Hawker Hurricane Mk.II

Brittiläinen lentokonesuunnittelija Sydney Camm esitteli helmikuussa 1935 Hawker High Speed Interceptor Monoplane -nimellä tunnetun yksitasoisen hävittäjälentokoneen suunnitelman. Kone edusti uudenlaista hävittäjäsuunnittelua, jossa painotettiin suurta lentonopeutta ja aerodynaamista tehokkuutta. Sen voimanlähteeksi suunniteltiin Rolls-Royce PV-12 -moottori, ja koneessa oli sisään vedettävät laskutelineet. Prototyypin ensilento tapahtui 6. marraskuuta 1935.

Kesäkuussa 1936 Britannian ilmailuministeriö antoi koneelle virallisen nimen Hawker Hurricane Mk I. Siitä tuli yksi kuninkaallisten ilmavoimien (Royal Air Force, RAF) keskeisistä hävittäjätyypeistä, ja se kuului ensimmäisiin RAF käytössä olleisiin hävittäjiin, joiden huippunopeus ylitti 500 km/h. Hurricane otettiin käyttöön aikana, jolloin Britannian hävittäjäkalustossa siirryttiin kaksitasoisista rakenteista nopeampiin ja aerodynaamisesti kehittyneempiin yksitasoihin.

Hurricanea kehitettiin edelleen ennen toisen maailmansodan puhkeamista. Vuonna 1939 koneisiin lisättiin muun muassa ohjaajan selkäpanssari ja luodinkestävä tuulilasi, jotka paransivat lentäjän suojaa taistelutilanteissa. Voimanlähteenä käytettiin Rolls-Royce Merlin III -moottoria, ja koneen aseistukseen kuului kahdeksan siipiin sijoitettua .303 tuuman Browning-konekivääriä. Tämä aseistus tarjosi huomattavan tulivoiman aikakauden hävittäjätaisteluihin.

Vuoteen 1941 mennessä Hawker Hurricane oli suorituskyvyltään jäänyt jälkeen eräistä uudemmista saksalaisista hävittäjistä, erityisesti Messerschmitt Bf 109 kehittyneemmistä versioista. Tästä huolimatta Hurricane säilytti merkittävän asemansa sodan aikana. Sen vahvuuksia olivat vankka rakenne, suhteellisen yksinkertainen huollettavuus ja kyky kestää taisteluvaurioita. Vuoden 1940 Britannian taistelussa Hurricane oli tärkeä osa RAF hävittäjävoimaa. Vaikka se jäi joiltakin suorituskykyominaisuuksiltaan Bf 109 jälkeen, sen ominaisuudet soveltuivat hyvin useisiin torjuntatehtäviin. Koneen menestys ei perustunut yksinomaan kaartotaistelukykyyn, vaan myös sen käyttöön, huollettavuuteen ja aseistukseen osana laajempaa ilmapuolustusjärjestelmää.

Hawker Hurricane II

Kesäkuussa 1940 Hawker Hurricane -hävittäjästä kehitettiin parannettu versio, Hurricane Mk II, jonka suorituskykyä kohennettiin asentamalla siihen tehokkaampi Rolls-Royce Merlin XX -moottori. Uudistettu moottori paransi koneen suorituskykyä ja loi edellytykset jatkokehitykselle. Hurricane Mk II valmistettiin kolme pääversiota (IIA, IIB-C ja IID), jotka erosivat toisistaan muun muassa aseistuksen ja käyttötarkoituksen osalta.

• - IIA, pidennetty ja vahvistettu runko
• - IIB, pommiripustimet ja 12 konekivääriä tai neljä 20mm tykkiä
• - IIC, pommiripustimet ja 12 konekivääriä tai neljä 20mm tykkiä, 450 kg pommeja
• - IID, parannettu panssarointi, kaksi 40mm tykkiä

Tekniset tiedot

Neuvostoliiton käytössä

Toisen maailmansodan aikana Iso-Britannia toimitti Neuvostoliitolle Hawker Hurricane -hävittäjiä osana Lend-Lease-ohjelman mukaista sotilasapua. Toimitusten kokonaismääräksi on erään englanninkielisen lähteen mukaan ilmoitettu noin 2 952 konetta. Ensimmäiset Hurricanet saapuivat Neuvostoliiton ilmavoimien käyttöön syksyllä 1941. Venäläisen lähteen mukaan toimituksiin sisältyi 210 Hurricane Mk IIA -konetta, 1 557 Mk IIB -konetta, 1 009 Mk IIC -konetta ja 30 Mk IID -konetta. Näiden lukujen perusteella kokonaismääräksi muodostuu 2 806 konetta, mikä poikkeaa edellä mainitusta arviosta. Ero voi johtua lähteiden käyttämistä erilaisista laskentaperusteista tai siitä, mitä toimituseriä niiden lukuihin sisältyy.

Neuvostoliiton ilmavoimat käyttivät Hurricane-hävittäjiä eri puolilla itärintamaa, erityisesti vuosina 1941–1943. Koneiden ensisijaisena tehtävänä oli hävittäjätoiminta, mutta niitä käytettiin ajoittain myös maamaaleihin kohdistuneissa rynnäkkötehtävissä. Hurricanet täydensivät Neuvostoliiton omaa hävittäjäkalustoa aikana, jolloin lentokoneiden tarve oli suuri ja sotilasavun toimitukset muodostivat tärkeän osan ilmavoimien materiaalitäydennyksistä.

Neuvostoliittoon toimitetuista Hurricane-koneista valtaosa oli Mk IIB- ja Mk IIC -versioita. Koneiden aseistusta muokattiin myös neuvostoliittolaisten käyttökokemusten perusteella. Neuvostoliittolaisen hävittäjä-ässän Boris Safonovin on kerrottu ehdottaneen muutoksia Hurricanen aseistukseen. Näissä muutoksissa koneeseen asennettiin kaksi 7,62 mm ŠKAS-konekivääriä ja yksi 20 mm ŠVAK-konetykki. Tällaiset muutokset kuvastavat pyrkimystä sovittaa länsimaista lentokalustoa Neuvostoliiton ilmavoimien operatiivisiin tarpeisiin.

Lentoyksiköt

Puna-ilmavoimat aseistivat toistakymmentä hävittäjärykmenttiä Hawker Hurricane Mk.II -hävittäjillä. Alle on koottu hävittäjärykmenttejä, jotka toimivat Suomen vastaisella rintamalla.

• • 72 IAP, toimi Kuolanniemimaalla
• • 78 IAP, toimi Kuolanniemimaalla
• • 152 IAP, toimi Karjalan rintamalla
• • 609 IAP, toimi Karjalan rintamalla
• • 760 IAP, toimi Karjalan rintamalla
• • 849 IAP, toimi Karjalan rintamalla

Lähdeluettelo

• - Hurricanes on the Soviet-German Front, airpages.ru
• - Hurricane, www.wikipedia.org, 14.7.2026

12.2.2022 (9.10.2026 11:15)