Eihandgranate M39 – E.H.Gr.39

Yleistä

Saksalainen Eihandgranate M39 -käsikranaatti otettiin alun perin käyttöön laskuvarjojääkäreillä (Fallschirmjäger). Myöhemmin se levisi myös Wehrmachtin ja Waffen-SS:n joukkojen käyttöön. Malli ei kuitenkaan saavuttanut yhtä laajaa käyttöastetta kuin saksalainen Stielhandgranate 24 -varsikäsikranaatti. Suomen ja Saksan asevoimissa Eihandgranate M39 tunnettiin epävirallisesti nimityksellä munakäsikranaatti, joka viittasi sen munamaiseen muotoon.

Rakenne

Eihandgranate M39 oli rakenteeltaan yksinkertainen käsikranaatti, joka koostui ohuesta, munanmuotoisesta teräskuoresta, BZE 39 -sytyttimestä sekä 112 gramman TNT-räjähdysainetäytteestä. Sytyttimen siivekkeet oli suunniteltu helpottamaan sen kiertämistä kiinni käsikranaattiin. Toukokuussa 1942 kranaatin rakenteeseen tehtiin pieni muutos, kun sen pohjaan lisättiin metallirengas. Renkaan tarkoituksena oli mahdollistaa käsikranaatin kiinnittäminen taistelijan varustevaljaisiin.

Toiminta

Eihandgranate M39 -käsikranaatin toimintaperiaate perustui BZE 39 -vetosytyttimeen, joka aktivoitiin kiertämällä kranaatin yläosassa sijaitseva sytyttimen nuppi irti kierteiltään ja vetämällä se ulos. Sytyttimen nupin väri ilmaisi sytytysviiveen pituuden. Viive tuotettiin mustaruutipohjaisella hidaste-elementillä, ja eri värikoodit vastasivat seuraavia viiveaikoja:

• - punainen: 1 sekunnin viive, tarkoitettu muun muassa ansoituskäyttöön.
• - sininen: 4,5 sekunnin viive, tavanomaiseen käyttöön.
• - keltainen: 7,5 sekunnin viive
• - harmaa: 10 sekunnin viive

Eihandgranate M39:n tappavaksi arvioitu vaikutusalue oli noin kolme metriä. Kranaatin vaikutus perustui osittain sen ohuen, noin 0,5 millimetrin paksuisen teräskuoren ja siitä irtoavien kappaleiden sirpaloitumiseen. Kranaattien kuljetusta varten valmistettiin peltinen kuljetuslaatikko (Packkasten aus Blech für 30 Eihandgranaten 39), johon mahtui 30 kranaattirunkoa ilman sytyttimiä. BZE 39 -sytyttimet kuljetettiin erillään kranaattirungoista. Sama sytytintyyppi oli käytössä myös Stielhandgranate 43 -varsikäsikranaatissa.

Tuotanto

Eihandgranate M39 käsikranaattia valmistettiin Saksassa useiden valmistajien toimesta, vuodesta 1939 aina vuoteen 1945 asti. Yksi valmistajista oli Hampurissa toiminut Hermann Wuppermann AG (WaA587). Lisäksi tiedossa on, että niitä valmistettiin Darmstadtissa ja Rostockissa.

Tekniset tiedot

Lähdeluettelo

• - H.DV.130/2, Ausbildungsvorfchrift für der Infanterie, 16.3.1941
• - Waffen-Arsenal, band 174, Deutsche Handgranaten 1914–1945, Wolfgand Fleischer
• - German Infantry Weapons, US War Department, 25.5.1943
• - German Explosive Ordnance, TM 9-1985-2, 1953

21.11.2022 (9.10.2026 06:36)