Arado Ar 66

Yleistä

Aradon pääsuunnittelija Walter Rethel aloitti vuonna 1931 kaksipaikkaisen koululentokoneen suunnittelun. Rethelin siirryttyä Messerschmittin palvelukseen suunnittelutyön viimeisteli vuonna 1932 Walter Blume. Työn tuloksena syntyi Arado Ar 66, yksimoottorinen ja kaksitasoinen koululentokone, jonka ensilento suoritettiin samana vuonna. Konetyypin eri kehitysversioihin kuuluivat Ar 66a ja Ar 66b, jotka toimivat prototyyppeinä, merilentokäyttöön tarkoitettu Ar 66B sekä sarjatuotantoon edennyt Ar 66C. Arado Ar 66 vakiintui Luftwaffen käyttöön yhdeksi keskeisistä peruskoulutuskoneista ja siitä muodostui yksi sen yleisimmin käytetyistä koululentokoneista.

Arado Ar 66 osallistui sotatoimiin ensimmäisen kerran Espanjan sisällissodan aikana vuonna 1936, jolloin konetyyppiä käytettiin Saksan ilmavoimien Legion Condor -joukko-osaston kalustossa. Tämä käyttö sijoittui osaksi Saksan osallistumista Espanjan sisällissotaan, jossa Luftwaffe hyödynsi erilaisia lentokonetyyppejä sekä operatiivisissa tehtävissä että lentohenkilöstön koulutuksessa.

Arado Ar 66
Arado Ar 66 -koulukoneita (NSGr.8) Suomessa.
Kuva: SA-kuva-arkisto, Helsinki.

Tuotanto

Arado Ar 66 runkorakenne koostui puu- ja metalliosista, ja siipien pintamateriaalina käytettiin kangasta. Lentokoneen voimanlähteenä toimi Argus As 10C -moottori, jonka teho oli noin 240 hevosvoimaa. Moottoriin oli yhdistetty kaksilapainen puupotkuri, ja koneen suurin lentonopeus oli noin 210 km/h. Rakenteessa käytettyjen materiaalien ja valmistusratkaisujen ansiosta Ar 66 oli suhteellisen edullinen valmistaa, mikä osaltaan soveltui sen käyttöön laajamittaisessa lentokoulutuksessa.

Arado Ar 66 -lentokoneita valmisti Arado Flugzeugwerke GmbH, jonka tuotantolaitoksiin kuului Warnemünden tehdas. Konetyypin kokonaisvalmistusmäärästä esitetyt tiedot kuitenkin vaihtelevat lähteittäin. Erään arvion mukaan koneita valmistettiin yhteensä 1 456 kappaletta. Tätä lukua on kuitenkin vaikea sovittaa yhteen vuoden 1943 tiedon kanssa, jonka mukaan muunnettuja koneita olisi ollut 2 000 kappaletta. Lukujen välinen ero voi liittyä esimerkiksi tuotantomäärien laskentaperusteisiin, eri konemallien sisällyttämiseen tilastoihin tai myöhempiin muutostöihin.

Toisen tuotantotilaston mukaan Arado valmisti huhtikuuhun 1937 mennessä 1 144 Ar 66C -konetta. Lisäksi MIAG tuotantomääräksi ilmoitetaan 184 konetta, AGO 86 konetta ja Bayerische Flugzeugwerke AG (BFW) 88 konetta. Näiden lukujen perusteella konetyypin yhteenlasketuksi tuotantomääräksi muodostuu 1 502 lentokonetta. Eri lähteissä esitettyjen lukujen välinen ristiriita korostaa tarvetta tarkastella tuotantotilastoja kriittisesti ja selvittää, koskevatko ne samaa ajanjaksoa, konetyyppien kokonaisuutta ja tuotannon laskentatapaa.

1943

Vuonna 1943 Arado Ar 66 otettiin hieman yllättäen käyttöön myös öisin suoritettavissa maataistelutehtävissä. Ratkaisun taustalla saattoi olla esimerkki Neuvostoliiton puna-armeijan toiminnasta, sillä sen käyttämät R-5-koneet olivat suorittaneet yöaikaisia häirintä- ja maataistelulentoja saksalaisia rintamajoukkoja vastaan. Hitaiden ja vanhentuneiden lentokoneiden käyttö päiväsaikaan olisi altistanut ne huomattavalle vihollisen ilmatorjunnan ja hävittäjien aiheuttamalle uhalle. Pimeyden turvin suoritettavat lennot sen sijaan pienensivät havaitsemisen ja torjunnan riskiä, mikä mahdollisti myös vanhempien koululentokoneiden hyödyntämisen operatiivisissa tehtävissä.

Arado Ar 66 -koneita muunnettiin yömaataistelukäyttöön asentamalla niihin muun muassa pommikiinnikkeet. Eräissä lähteissä muutettujen koneiden määräksi ilmoitetaan noin 2 000 kappaletta. Näin konetyypille, joka oli alun perin suunniteltu lentokoulutukseen, löydettiin uusi käyttötarkoitus sodan myöhemmässä vaiheessa. Muutos kuvastaa Saksan ilmavoimien pyrkimystä hyödyntää käytettävissä ollutta kalustoa myös sellaisissa tehtävissä, joihin sitä ei alun perin ollut suunniteltu.

Suomessa

Suomessa Arado Ar 66 -lentokoneita oli tammikuussa 1944 perustetun Nachtschalchtgruppe 8:n käytössä. Koneita nähtiin myös Kiestingin suunnalla, missä koneet tukeutuivat Pontsalenjoen lentotukikohtaan. Sieltä käsin konemallilla lennettiin yli tuhat sotalentoa.

Tekniset tiedot

Arado Ar 66C
 
- tyyppi peruskoulutuskone
- miehistö 2 (lentäjä + kouluttaja)
- moottori Argus As.10C, V8
- teho 240 hv
- nopeus (max) 210 km/h (175 km/h)
- nousunopeus -
- toimintakorkeus 4 500 m
- toimintamatka 716 km
- polttoainetankki 172 l (+33 l)
- siipiväli 10,0 m
- kokonaispituus 8,3 m
- korkeus 2,93 m
- paino (tyhjä) 905 kg
- paino (lastattu) 1 330 kg
- aseistus -
- pommikuorma 2 kg ja 4 kg sirpalepommit
- kameravarustus -
- radio -
 

Lähdeluettelo

  • - Arado Ar 66, url: http://www.historyofwar.org, 3.1.2021
  • - Arado Ar 66, url: https://en.wikipedia.org, 2.11.2021
  • - Arado Ar 66, url: http://www.histaviation.com, 2.11.2021

1.1.2003 (9.10.2026 07:35)