Saksalainen Krupp-Grusonwerk AG asekonserni aloitti Pz.Kpfw. IV (Sd.Kfz. 161) keskiraskaan panssarivaunun suunnittelun vuonna 1936. Uusi panssarivaunu suunniteltiin alun perin jalkaväen tukivaunuksi. Se otettiin palveluskäyttöön vuonna 1939. Sotilaat alkoivat pian käyttää panssarivaunusta nimeä ”Panzer IV” eli Panssari 4.
Unternehmen Barbarossan alettua 22.6.1941 saksalaiset törmäsivät venäläisiin T-34/76 -panssarivaunuihin, jotka osoittautuivat paremmiksi kuin mikään saksalainen vaunu. Saksalaisten raskain panssarivaunu oli tuolloin Pz.Kpfw. IV Ausf. E, mutta sen tykki (7.5cm KwK 37 L/24) ei kyennyt läpäisemään T-34 -vaunujen panssarointia.
Saksan panssarijoukot tarvitsivat nyt pian tehokkaammalla tykillä varustetun panssarivaunun. Helpoin ja nopein tapa saada jotakin aikaan oli päätyä asentamaan pitkäputkinen 7.5cm KwK 40 L/43, luotettavaksi havaitulle Pz.Kpfw. IV -panssarivaunun rungolle. Näin syntyi vuoden 1942 aikana Pz.Kpfw. IV Ausf. F2. Myöhempi versio Pz.Kpfw. IV Ausf. G oli varustettu vielä samalla tykillä, mutta vuosien 1943–1944 mallit Ausf. H ja J, käyttivät jo tehokkaampaa 7.5cm KwK 40 L/48 tykkiä.
Vuonna 1943 Pz.Kpfw. IV panssarivaunujen tykkitornin ohutta sivupanssarointia pyrittiin parantamaan tornin ympärille (sivuilla ja taakse) puolikaaren muotoon asennettavilla lisälevyillä. Tarkoituksena oli, että osuessaan vihollisen panssarikranaatti räjähtäisi suojalevyssä, tunkeutumatta itse tornin panssarointiin. Lisäksi otettiin käyttöön vaunun sivuille, telapyörästön suojaksi asennettavat panssarilevyt.
Zimmerit antimagneettinen massaus otettiin käyttöön Pz.Kpfw. IV -panssarivaunuissa syyskuusta 1943 alkaen. Näin ollen Zimmerit-massausta käytettiin vain malleissa Ausf. H ja J.
Saksalaiset asensivat Pz.Kpfw. IV Ausf. H - ja J -mallin panssarivaunuihin entistä pidemmän ja samalla tehokkaamman tykin. Ampumatarvikkeet olivat kuitenkin samat (75x495mm R) kuin lyhyemmän putken omaavassa 7.5cm KwK 40 L/43 tykissäkin. Pidempi tykin putki kuitenkin mahdollisti suuremman ammuksen lähtönopeuden, joka puolestaan tarkoitti parempaa panssarilevyn läpäisykykyä.
Tykki oli siis pääperiaatteittain sama kuin entinenkin, mutta putki hieman pidempi ja paino hieman suurempi (L/43 670 kg ja L/48 750 kg). Ammuksen suuremmasta lähtönopeudesta huolimatta pidemmän 7.5 cm KwK 40 L/48 tykin rekyylin mitta oli sama 480 mm, kuin lyhyempiputkisen tykinkin. 7.5cm KwK 40 L/48 valmistuskustannukset olivat 13 500 RM, eli 1 000 RM korkeammat kuin lyhyemmän mallin. Tykkiä valmisti Rheinmetall-Borsig AG asekonserni.
Pz.Kpfw. IV Ausf. J panssarivaunun valmistus aloitettiin Nibelungen werken toimesta, St. Valentinissa, kesällä 1944. Uuden mallin suurimmat erot liittyivät lähinnä tuotannon yksinkertaistamiseen. Toisaalta siihen tehtiin yksi, hieman erikoinen muutos. Sähköisen tykkitornin kääntömekanismin tilalle asennettiin käsikäyttöinen kääntäjä ja säästyneeseen tilaan asennettiin lisäpolttoainetankki. Myös vetopyörästössä oli joitakin muutoksia.
