukaisuutta sekä tulosten perusteltavuutta. Lisäksi arvioidaan tutkimustulosten yleistettävyyttä ja siirrettävyyttä sekä niitä rajoituksia, jotka vaikuttavat tulosten tulkintaan ja sovellettavuuteen muissa yhteyksissä.

Tutkimusprosessin ja sen eri vaiheiden huolellinen dokumentointi ja raportointi ovat keskeisiä luotettavuuden arvioinnin edellytyksiä. Läpinäkyvä raportointi mahdollistaa sen, että lukija voi tarkastella kriittisesti tutkimuksessa tehtyjä ratkaisuja, aineiston käsittelyä ja tulosten muodostumista. Näin tutkimuksen luotettavuutta ei arvioida ainoastaan saatujen tulosten perusteella, vaan myös sen mukaan, kuinka johdonmukaisesti ja perustellusti tutkimus on toteutettu.

Luotettavuuden arvioinnissa käytettävät käsitteet ja kriteerit vaihtelevat tutkimusotteen mukaan. Määrällisessä tutkimuksessa arvioinnin keskeisiä näkökulmia ovat muun muassa validiteetti eli tutkimuksen pätevyys ja reliabiliteetti eli mittaamisen luotettavuus. Laadullisessa tutkimuksessa puolestaan painotetaan esimerkiksi tutkimuksen uskottavuutta, vahvistettavuutta ja siirrettävyyttä. Arviointikriteerien soveltamisessa on huomioitava tutkimuksen tavoitteet, käytetyt menetelmät ja aineiston erityispiirteet.

Tutkimusetiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö

Tieteellisen tutkimuksen toteuttaminen edellyttää tutkimuseettisten periaatteiden noudattamista sekä sitoutumista hyvään tieteelliseen käytäntöön. Tämä tarkoittaa rehellistä, huolellista ja vastuullista toimintaa tutkimuksen suunnittelussa, toteutuksessa, aineiston käsittelyssä, tulosten analysoinnissa ja raportoinnissa. Tutkimuseettiset periaatteet ohjaavat tutkijan toimintaa ja tukevat tutkimuksen luotettavuutta sekä tieteellisen tiedon yhteiskunnallista uskottavuutta.

Tieteellinen toiminta perustuu luottamukseen, avoimuuteen ja vastuullisuuteen. Hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti tutkijan tulee esittää tutkimuksen tulokset totuudenmukaisesti, perustella tekemänsä ratkaisut ja tuoda esiin tutkimukseen liittyvät epävarmuustekijät sekä rajoitukset. Tieteellinen vilppi, kuten tulosten sepittäminen tai vääristely, on hyvän tieteellisen käytännön vastaista toimintaa.

Plagiointi on yksi tieteellisen vilpin muoto. Sillä tarkoitetaan toisen henkilön tekstin, ajatusten, tutkimustulosten tai muun aineiston esittämistä omana työnä ilman asianmukaista lähdeviittausta. Tutkimustaitojen kehittämisessä keskeistä onkin lähteiden huolellinen käyttö, lähdeviitteiden asianmukainen merkitseminen ja oman tulkinnan erottaminen lähteisiin perustuvasta tiedosta. Näin voidaan edistää tutkimuksen läpinäkyvyyttä ja ehkäistä myös tahatonta plagiointia

• Lähde: Jyväskylän yliopisto: Tieteellisen tutkimuksen periaatteet. https://edumap.jyu.fi/tutkimuksenPeriaatteet.html

Korpisota - Studie Nordost

Korpisota 1941–1944 – Kuusamo–Kiestinki -historiantutkimuksessa tutkimusmetodologinen lähestymistapa perustuu määrällisen ja laadullisen tutkimuksen täydentävään hyödyntämiseen. Tutkimuksessa on pyritty kartoittamaan tutkimuskysymysten kannalta olennaiset saatavilla olevat lähteet mahdollisimman kattavasti. Määrällinen näkökulma tukee aineiston jäsentämistä, tapahtumien ja tietojen vertailua sekä mahdollisten määrällisesti tarkasteltavien ilmiöiden hahmottamista.

Tutkimuksen keskeinen painopiste on kuitenkin laadullisessa lähestymistavassa, jossa korostuvat lähteiden kriittinen arviointi, historiallinen kontekstualisointi ja eri lähteistä muodostuvan tiedon tulkinta. Historiantutkimuksessa lähteiden luotettavuuden arviointi, niiden syntyolosuhteiden huomioon ottaminen ja keskinäinen vertailu ovat olennaisia edellytyksiä perusteltujen historiallisten tulkintojen muodostamiselle.

Määrällisten ja laadullisten menetelmien yhdistäminen mahdollistaa tutkittavan historiallisen ilmiön tarkastelun useasta näkökulmasta. Menetelmien yhdistämisen tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen kokonaisvaltaisuutta ja parantaa tulkintojen perusteltavuutta vertailemalla eri lähteistä saatavaa tietoa. Tutkimusta voidaan siten kuvata monimenetelmälliseksi eli mixed methods -tutkimukseksi siltä osin kuin siinä hyödynnetään suunnitelmallisesti sekä määrällisiä että laadullisia aineistoja tai analyysimenetelmiä.

Tutkimuksen luotettavuuden kannalta keskeistä on arvioida lähteiden luotettavuutta kriittisesti ja tuoda avoimesti esiin aineistoon liittyvät puutteet sekä tulkinnan rajat. Näin tutkimuksen johtopäätökset voidaan suhteuttaa käytettävissä olevaan lähdeaineistoon ja historiallisen tiedon muodostumiseen liittyviin epävarmuustekijöihin.

10.10.2026 21:31