120 Krh/40

Yleistä

Suomalainen asetehdas Oy Tampella Ab aloitti 120mm raskaan kranaatinheittimen suunnittelun jo vuonna 1935. Uusi kranaatinheitin otettiin tuotantoon alkuvuodesta 1940, nimikkeellä 120 Krh/40. Kranaatinheitintä voitiin kuljettaa yhden hevosen vetämänä, vaunuun sijoitettuna. Heittimellä voitiin tarvittaessa, jopa ampuma itse kuljetusvaunusta. Hankalassa maastossa kuljettaessa, heitin voitiin purkaa kolmen tai neljän miehen kannettavaksi.

120 Krh/40
120mm Kranaatinheitin M/40 (120 Krh/40).
Kuva: Museo Militaria, Hämeenlinna, 2013 © Tapio Heiskanen

Toiminta

Kranaatinheitin on epäsuoraa tulta ampuva jalkaväen tukiase. Se on yksinkertainen, halpa ja suhteellisen tarkka ase. Kranaatinheittimessä on yleensä neljä osaa: vastin, tuki, putki ja suuntain.

Kranaatinheittimen toiminta on yksinkertainen. Heitin on suustaladattava, joten ammus pudotetaan heittimen suusta sen sileäpintaista putkea myöten alaspäin. Saavuttuaan putken pohjalle se osuu iskuriin, joka puolestaan laukaisee ammuksen nallin. Nalli laukaisee ammuksen ajopanoksen ja ammus aloittaa matkan putkea myöten ylöspäin. Päästyään ulos putkesta, ammus jatkaa matkaa ballistisella lentoradalla kohti maalia. Ammuksen nopeus on latauksesta riippuen noin 116-290 m/s. Aseen rekyyli ohjautuu putken pohjasta vastinlevyn ja siitä suoraan maahan.

Tekniset tiedot

120 Krh/40
 
- tyyppi raskas kranaatinheitin
- kaliiperi 120 mm
- putken pituus 189 cm (215 cm)
- putken rihlat ei rihlausta
- putken elinikä tuhansia laukauksia
- paino 260 kg (390 kg)
- tähtäinlaite -
- suuntauskulma x° - +xx°, koro xx° – +xx°
- kantama 600 – 5 300 m
- ammukset HE
- lähtönopeus 116 – 290 m/s
- tulinopeus noin 20 lk/min
- miehistö 5
- valmistusvuodet 1940–1946
- tuotantomäärä 72 255 kpl
 

Ampumatarvikkeet

120 mm:n kranaatinheittimelle valmistettiin useita erilaisia ampumatarvikkeita, joista valtaosa oli sirpalekranaatteja. Savu- ja merkinantokranaattien valmistus ja käyttö jäivät määrällisesti vähäisemmiksi. Ampumatarvikkeissa käytettiin useita sytytinmalleja, joita olivat IS 35-32/41, IS SR/35-32/41, HIS SR/35-32/41 ja PIS SR/35-32/41.

Ampumatarvikkeiden latauksesta vastasivat Valtion tykkitehdas (VTT) ja Ammus Oy. Kranaattien kuoria valmistivat puolestaan Ammus Oy, Tampella ja Wårdström. Sota-aikana 120 mm:n kranaatinheittimien ampumatarvikkeita tuotettiin laajamittaisesti, ja valmistusmäärä nousi arviolta noin miljoonaan kappaleeseen.

  • • 120 akr-10-32/41, (HE), 12,5 kg, 2,2 kg TNT
  • • 120 akr-10-24/31, (HE), 12,5 kg, 2,2 kg TNT

120 Krh/40
120mm Kranaatinheitin M/40:n sirpalekranaatti.
Kuva: Museo Militaria, Hämeenlinna, 2013 © Tapio Heiskanen

Tuotanto

Tampella valmisti 120 Krh/40-raskaita kranaatinheittimiä vuosina 1940–1946 yhteensä 569 kappaletta. Näistä 219 kappaletta myytiin Ruotsiin sodan aikana, ja Suomen armeijalle jäi siten 350 kranaatinheitintä. Vuosina 1941–1944 kenttäarmeijalle toimitettiin yhteensä 287 kappaletta kyseistä asetyyppiä. Jatkosodan alkaessa kesällä 1941 Suomen armeijan joukkojen käyttöön oli jaettu 162 kappaletta 120 Krh/40-kranaatinheittimiä.

Tampellan toimitukset armeijalle 1940–1944

  • • 1939 - 0 kpl
  • • 1940 - 94 kpl
  • • 1941 - 102 kpl
  • • 1942 - 0 kpl
  • • 1943 - 60 kpl
  • • 1944 - 31 kpl
  • • Yhteensä 287 kpl

Lähdeluettelo

  • - Kranaatinheittimet - Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen yhdistys ry - url: http://www.pkymaasehist.fi, 22.7.2012
  • - Pohjan prikaatin kilta, url: http://www.pohjanprikaatinkilta.fi, 30.6.2014
  • - Itsenäisyyden puolustajat, Sodan taisteluja 2 – Jatkosota, 2005

10.8.2014 (9.10.2026 18:38)