Muutamiin Pz.Kpfw. IV Ausf. J panssarivaunuihin asennettiin ns. Thoma suojat. Thoma suoja oli vahvasta metallilangasta valmistettu sotku, jonka tarkoituksena oli suojata vaunua Bazookan ammusten osumilta.
| Pz.Kpfw. IV Ausf. J | ||
| Mitat | ||
| - pituus (runko) | 5,9 m | |
| - kokonaispituus | 7,02 m | |
| - leveys | 2,88 m | |
| - korkeus | 2,68 m | |
| - paino (tst) | 24 600 kg | |
| - maavara | - cm | |
| - kääntösäde | 5,92 m | |
| Moottori | Maybach HL 120 TRM V12 | |
| - teho | 296 hv | |
| - nopeus | 42 km/h (16 km/h) | |
| - polttoaine | be (470 ltr, 74 okt.) | |
| - toimintasäde | 320 km | |
| - kulutus | - ltr / 100 km | |
| Aseistus | 7.5cm Kw.K 40 L/48 | |
| - kaliiperi | 7,5cm | |
| - putken pituus | 3,702 m | |
| - tykin paino | 750 kg | |
| - tulinopeus | - lk./min | |
| - tähtäin | TZF | |
| - ammukset | 87 kpl (50% AP) | |
| - konekivääri | MG 42 (tornissa) | |
| - ammukset | 3 150 kpl 7.92mm | |
| - miehistö | 5 | |
| Pz.Kpfw. IV Ausf. J | |||||
| Vahvuus | Kulma | ||||
| - runko | edessä | yläosa | 80 mm | / 75-82° | |
| - runko | edessä | alaosa | 80 mm | / 75° | |
| - runko | sivut | yläosa | 30 mm | / 0° | |
| - runko | sivut | alaosa | 30 mm | / 0° | |
| - runko | takana | yläosa | 20 mm | / 80° | |
| - runko | takana | alaosa | 20 mm | / 80° | |
| - runko | katto | 10 mm | / 0-5° | ||
| - runko | pohja | 10 mm | / 0° | ||
| - torni | edessä | 50 mm | / 80° | ||
| - torni | sivut | 30 mm | / 65° | ||
| - torni | takana | 30 mm | / 75° | ||
| - torni | katto | 26 mm | / 0-6° | ||
| - | mantletti | 50 mm | / 0-30° | ||
| 7.5cm Kw.K 40 L/48 | |||||||||||
| Ammus | Kulma | Paino: | Nopeus: | Etäisyys: | |||||||
| (kg) | (m/s) | 100 m | 500 m | 1000 m | 1500 m | 2000 m | 2500 m | 3000 m | |||
| - PzGr 39/ | 60° | 6,80 | 790 | - | - | - | - | - | - | - | |
| - PzGr 39 | 90° | 6,80 | 790 | 106 | 96 | 85 | 74 | 64 | - | - | |
| - PzGr 40 | 60° | 4,1 | 1 060 | - | - | - | - | - | - | - | |
| - PzGr 40 | 90° | 4,1 | 1 060 | 143 | 120 | 97 | 77 | - | - | - | |
| - Gr.38 HL/C | 90° | 4,6 | 475 | - | - | - | - | - | - | - | |
Pz.Kpfw. IV -panssarivaunuja valmistettiin alkuun Kruppin tehtaalla Madgeburgissa. Myöhemmin mukaan tulivat Nibelungen tehdas (Steyr-Daimler-Puch) St. Valentinissa, itävallassa sekä Vomag (Vogländische Maschinenfabrik AG) tehtaalla, Plaunenissa. Vaunun valmistus maksoi 103 462 RM (Pz.Kpfw. IV Ausf. H).
Pz.Kpfw. IV -panssarivaunujen kokonaistuotanto oli 9 870 kpl. Kaikkiaan Pz.Kpfw. IV alustalle rakennettiin 13 311 erilaista panssaroitua ajoneuvoa, kattaen kaikki mallit ilmatorjuntavaunuista, rynnäkkötykkeihin. Pz.Kpfw. IV Ausf. J -mallia valmistettiin kaikkiaan 1 758 kpl.
Krupp-Grusonwerke, Madgeburgissa toimi Panzer IV -vaunujen kokoajana. Vaunun runkoja ja tykkitorneja valmisti Kruppin tehdas Essenissä, sekä Eisen-und Hüttenwerke Bochumissa.
Krupp-Grusonwerke, valmisti toukokuun 1940 mennessä 229 Pz.Kpfw. IV Ausf. D -vaunua. Toukokuussa 1940 tuotantoon tuli Pz.Kpfw. IV Ausf. E. Kruppin tehtaalla valmistui huhtikuuhun 1941 mennessä 233 vaunua. Huhtikuussa 1941 tuotantoon tuli jälleen uusi malli, Pz.Kpfw. IV Ausf. F1.
Kurppin tehdas jaettiin joulukuussa 1943 tuottamaan myös rynnäkkötykkejä (Stug-III Ausf.G). Vuonna 1944 Krupp siirtyi tuottamaan Jagdpanzer IV -vaunuja, joten Nibelungen tehtaalle jäi nyt päävastuu Panzer IV -vaunujen valmistuksesta. Krupp-Grusonwerke ei tästä syystä käytännössä valmistanut Pz.Kpfw. IV Ausf. J -mallin panssarivaunuja ollenkaan.
Nibelungen werke, St. Valentinissa, Itävallassa kokosi Panzer IV -vaunuja. Vaunu runkoja ja tykkitorneja sille valmisti Hermann Göring terästehdas Linzissä, Gebr. Köhler & Co Kopfenbergissä ja Eisenwerke Oberdonau Linzissä.
Vomag otti osaa Panzer IV -vaunujen tuotantoon huhtikuusta 1941 alkaen, valmistaen Pz.Kpfw. IV Ausf. F1 -mallia. Vomag puolestaan siirtyi keväällä 1944 valmistamaan Jagdpanzer IV -panssarintorjuntavaunuja. Nibelungen tehdas jäi nyt päävalmistajaksi.
Krupp-Gruson panssarivaunutehdas Madgeburgissa kärsi merkittävistä vaurioista, siihen kohdistuneissa kuukausittaisissa ilmapommituksissa. Tehdas kärsi vaurioista kuukausittain seuraavasti; elokuu 1944; 42,2 %, syyskuu 7,5 %, lokakuu 10,9 %, tammikuu 1945; 4,6 % ja helmikuu 6,6 %. Vaikka vaurioita pyrittiin korjaamaan, oli pommitusten vaikutus tuotantoon merkittävä.
Nibelungen tehdas puolestaan kärsi merkittäviä vaurioita ilmapommituksessa lokakuussa 1944. Myös Vomagin tehdasta pommitettiin, mutta vauriot olivat suhteellisen pienet. Maaliskuussa 1945 suoritettujen pommituksen ansiosta sen tehdas pinta-alasta tuhoutui 3,6 %.
Saksalaisten panssarivaunutappiot itärintamalla muodostuivat sodan edetessä merkittäviksi. Vaunujen miehistöiksi oli asetettava kokemattomampia ja lyhyemmän koulutuksen saaneita sotilaita. Tämä näkyi myös tappioissa. Saksa menetti itärintamalla 75 % Pz.Kpfz IV kalustostaan. Tämä tarkoitti 6 153 menetettyä vaunua (1943; 2 352 kpl, 1944; 2 643 kpl).
SS-Untersturmführer Kurt Schumacher - itärintama
5.SS-Wiking divisioona pyrki 7.2.1944 murtautumaan ulos Tserkassyn motista. SS-Untersturmführer Kurt Schumacher tuhosi kahden komennossaan olevan Pz.Kpfw. IV -vaunun avulla kahdeksan vihollisen T-34 -panssarivaunua. Taistelut jatkuivat kiivaana myös seuraavana päivänä, jolloin Schumacher tuhosi pelkästään omaa vaunuaan käyttäen 21 vihollisen panssarivaunua. Hänet palkittiin suorituksestaan rautaristin ritariristillä.
SS-Obersturmführer Hans Siegel – länsirintama12.SS-Panssaridivisioona Hitler Jugend taisteli kesäkuussa 1944 Normandia alueella. Divisioonan panssarirykmentti (12.SS-Pz.Rgt) kunnostautui komentajansa SS-Obersturmführer Hans Siegelin johdolla taistelussa kanadalaista 6.panssarirykmenttiä vastaan. Saksalaiset tuhosivat Pz.Kpfw. IV -vaunuilla 37 Sherman-vaunua, menettäen itse kaksi vaunua.
Suomi tilasi Saksasta 30 Pz.Kpfw. IV Ausf. J -panssarivaunua. Hinta oli 5 00 000 mk vaunulta, eli noin kaksi kertaa enemmän kuin valmistuskustannukset. Saksalaiset ehtivät toimittaa 15 vaunua, ennen sotatoimien päättymistä Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
15.8.2013 (26.7.2025 10:43)